Jääkärikapteeni Hans Edvard Holopainen (1897–1941), Pohjois-Hämeen I pataljoonan 1. komppanian päällikkö 1918. Kuva: Jääkärimatrikkeli 15 (Hii–Hol), nro 1372, Kansallisarkisto.
Jääkärimatrikkeli 15 (Hii–Hol), nro 1372, Kansallisarkisto. Asianumero KA/16198/31.02.04/2026, toimitettu 3.11.2026. Kansallisarkisto ei ota kantaa tekijänoikeuteen eikä kaupalliseen käyttöön. Skannaus rajattu verkkokäyttöön.
Jääkärikapteeni Anton Rikhard Eonsuu (1896–1965), Pohjois-Hämeen I pataljoonan 3. komppanian päällikkö 1918. Kuva: Jääkärimatrikkeli 7 (Elo–v. Ess), nro 1163, Kansallisarkisto.
Jääkärimatrikkeli 7 (Elo–v. Ess), nro 1163, Kansallisarkisto. Asianumero KA/16198/31.02.04/2026, toimitettu 3.11.2026. Valokuvaamo kuvassa: Atelier Modern, Helsingfors. Kansallisarkisto ei ota kantaa tekijänoikeuteen eikä kaupalliseen käyttöön. Skannaus rajattu verkkokäyttöön.
Toivo Ilmari Pohjanpalo, Pohjois-Hämeen I pataljoonan 2. komppanian päällikkö 1918. Kuva: Jääkärimatrikkeli 52 (Pih–Pok), nro 2262, Kansallisarkisto.
Jääkärimatrikkeli 52 (Pih–Pok), nro 2262, Kansallisarkisto. Asianumero KA/16198/31.02.04/2026, toimitettu 3.11.2026. Valokuvaamo kuvassa: Valok. Kaarela, Kouvola. Kansallisarkisto ei ota kantaa tekijänoikeuteen eikä kaupalliseen käyttöön. Skannaus rajattu verkkokäyttöön.
Eversti Aarne Sihvo, Karjalan rintaman komentaja, komentojunansa edessä 1918. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19780701:236, CC BY 4.0.
Yleisesikunnan komento-osaston päällikkö eversti Paavo Talvela 1928. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK10000:1357, CC BY 4.0.
SODAN 1918 AIKAISIA KOHTEITA ASIKKALASSA JA LAHDESSA.
Salpausselän kukkulat olivat sodan 1918 taistelupaikkoja Lahdessa.
Galleria 1918. Valokuvat on osa otettu maastokäyntien yhteydessä Kuhmoisissa, Padasjoella, Asikkalassa, Lahdessa ja Hollolassa. Kirjaa tehdessä otin noin 400 valokuvaa. 1918 Sodan Jäljet-kirja – Pohjois-Hämeen I pataljoona.
Galleriaan on lisätty kuvia Päijänteen itäpuolelta Savon rintaman alueelta (Heinola, Lusi, Ruuhijärvi ja Kouvola).
Ylipäällikkö, ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim 1918. Kuva: Atelier Rembrandt, Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19590619:357, CC BY 4.0. Kuvaa rajattu.
Lähde: Museovirasto, historian kuvakokoelma HK19590619:357 (Finna: museovirasto.728809F67714DC9A3DD45F9029F1AB5C). Kuvaaja Atelier Rembrandt. Lisenssi CC BY 4.0. Tarkistettu 6.10.2026.
Kenraalimajuri Karl Wilkman, Suomen sotaväen päällikkö vapaussodan jälkeen. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19670406:11, CC BY 4.0.
Sotakorkeakoulun johtaja kenraalimajuri Aarne Sihvo 1925. Jääkäri, vuonna 1918 valkoisten Karjalan rintaman komentaja. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0
Sisällissodan valkoisen armeijan esikuntapäällikkö kenraalimajuri Gösta Theslöf 1918. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19360620:2, CC BY 4.0.
Kenraali Ernst Linder 1918, valkoisen armeijan Satakunnan ryhmän ja Länsiarmeijan Linderin ryhmän komentaja. Kuva: Tampereen historialliset museot, Vapriikin kuva-arkisto, HM 1671 CC BY 4.0.
2. divisioonan komentaja kenraalimajuri Martin Wetzer 1923. Vuonna 1918 Hämeen ryhmän ja Länsiarmeijan komentaja. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0
Eversti Otto von Brandenstein, 3. Kaartin ratsuväkiprikaatin komentaja. Hänen johtamansa saksalainen osasto valtasi Lahden huhtikuussa 1918. Kuva teoksesta Jarl Kronlund: Suomen puolustuslaitos 1918–1939 (1988), kuvaaja tuntematon. Tekijänoikeudeton.
Niilo Viktor Sigell (myöhemmin Hersalo, 1895–1979), Suojeluskuntain Päällystökoulun johtaja 1.9.1925–9.6.1928. Vuonna 1918 luutnantti, Pohjois-Hämeen I pataljoonan 3. komppanian varajohtaja; myöhemmin kenraalimajuri. Kuva: SA-kuva (Taistelukoulun verkkomuseo / Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus), muotokuva PK932.
Kenraaliluutnantti Paul von Gerich 1928. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19560507:4, CC BY 4.0.
Edvard Gylling, filosofian tohtori, tiedemies ja poliitikko, 1907. Kuva: Daniel Nyblin, Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0
Kullervo Manner 1913. Eduskunnan puhemies 1917 ja Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja 1917–1918. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0
Eero Haapalainen toimi ylipäällikkönä 30.1 – 20.3.1918. Punaisen kaartin esikunta vastasi sodankäynnistä. Kuva kirjasta Suomen vapaussodan historia.
Eversti Alexander Tunzelmann von Adlerflug, Savon rintaman esikunta, esikuntapäällikkö 1918. Kuva kirjasta Suomen vapaussota.
Eversti Harald Hjalmarson, osasto Hjalmarson, Häme. Länsiarmeijan 2. krenatöörirykmentti. Kuva kirjasta Suomen vapausodan historia.
Luutnantti Torsten Aminoff, osasto Aminoff – Jämsän ryhmän osa. Savon rintaman esikunta, rautatiepataljoona, joukkojen kuljetukset / Itäarmeija 1918. Kuva kirjasta Suomen vapaussodan historia.
Oskari Tokoi Yhdysvalloissa vuonna 1925.
Kuva on Yhdysvaltain-matkan vuonna 1925 tehneen Väinö Tannerin matka-albumista. Tanner tapasi Tokoin tuolloin ensimmäistä kertaa sisällissodan jälkeen
Luutnantti Martti Eklund, komppanian päällikkö Savon rintamalla 1918.
Kuva kirjasta Suomen vapaussodan historia.
Eversti Clas Gustaf Charpentier 1896. Charpentier oli loppuvuodesta 1917 Suomen Sotilaskomitean puheenjohtaja. Kuva: W. Jasvoin, Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19660614:2, CC BY 4.0.
Vaasan senaatti 1918. Vasemmalta Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, P. E. Svinhufvud, Heikki Renvall ja Alexander Frey. Kuva: Karls Atelier, Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19391119:2, CC BY 4.0.
Aaro Pajari taistelujen päätyttyä huhtikuussa 1918. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0
Valtiopäivämies Oskari Tokoi, Helsinki 1907. Kuva: J. Indurski, Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19760711:10, CC BY 4.0.
Väinö Tanner 1931. Kuva: Aarne Pietinen, Museovirasto, historian kuvakokoelma. CC BY 4.0
K. J. Ståhlberg. Kuva: Atelier Apollo, Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK10000:2848, CC BY 4.0.
Kyösti Kallio 1920-luvun alussa. Kuva: Atelier Rembrandt, Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19650812:24, CC BY 4.0.
P. E. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatti 1917. Vasen rivi edestä: Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén ja Emil Setälä, pöydän päässä P. E. Svinhufvud, oikea rivi takaa: Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Alexander Frey ja Wilho Louhivuori. Kuva: Eric Sundström, Museovirasto, historian kuvakokoelma, HK19670129:24, CC BY 4.0.
Itsenäisyyssenaatti 1917
Kenraali Aksel Airo takkahuoneessa Ristintaipaleen tilallaan Heinolan maalaiskunnassa 1960. Kuva: Pekka Kyytinen, Museovirasto, kansatieteen kuvakokoelma, KK5596:3.HK.161, CC BY 4.0.
Pohjois-Hämeen I pataljoonan päällikkö ja Pohjan Poikain pataljoonan johtaja Viron vapaussodassa, eversti Hans Kalm. Muotokuvamaalaus sota-ajan valokuvasta, Paul Laane 2019. Simo Kiurun kuvakokoelma. Julkaistu taiteilijan luvalla.
Kuvat helpottavat sinua tutkimaan paikallista sotahistoriaa. Kartat kuvaavat valkoisten ja punaisten sodanajan tukialueita. Valokuvat on otettu vuosina 2002 – 2018.
Historiallisissa kuva-arkistojen valokuvissa on mainittu arkistolähde.
Kuhmoisten taistelun muistomerkki paljastettiin 60 -luvulla, Putkisto Kuhmoinen. Kuva: Simo Kiuru 2018.
Kuva: Simo Kiuru 2018
Sodan jälkeen Kuhmoisten kirkon viereen paljastettiin muistomerkki.
Kaatuneiden saksalaisten muistomerkki Lahden vanhalla hautausmaalla. Kuva: Simo Kiuru.
Vapaudenpatsas Lahden kaupungintalon puistossa, vapaussota 1918. Kuva: Simo Kiuru.
Tämän paikan läheisyyteen surmattiin 6.11.1917 venäläisten matruusien toimesta Alfred Kordelin. Maanviljelysneuvos Kordelin oli Mommilan kartanon omistaja.
Sijainti on Lammintiellä nr. 2951, käännytään Kärkölän ja Hausjärven väliltä (tieltä 54). Kuva: Simo Kiuru.
Uudenkylän taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkki Nastolassa. Kuva: Simo Kiuru.
Vapaussodan Lusin taistelut 9.3 ja 13.3.1918. Muistomerkki sijaitsee Lusintien (nr. 140 entinen viitostie) reunassa. Liikenteen jakajan kohdalla. Käännyttäessä Jyväskylän suuntaan tielle 415. Kuva: Simo Kiuru.
Kurhilan taistelun 15.4.1918 muistomerkki sijaitsee lähellä Evontien ja Kalminharjuntien risteystä Asikkalassa. Kuva: Simo Kiuru.
Syrjäntakana Tuuloksessa kaatuneiden saksalaisten muistomerkki. Muistomerkki näkyy hyvin tielle nr. 10, Tuuloksentie. Kuva: Simo Kiuru.
Muistomerkki on Kouvolassa. Laatassa on teksti. "Keväällä 1918 tällä paikalla surmattiin 80 maamme itsenäisyyttä ajavaa kansalaistamme." Kuva: Simo Kiuru.
Artturi Pällin muistomerkki Järvistentiellä. Kuva: Simo Kiuru.
Vapaussodan muistomerkki Orimattilassa. Kuva: Simo Kiuru.
Vapaussodan muistomerkki, Iitti. Kuva: Simo Kiuru.
Sisällisodan hautamuistomerkki Hollolan kirkolla. Sijaitsee kotiseutumuseon pohjoispuolella Parinpellontietä 500 metriä. Kuva: Simo Kiuru.
Sisällisodan hautamuistomerkki Hollolan kirkolla. Sijaitsee kotiseutumuseon pohjoispuolella Parinpellontietä 500 metriä.
Punaisten muistomerkki Vuolenkoskella. Kuva: Simo Kiuru.
Anianpellon taistelu 17.-18.4.1918 Vääksyssä. Vapaussodan muistomerkki paljastettiin Anianpeltoon 18.4.1928.
Asikkala. Kuva: Simo Kiuru.
Asikkala 2018. Kuva: Simo Kiuru.
Kuvalähteet
Kuvan lähde näkyy myös kuvatekstissä, kun avaat kuvan suureksi. Tarkistettu 7.10.2026, päivitetty 4.11.2026.
K. J. Ståhlberg – kuva: Atelier Apollo, HK10000:2848
Kyösti Kallio 1920-luku – kuva: Atelier Rembrandt, HK19650812:24
Itsenäisyyssenaatti 1917 – kuva: Eric Sundström, HK19670129:24
Aksel Airo 1960 (kansatieteen kuvakokoelma) – kuva: Pekka Kyytinen, KK5596:3.HK.161
Kirjasta Suomen Vapaussodan Historia (J. O. Hannula 1956) – kuvat vuosilta 1918–1919
Alexander Tunzelmann von Adlerflug
Harald Hjalmarson
Torsten Aminoff
Martti Eklund
Eero Haapalainen
Wikimedia Commons – tekijänoikeudeton
Otto von Brandenstein – teoksesta Jarl Kronlund: Suomen puolustuslaitos 1918–1939 (1988), kuvaaja tuntematon, Commons
Kansallisarkisto – jääkärimatrikkelin valokuvat
Hans Edvard Holopainen – Jääkärimatrikkeli 15 (Hii–Hol), nro 1372, Kansallisarkisto
Toivo Ilmari Pohjanpalo – Jääkärimatrikkeli 52 (Pih–Pok), nro 2262, Kansallisarkisto
Anton Rikhard Eonsuu – Jääkärimatrikkeli 7 (Elo–v. Ess), nro 1163, Kansallisarkisto
Kuvakopiot on tilattu Kansallisarkistosta (asianumero KA/16198/31.02.04/2026). Kansallisarkisto ei ota kantaa tekijänoikeuksiin eikä kaupalliseen käyttöön.
Kuvalähde varmistamatta
Oskari Tokoi Yhdysvalloissa 1925 – Väinö Tannerin matka-albumi.
Kuhmoisten vapaussodan muistomerkki – kirjasta Kuhmoisten historia II.
Muut
Muistomerkkien valokuvat: Simo Kiuru 2002–2018.
Eversti Hans Kalm, muotokuvamaalaus: Paul Laane 2019, Simo Kiurun kokoelma. Julkaistu taiteilijan luvalla.
Huomaatko virheen kuvan tiedoissa? Kerro siitä yhteystietosivun kautta.
Hallinnoi evästeiden suostumusta
Käytämme evästeitä sivuston toimintaan ja kävijätilastoihin. Tilasto- ja markkinointievästeet otetaan käyttöön vain, jos hyväksyt ne.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.