Sodan jäljet

SODAN JÄLJET-kirja on Pohjois-Hämeen I pataljoonan sotapolku talvella 1918. Kiinnostukseni tähän itsenäistymisvaiheen historiaan alkoi, kun perehdyin Jääkäriliikkeen syntyvaiheisiin. Kävin ”jääkärien jäljillä” Latviassa, Missejoen ja Riianlahden ranta-asemissa. Suomesta Saksaan ”partiolaiskurssille” lähteneet vapaaehtoiset nuoret miehet osallistuivat koulutuksensa lisäksi 1. Maailmansodan taisteluihin 1916.

1918 SODAN JÄLJET – Pohjois-Hämeen I Pataljoona

1918 SODAN JÄLJET -kirja kertoo sodan tapahtumista talvella 1918. Olen ottanut ensimmäiset kirjan valokuvat 2002 kesällä, maastokäynnit ovat viime vuosilta (2016-17). Tänään yli sata vuotta tapahtumista, sodan jäljet näkyvät edelleen maastossa, kuten vanha juoksuhauta nuorisoseutatalon takana, muistomerkki metsän laidassa, kirkkomaalla tai “veljes-sodan” muistijälki mielessä.

Kirjan kuvat ja kartat auttavat lukemista ja sotatapahtumien ymmärtämistä. Karttapiirrokset kuvaavat sodanajan tukialueita, rintamatilanteita ja osassa on nykypäivän ”kiintopisteitä”, jotka helpottavat perehtymistä tapahtumiin paikan päällä.

1918 SODAN JÄLJET – printtikirja / ekirja

1918 SODAN JÄLJET-printtikirja tai ekirja Amazon – kirjakaupasta

1918 SODAN JÄLJET-printtikirja – tilaus sähköpostiin

Postitamme kirjan Suomessa hintaan 33,- kuluineen.

Pataljoonan päällikkö Hans Kalm

Kalmin pataljoona kääntyi Viitailasta Hatsinan suuntaan. Illalla se oli Lahdenpohjan tasalla. Punaisten partioita ei kohdattu, eikä luultua taistelua tullut. Kalmin pataljoona jakautui, pääosa jatkoi suoraan Hatsinaan. Osa erkani Uskilaan Hollolan kirkon suuntaan.

Pidimme vielä pienen lepohetken  kahden komppanian kanssa ennen lähtöämme aamulla 29.4 Vääksystä Kurhilaan päin.

 ”Ennen liikkeen alkamista selitin pojilleni millainen tehtävä nyt oli edessämme. En ole puhuja enkä osaa sanoilla innostaa, mutta semmoisen miehistön nostattamiseen ei tarvittu koskaan retoorisia keinoja.”

Selitin heille, että nyt oli punaisten rintama murrettu ja on heidän aikomus päästä hinnalla millä tahansa Länsi-Suomesta yhtymään Itä-Suomessa toimiviin punaisiin.”

Olen ennakoinut että saksalaisa ne ainakin pelkäävät ja siinä tapauksessa ottavat pakomahdollisuuden yrittää Vääksyn kautta itään. Lisäsin, että meillä on vastassa suuri tulva, vakavina seisoivat miehet mutta järkähtämättä.” Alkuperäinen lähde: Kalmin pataljoona Suomen vapaussodassa, Hans Kalm, Helsinki 1919 


Suomen itsenäisyyden aika on lyhyt ja sen ajan tapahtumat koskettavat sinua ja minua. Sodilla on taustansa,mielestäni Suomen 1917-18 tapahtumia ei voi ohittaa katsomatta niitä osana Venäjän silloisia tapahtumia.