Esittely

Olen blogikirjoittaja, pidän historian tutkimisesta ja kirjoitan blogiin sodan tapahtumista. Kuulun ikäni puolesta Suomen itsenäisyydenajan viidenteen sukupolveen. Itsenäisyysaika alkaa 1918.

Viisi sukupolvea ja muutama sota

Omat vanhempani kokivat talvi- ja jatkosodan vuodet 1939–44. Heidän sukupolvea kutsutaan nykyisin ”tammenlehvä sukupolveksi.” He olivat samalla Suomen rakentajien sukupolvi. Sodan 1918 aikaan oma isäni oli reilun vuoden ikäinen. Talvisotaan 1939 joutuessa hän oli jo 23 -vuotias.

Kuka olen ja miksi kirjoitan?

Suomalaisten sukupolvien kokemukset ja perinteet merkitsevät minulle paljon. Vuosi -57 alkoi juhlallisesti presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuheella. Hän puhui silloin luottamuksen ilmapiiristä ja kansainvälisten suhteiden heikkenemisestä. En ole kekkosfani, mutta se vuosi on minun vuoteni. Asun nykyisin Lahdessa.

Asuimme isäni rakentamassa rintamamiestalossa. Vanhempani työskentelivät kotitilalla. Se oli meille lapsille turvallinen ja hyvä kasvupaikka. Elämä oli järjestelmällistä, ruisleipää omalta pellolta ja maitoa omasta navetasta. Se oli omavaraisuustaloutta parhaimmillaan.

Arki soljui aamusta iltaan. Kodin keittiö oli kaiken keskipiste, tuvassa ruokailtiin seurusteltiin yhdessä. Nykyajan ankaralla silmällä katsottuna tämä voi näyttää vaatimattomalta ja hankalalta. Nyt voin sanoa hyvällä mielellä. Silloin tapahtui kaikki tärkeä ja sillä on edelleen merkitystä.

Itsenäisyyden 1. sukupolvi

Mikä on Suomen itsenäisyydenajan ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja viides jne. sukupolvi?

Annas kun selitän

Suomi sai valtiollisen itsenäisyyden 1918 (itsenäisyysjulistus 1917). 

Määrittely ”itsenäisyyden 1. sukupolvi” tarkoittaa ikäluokkaa, joka oli 1917 noin nelikymppisiä (40). Ikänsä puolesta he olivat silloin yhteiskunnassa ns. vastuukantoiässä.

Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäinen sukupolvi oli syntynyt v. 1878 paikkeilla. Keski-iässä, nelikymppiset ovat yhteisössään ja yhteiskunnassa ns. vastuukaudessa. Toisin sanoen vastuukantoiässä. Tätä ikäluokkaa nuoremmat ovat tulossa keski-ikään ja tätä vanhemmat alkavat luopua ja/tai antavat vastuuta nuoremmalle polvelle. Sodan 1918 aikana vastuukaudessa olivat noin v. 1878 paikkeilla syntyneet ikäluokat. Ne, silloin nelikymppiset.

Tässä vertailun vuoksi, Mannerheim oli syntynyt v. 1867. Sodan 1918 aikaan ylipäällikkö oli jo 51 vuotias. Ei enää nelikymppinen.

Itsenäisyyden ajan sukupolvet

Toinen sukupolvi. Sodan 1918 eturintamaan joutuivat etunenässä nuoret parikymppiset (20 v.). He olivat syntyneet v. 1898 molemmin puolin vuosisadan vaihtuessa. Tähän ikäluokkaan kuuluivat mm. Suomen Jääkärit, ns. ”Saksan Jääkärit.” Keski-iän he saavuttivat v. 1938 paikkeilla, juuri Suomen Talvisodan -39 kynnyksellä. Muutama tämän ikäluokan sotakenraali, Ruben Lagus s. 1896, Aaro Pajari s.1897, A-E. Martola s.1896, Airo s.1898. Presidentti Urho Kekkonen s. 1900.

Kolmas sukupolvi joutui parikymppisinä Talvi- ja jatkosotaan 1939–44. He olivat syntyneet v. 1918 paikkeilla. Tähän ikäluokkaan kuului omat vanhempani. Keski-iässä 1958 he rakensivat Suomea ja perustivat perheitä. Syntyi suuret ikäluokat, kuten minä. (s.1918+40=1958 keski-iässä). Muutama tämän ikäluokan henkilö, J. Virolainen s. 1914, V. Vennamo s. 1913,

Neljäs sukupolvi tuli keski-ikään -70 luvun puolivälissä. He syntyivät 30 -luvulla ennen Talvisotaa ja sotavuosina. (s.1938+40=1978 keski-iässä). He kasvoivat ”Kylmän sodan” aikakaudella. Heidän ollessa nelikymppisiä Suomi nykyaikaistui ja hyvinvointi lisääntyi. Muutama tämän ikäluokan henkilö, M. Ahtisaari s. 1937, Lenita Airisto s. 1937, H. Holkeri s. 1937, E. Grön s. 1939, P. Lipponen s. 1941. P. Väyrynen s. 1946.

Viides sukupolvi, johon minun ikäluokkani kuuluu. (s. 1958+40=1998 keski-iässä). Suuret ikäluokat ovat nyt eläkeiässä, itse olen tämän ikäluokan nuoremmasta päästä.
Oma sukupolvi oli keski-iässä 1998 ja tulossa ns. vastuukauteen. Suomi oli nousemassa syvästä 90 -luvun taloustaantumasta. Todistettiin pankkien lama-aika ja roskapankkien syntyminen. Lama-aika vaikutti minun sukupolven elämään merkittävästi koko 90 -luvun. Muutama tämän ikäluokan henkilö, Esko Aho s. 1954, M. Vanhanen s. 1955, H. Hautala s. 1955, A, Jäätteenmäki s.1955, E. Liikanen s. 1950.

Kuudes sukupolvi on sodan jälkeen syntyneiden ns. suurten ikäluokkien jälkeläiset. Myös 60–70 -luvulla syntyneet n. 1978 + 40 vuotta. He ovat tällä hetkellä (2018–2020) keski-iässä ja vuorostaan nelikymppisenä vastuunkantokaudessa (yhteiskunnassa). Muutama tämän ikäluokan henkilö. T. Selänne s. 1970, T. Pitkämäki s. 1982, Tanja Karpela s.1970, kansanedustaja-ministeri. R. Rantala s. 1974. S. Ukkola s. 1975.

Seitsemäs sukupolvi. Tämä ikäluokka on syntynyt v. 1998. He ovat tällä hetkellä meidän pari–kolmekymppiset ja keski-iässä v. 2038. Muutama tämän ikäluokan henkilö. Krista Mäkelä kolmiloikkaaja ja Lotta Harala pikajuoksija s. 1992,

Kahdeksas sukupolvi on meidän tämän hetken 2 vuotiaat leikki-ikäiset ja vauvat. Parikymppisiä he ovat v. 2038 ja nelikymppisiä v. 2058.

Yhteinen historia ja menneisyys seuraa sukupolvelta toiselle

Traumaattinen sota 1918 on huomattavasti vaikeammin ymmärrettävä, kuin vaikka Talvisota 1939-40, jossa oli selkeä vastustaja ja raja josta tapeltiin. Sodassa 1918 ei ollut yhtä selkeää vihollista eikä rintamaa rajoineen.

Jälkeenpäin voittaja puoli alkoi nimittämään sotaa vapaussodaksi. Se ei ole mitenkään virheellinen nimi. Tutkimukset sodan 1918 kenttäoikeuksista, ja jälkitapahtumista ovat tutkineet sotaa sisällissotana. Siinäkään ei ole mitään väärää.

On hyvä muistaa, että nykyhetki on aina läsnä nimitettäköön sota-aikaa 1918 millä nimellä hyvänsä.

Näillä ajatuksilla, tervetuloa sotilaspoikablogin pariin.