Henkilöt ja hyödyllistä, Sota-ajan politiikka

Airo Aksel – Sotakenraali

Sotakenraali Airo Ristitaipaleen tilallaan Heinolassa.
Kenraali Aksel Airo takkahuoneessa Ristintaipaleen tilallaan Heinolan maalaiskunnassa, Museovirasto – Musketti, kansantieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma.

Airo Aksel Fredrik 1898–1985 syntymäpaikka Turku. (vuoteen 1906 Johansson).

Yleisesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti ja päämajoitusmestari. Kansanedustaja vuosina 1958–1966.

Ylioppilas Turun Suomalaisesta Lyseosta 1917. Tämän jälkeen hän suuntautui teknisiin opintoihin ja siihen aikaan vaadittavaan työharjoitteluun. Yleinen tilanne Suomessa muuttui 1917 aikana. Airo liittyi vapaaehtoisena valkoisten joukkoihin tammikuun lopulla 1918.

Sotavuosi 1918

Suojeluskuntalaisena Lauttakylässä, Pietarsaaressa, Karjalan rintamalla Ahvolassa ja Viipurin valtauksessa huhtikuun lopussa 1918.

Vapaussodan jälkeen Airo siirtyi tykistökouluun Lappeenrantaan reservin vänrikkinä. Vapaussodan päättymisen vuosipäivänä 1919 hänet ylennettiin luutnantiksi ja määrättiin Kenttätykistörykmentti 2:n ensimmäisen patteriston väliaikaiseksi komentajaksi.

Lisää henkilöitä jotka liittyvät aikakauteen 1917–18

Aluksi hän oli värvättynä alikersanttina Porin Rykmentissä siirtyen melko pian Pietarsaaressa perustettuun 5. Pohjanmaan Patteristoon. Hän taisteli tuossa joukko-osastossa sodan loppuun osallistuen mm. Ahvolan raskaisiin puolustustaisteluihin ja Viipurin valtausoperaatioihin. Karjalan rintaman taisteluista hän sai ensimmäisen kunniamerkkinsä 2 lk:n Vapauden mitallin.

Lähde: Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n tiedotuslehti ILVES 1/2012, Lahden Tykistökillan kevätkokous, sivu 8.

Kenraaliluutnantti – päämajoitusmestari – Mannerheim-ristin ritari

Airo oli lahjakas tykistöupseeri ja osasi käyttää kenraalimajuri Vilho Nenosen suunnittelemaa tulenjohtokorttia. Korjausmuunnin oli tykistön ampuma-arvojen laskemiseen kehitetty ja käytetty apuväline.

Airo rakensi Suomelle alueellisen maanpuolustusjärjestelmän

Alueellinen maanpuolustusjärjestelmä suunniteltiin paperilla sodanaikaista puolustusta varten. Talvisodan alkaessa hän toimi operatiivisten sotatoimien johtajana Helsingissä. Sama työ jatkui Päämajassa vuoteen 1944 asti. Tehtävä oli suoraan ylipäällikkö Mannerheimin alainen.

Yleisesikunnan operatiivisen osaston päällikkö, eversti ja puolustusneuvoston sihteeri 1933. Käytännössä Mannerheimin oikea käsi. Airon lähin esimies oli Lennart Oesch.

Syyskuussa vuonna 1920 Airo siirrettiin yleisesikuntaan ja komennettiin upseerien täydennyskoulutukseen Ecole Speciale Militaireen, Saint-Cyrin kadettikouluun Ranskaan. Vuoden kuluttua hän jatkoi opintojaan Ranskan sotilaskorkeakoulussa, École Supérieure de Guerressa.

SOTAKENRAALIT Robert Brantberg, ensimmäinen nidottu painos Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008.

1939 – 1944 sotaa johdettiin Päämajasta

Talvisodan syttymisestä alkaen Airo työskenteli operatiivisen sotatoimen johtajana. Sotaa johdettiin Päämajasta. Marsalkka johti sotaa ja Airo johti sotatoimia. Asemansa vuoksi hän joutui myös arvostelun kohteeksi. Kenraalina toimiessaan tärkeällä paikalla hän kuului Mannerheimin lähipiiriin. Johtajana hän oli rauhallinen, huumorintajuinen ja kylmähermoinen. Yleisen ilmapiirin muuttuessa suopeammaksi, Airokin sai myönteistä huomiota 70-luvun lopulta lähtien.

– Aksel Fredrik Airo edusti rauhallisuuden ja kylmäverisyyden huippua. Hän kykeni huumorintajullaan valamaan uskoa rintamakomentajiin ja työtoverihinsa oli tilanne miten vakava tahansa – SOTAKENRAALIT sivu 9.

Sotakenraali

Päämajan päämajoitusmestari. Hän on sanonut – Mennyt on mennyttä, eikä se muistelemalla parane. Muistelmiaan hän ei suostunut koskaan kirjoittamaan. Tästä johtuu sanonta ”vaikeneva kenraali”. Hän asui Ristitaipaleen tilalla Heinolan maalaiskunnassa.

Jatkosodan jälkeen 1945 Airo pidätettiin asekätkentäjutussa syyskuussa 1945. Hän oli vangittuna lähes kaksi vuotta Valpon putkassa. Vuoden 1948 alkupuolella sotaylioikeus totesi Airon täysin syyttömäksi.

Tutustu henkilöhistoriaan ja katso mielenkiintoinen dokumentti!


Vapaussodan veteraani ja Mannerheim-ristin ritari A.F. Airo

Päämajoitusmestari muistikuvia A.F. Airo. Dokumentissa Tauno Juhana Lahtinen haastattelee kenraalimajuri Juhani Ruutua ja Ylipäällikön adjutantti eversti O.R. Bäckmania. Dokumentin on ohjannut Ari Laurila Universal Video & Film Ky, tuottaja/ julkaisija QuickClick Finland Oy. YouTube.


Tagged