Sota-ajan politiikka

Talvisodan henki, kaikkien sisukas, sitkeä ja kestävä puolustustahto lumosi ulkomaan kirjeenvaihtajat

Talvisota 1939 on saatu käyntiin juhlavuoden huomion osoituksin. Suomen talvisota syttyi 80 vuotta sitten. Ulkomaan kirjeenvaihtajat eivät esittäneet sotaennustuksia Suomen asemasta. Suomen ja Neuvostoliiton väliseen aseelliseen konfliktiin ei uskottu eikä sellaisesta vaihtoehdosta kirjoitettu. Sellaista sotaa pidettiin epärealistisena. He pitivät mahdottomana,…

Jatka lukemista

Sodan perintö

Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys ja pysyvä nautintaoikeus

Edustan itsenäisyyden ajan viidettä sukupolvea. Vanhempani elivät läpi talvi- ja jatkosodan. Sodista muodostui maamme itsenäisyyden todelliset todisteet. Itsenäisyyspäivän aikaan olemme saaneet ja tulemme jatkossakin saamaan piristysruiskeen toisen maailmansodan tapahtumista. Suomen aluetta vallattiin 1939–1944 itärajan suunnalta. Valtiollinen, virallinen Suomi linnan juhlineen…

Jatka lukemista

Henkilökuvia ja käännekohtia

Pehr Evind Svinhufvud

Syntymäpaikka: Luumäki Koulutus: Filosofian maisteri (1882) Työ: Varatuomari (1888), puoluetaustaltaan nuorsuomalainen, 1918 kokoomuslainen. Oli itsenäistymisen kannattaja ja vastusti venäläistämistä. Vahva ja radikaali itsenäisyyden kannattaja ennen sotia 1914 ja 1918. Oli karkotettu Venäjälle ja palasi 1917 takaisin Suomeen. Halusi vahvistaa Suomen…

Jatka lukemista

Sodan perintö

Mikä muistomerkki on Haminankylässä?

Tein aikamatkan toukokuussa Hausjärvelle. Mommila on keskellä eteläisen Hämeen viljapeltoja. Mommila-Hietoisissa sijaitsevassa kyläkeskuksessa on 1960- ja 70-luvun tyyliin sisustettu kahvila-baari. Kauppakiinteistö on rakennettu 1898. Siinä toimi aikanaan kauppa, posti, pankki ja huoltoasema yli 100 vuoden ajan. Aivan lähietäisyydellä sijaitsee vanha kartano…

Jatka lukemista

Henkilökuvia ja käännekohtia

Oskari Tokoi

Syntymäpaikka: Kannus Puoluetausta: Sosiaalidemokraattinen poliitikko Muutti siirtolaisena Amerikkaan 1891, työskenteli kaivoksessa. Palasi Suomeen perheen kanssa 1900. Suomen Eduskunnan puhemies 1913. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1917, jossa tehtävässä maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri. Tokoin senaatti 1917 kesällä. Suomen Ammattijärjestö SAJ:n johtaja, vaikutti työväenkaartien…

Jatka lukemista

Sotatoimet

Epäjärjestystä ja sotatoimia vallankumouksen aikana

Sotatoimet alkoivat tammikuussa 1918. Senaatilla ei ollut käytössään omaa armeijaa. Helsingissä yleistilanne oli vuoden 1917 lopulla sekava ja ainekset väkivallan laajenemiselle leijuivat ilmassa. Maa oli jakautunut mielipiteissä ja yhteiskunnallinen jännite näkyi lehtikirjoittelussa. Politisoituminen oli voimakasta jo 1917 Työmies-lehti ja Suomen…

Jatka lukemista

Sota-ajan politiikka

Paljon tutkittu ja kirjoitettu kansallinen teema

Keisari luopui kruunustaan Venäjällä. Se käynnisti Suomessa itsenäistymisyrityksen. Pietarissa 1917 kumouksellisten onnistunut toiminta tarkoitti keisarivallan uusjakoa Venäjällä. Lopputuloksena bolsevikit ottivat vallan ja voittivat vuosia kestäneen Venäjän sisällissodan. Pietarin ja Venäjän tapahtumat vaikuttivat merkittävästi Suomen tapahtumiin 1917- 1918 ja vielä pitkään…

Jatka lukemista

Sota-aika

Sota-aika keisarillisessa armeijassa päättyi

Mannerheim matkusti maaliskuun 9. 1917 lomalta Helsingistä Pietariin. Tietämättään hän palasi viimeistä kertaa Tsaarin hallitsemalle Venäjälle. Matkareitti vei junalla Helsingistä, Pietarin, Moskovan ja Kiovan kautta rintamalle Romaniaan. Pietarin esikaupungissa väkijoukot ryöstivät elintarvikkeita ja osoittivat mieltään. Aseiden käyttö kaduilla oli yleistynyt…

Jatka lukemista