Sota-ajan historiaa ja sodan seurauksia Suomessa
SotilasPoikaBlogi kutsuu lukijansa tutkimusmatkalle menneisyyteen, jossa sodan arki ja sen jälkeen syntynyt jälkipolvi nivoutuvat yhteen tarinaksi Suomesta, joka on selviytynyt vaikeista ajoista ja noussut vahvaksi itsenäiseksi valtioksi.
Panssarikenraali Mannerheim-ristin ritari Ruben Lagus
Kenraali Niilo Hersalo (1895 – 1979).
Jääkärikenraali Paavo Talvela (1897–1973).
Ilomantsi on ainoa paikkakunta Suomessa, jossa on käyty laajoja, divisioonatason taisteluita talvi- ja jatkosodan aikana. Ilomantsin maaperällä taistelleiden joukkojen kokonaismäärän arvioidaan nousseen lähes 50000 sotilaaseen.
Videolla Suomessa käytyjen sotien taustat. KESTO n. 1 min.
Suomen Vapaussodan 1918 päätavoite toteutui Tarton rauhassa 1920. Suomi pyrki rauhansopimuksella vakauttamaan tilanteen pyrkimällä Venäjän kanssa rauhaan.
Yhteisöllisyys, lapset ja aikuiset muodostivat 50-60 -luvulla yhteisen voimavaran – Oletko sinä samalla aaltopituudella –.
Katso tarkempi kuvaus esitteestä.
Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, sen ovat osoittaneet sotiemme veteraanit, meidän vanhempamme ja isovanhempamme. Julkisuudessa, juhlapäivinä virallinen Suomi korostaa Talvi- ja Jatkosotaa. Ne käytiin 1939 ja 1941–44. Onkin totta, että silloin suomalaiset…
Numerot kertovat. Kunniakansalaisia, sotien veteraaneja ja sotainvalideja on joukossamme vuode 2024 alussa . . .
Numerot kertovat siviilien, naisten, lasten tilanteesta ja kotinsa menettäneiden määrät 1939–
Numerot kertovat sodan aiheuttamista tappioista ja menetyksistä 1939–44. Puna-armeijan sotilastappiot, sotavankien määrä. . .
Talvisodan numerot kertovat sinulle menetyksistä. Suomen sotilasvahvuus 1939–40, kaatuneiden sotilaiden määrät, siviiliuhrit ja vapaaehtoiset. Lahtelaisten kaatuneiden ja kaupunkiin kohdistuneiden pommitusten määrä. Lotat ja siviilit. Lyhytvideolla Talvisodan lukuja
Numerot kertovat Suomen Jatkosodasta 1941–44. Kutsun Sinut tutkimusmatkalle menneisyyteen, jossa sodan arki ja sen jälkeen syntynyt jälkipolvi nivoutuvat yhteen. VIDEOLLA Suomen sotilasvahvuus, saksalaisten sotilaiden määrä, ulkomaalaisten vapaaehtoisten ja naisten määrä…
Helsingissä kenraaliluutnantti Mannerheim liittyi jäseneksi Sotilaskomiteaan. Se oli vuosisadan alussa hajoitetun Suomen sotaväen upseerien perustama yhteisö. Helsingin rauhattomissa oloissa sen kokoontumispaikkaa vaihdeltiin, etteivät neuvottelijat paljastuessaan joutuisi vangituiksi. Sotilaskomitean puheenjohtajana toimi…
Panssarimuistomerkin toisen osan muodostavat kaksi pst-tykkiä, joiden käyttäjät Mannerheim-ristin ritari no: 16 vänrikki Pentti Iisalo (45K/37) ja ritari no: 176 korpraali Jaakko Esko Rytöniemi (75K40) olivat myös paljastamassa tykkiensä muistolaatat…
Päijät-Hämäläiset Mannerheim-ristin ritarit (16) Mannerheim-risti”Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimain sotilas hänen sotilasarvostaan riippumatta nimittää Vapaudenristin 1. tai 2. luokan…
Miksi Suomi joutui puolustamaan aluettaan sotatoimin – Vapaussota 1918 – sota venäläistämisen ja sorron poistamiseksi: –Kansanvaltuuskunta alkoi johtamaan kapinaa. –Punakaartilaiset vaativat Sosiaalidemokraattiselta puolueeltaan jyrkempiä toimia. –Toimeenpaneva komitea perustettiin 25.1. ja…