Sodan jäljet

Sota jättää jälkiä maastoon ja ihmiseen, Sodan Jäljet -kirja kertoo itsenäistymiskamppailun tapahtumista, joista olet kenties aiemmin kuullut tai lukenut. Tänään yli sata vuotta tapahtumista, sodan jäljet näkyvät edelleen maastossa, kuten vanha juoksuhauta nuorisoseutatalon takana, muistomerkki metsän laidassa tai “veljes-sodan” muistijälki mielessä. Suomen itsenäisyyden aika on lyhyt ja sen ajan tapahtumat koskettavat sinua ja minua.

SODAN JÄLJET  -kirja on Pohjois-Hämeen I pataljoonan sotapolku talvella 1918. Kiinnostukseni itsenäistymisvaiheen historiaan alkoi, kun perehdyin Jääkäriliikkeen syntyvaiheisiin ja kävin ”jääkärien jäljillä” Latviassa, Missejoen ja Riianlahden ranta-asemissa. Suomesta Saksaan ”partiolaiskurssille” lähteneet vapaaehtoiset miehet osallistuivat koulutuksensa lisäksi 1. Maailmansodan taisteluihin 1916. Sodilla on taustansa, mielestäni Suomen 1917-18 tapahtumia ei voi ohittaa katsomatta niitä osana Venäjän silloisia tapahtumia. 

Kirja perustuu Pohjois-Hämeen I pataljoonan ja sen päällikkö majuri Hans Kalmin sotaretkeen 1918.

Kirjan kuvat ja kartat auttavat lukemista ja sotatapahtumien ymmärtämistä. Karttapiirrokset kuvaavat sodanajan tukialueita, rintamatilanteita ja osassa on nykypäivän ”kiintopisteitä”, jotka helpottavat perehtymistä tapahtumiin paikan päällä. Olen ottanut ensimmäiset valokuvat 2002 kesällä, maastokäynnit ovat viime vuosilta.

                                                                                                           

Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.
Venäläinen Mosin-Nagant m/1891 ja japanilainen Arisaka -kivääri olivat sodan 1918 perusaseistusta.
Venäjällä suunniteltu tykki 76,2 mm. Model 1902.