Sota-aika keisarillisessa armeijassa päättyi

Mannerheim matkusti maaliskuun 9. 1917 lomalta Helsingistä Pietariin. Tietämättään hän palasi viimeistä kertaa Tsaarin hallitsemalle Venäjälle. Matkareitti vei junalla Helsingistä, Pietarin, Moskovan ja Kiovan kautta rintamalle Romaniaan. Pietarin esikaupungissa väkijoukot ryöstivät elintarvikkeita ja osoittivat mieltään. Aseiden käyttö kaduilla oli yleistynyt ja johtanut veritekoihin.

Kiväärintukit kolahtelivat porraskäytävän lattiaan, meidän ovellemme pysähdyttiin ja ovikelloa soitettiin. Isäntä avasi oven, ja minä jatkoin puhelujani. G. Mannerheimin muistelmat s. 221.

Mannerheimin Pietarissa oleskelun aikana ammuskelu lisääntyi myös kaupungin keskustassa. Kiväärit kolahtelivat porraskäytävissä siviilipukuisten johtajien vaatiessa kenraaleita esiin. Pietarista hän jatkoi matkaa Moskovaan ja kuuli siellä ollessaan keisarin omasta ja poikansa puolesta luopuneen kruunusta. Valtakunnan johtaminen oli siirtymässä uusiin käsiin alkaneen vallankumouksen johdosta.

Armeijan hajaannus 1917

Mannerheim aloitti Nikolajevin ratsuväenkoulussa Pietarissa v.1887. Tämä tapahtui Haminan kadettikoulusta erottamisen jälkeen. Suomen kadettikouluun Haminaan Mannerheim oli mennyt viisitoistavuotiaana. Suomalaisten palvelu Venäjän armeijassa ei ollut autonomian aikana mitenkään poikkeuksellista, koska Venäjän ja Suomen suuriruhtinaskunnan suhteet olivat tuohon aikaan hyvät.

Senaatti 1915-1917, ns. ”amiraalisenaatti”, täysistunto senaatin 100 -vuotisjuhlassa 1916 (?), kenraalikuvernööri Franz Albert Aleksandrovits Seyn pöydän päässä. Museovirasto, historian kuvakokoelma.

Huolimatta Pietarin tapahtumista ja Venäjän sekavasta tilasta, ensimmäinen maailmansota itärintamalla jatkui. Sinne matkatessa vallankumous oli ehtinyt Kiovaan saakka ja valtiomies Stolypinin patsas oli saanut kaulaansa punaisen kaulahuivin. Vallankumous oli levinnyt kuin kulovalkea ja varusväen kuri oli luhistumassa. Päiväjärjestykseen kuului sotamiesten omavaltaiset lomat ja karkaamiset palveluksesta. Huhtikuussa 1917 karkurien lukumäärä Venäjällä oli miljoona miestä.

Joukko-osastojen komentajat eivät pystyneet suojelemaan upseereitaan miehistön väkivallalta. Omavaltaiset sotamiehet pidättivät upseereitaan ja raahasivat heitä komissaarien johtamiin vallankumousoikeuksiin.

Kesän aikana Venäjän armeijan sotamenestys heikkeni, saksalaisten edetessä syyskuuhun mennessä Itämeren alueella mm. Riian Latviaan. Ylipäällikkö kenraali L. Kornlikov vaati maan hallitukselta tehokkaampia toimenpiteitä armeijan järjestyksen palauttamiseksi, mutta pääministerinä ollut Kerenski torjui nämä vaatimukset. Syksyn edetessä Venäjän sekava yleistilanne ajautui Kerenskin johdolla kohti tuomiopäivää.

Venäjän armeijan ylipäällikön epäonnistuessa palauttaa järjestystä, myös Mannerheim halusi jättää paikkansa Venäjän armeijassa. Rintamalla sattunut ratsastustapaturma pelasti hänen tilanteen. Hevosen selästä pudotessa hän sai jalkavamman ja passituksen sairaalaan Odessaan. Marraskuun 8. 1917 Kerenskin hallitus kukistui Pietarissa ja parin vuorokauden taistelujen jälkeen ottivat Lenin ja Trotski  bolsevikkihallituksen etunenässä Pietarissa vallan. 

Odessa, Pietari ja Helsinki

Mannerheim päätti matkustaa Odessasta Pietariin ja sitä kautta Suomeen. Lähes viikon junamatkan jälkeen hän saapui Pietarin asemalle, jossa näki suurin joukoin vetelehtiviä ryhdittömiä sotamiehiä. Kukaan ei saanut poistua pääkaupungista ilman ylimmän bolsevikkineuvoston lupaa. Mannerheim oli jättänyt ilmoituksen esikuntaan omasta paluustaan Suomeen, joka oli 6. joulukuuta julistautunut itsenäiseksi. Ilman passia, henkilöllisyystodistuksen turvin, hänen onnistui joulukuun puolivälissä 1917 matkustaa junalla Helsinkiin. Kolmikymmenvuotinen palvelu keisarillisessa armeijassa oli päättynyt.

Suomessa Mannerheim nimitettiin tammikuussa palauttamaan maahan järjestystä. Tehtävässä onnistumista ilman omaa armeijaa epäiltiin ja se vaikutti joidenkin mielestä epävarmalta hankkeelta. 

Hyödyllisiä vinkkejä

Venäjällä oli 1800 -luvulla useita sotakouluja sotilasuralle lähteneille suomalaismiehille. Viisisataa keisarillista Venäjää  palvelutta suomalaista kenraalia ja amiraalia

Ylipäällikkö ratsuväenkenraali Carl Gustaf Mannerheim 1918. KUVA: Atelier Rembrandt, kuvaaja.
Tagged ,