Blogi

Blogi on sodan kahdeksantoista sotahistoria -sivusto. Jälkipolvet etsivät kiinnostavia ja hyödyllisiä tietoja. Sotilaspoikablogi edustaa itsenäisyytemme ajan viidettä sukupolvea. Omat vanhempani elivät talvi- ja jatkosodan aikana oman nuoruutensa. Minä 70 -luvulla. Herättääkö sodasta lukeminen tai kirjoittaminen Sinussa vahvoja tunteita? Miksi näin on vielä vuosikymmenten jälkeen? Johtuuko se puutteellisesta tai yksipuolisesta tiedosta? Käy peremmälle, Sotilaspoikablogi.

Sotatoimet

Sodan ratkaisu Lahdessa ja Hollolassa 1918

Simo Kiuru

Sodan ratkaisu Salpausselän harjulla käytiin huhtikuun lopussa 1918. Lahdessa ja Hollolassa punaisten länsiarmeija joutui pohjoisesta ja lännestä valkoisten joukkojen ahdistamaksi. Etelästä ja idästä punakaarteja saartoi saksalainen prikaati Brandesnstein. Lahden taistelun alkuvaiheessa 19.4. punakaartilaiset jättivät keskustan asemat mm. Radiomäellä ja pakenivat…

Jatka lukemista→

Henkilöhistoria

Svinhufvud Pehr Evind

Simo Kiuru

Svinhufvud oli itsenäisyyden kannattaja ja hän vastusti venäläistämistä. Syntymäpaikka: Luumäki Koulutus: Filosofian maisteri (1882) Työ: Varatuomari (1888), puoluetaustaltaan nuorsuomalainen, 1918 kokoomuslainen. Oli itsenäistymisen kannattaja ja vastusti venäläistämistä. Vahva ja radikaali itsenäisyyden kannattaja ennen sotia 1914 ja 1918. Oli karkotettu Venäjälle…

Jatka lukemista→

Sota-ajan politiikka

Itsenäistyi tapahtumien vyöryssä 1917

Simo Kiuru

Itsenäistyi muodollisesti valtiona, kun senaatti antoi esityksen eduskunnalle. Valtiolliset tapahtumat käynnistyivät Suomessa Keisarin luopuessa kruunustaan Venäjällä. Se käynnisti konkreettisesti itsenäistymisyrityksen ja johti Suomen itsenäiseksi valtioksi. Sota-aika Euroopassa oli alkanut kesällä 1914 ja Suomi julistettu sotatilaan. Pietarissa 1917 kumouksellisten onnistunut toiminta…

Jatka lukemista→

Sotatoimet

Pataljoona Kalmin asemat Hatsinassa

Simo Kiuru

Patalajoona Kalm joutui taisteluun Hatsinan kylässä punaisten kanssa 30.4. Vastustaja ei ollut tietoinen, että Pietarinrata ja Lahti oli jo menetetty valkoisille. Saksalainen prikaati taisteli valkoisten puolella. Se oli vallannut 19.4. Lahden rautatieaseman. Nyt prikaati Brandenstainin johtamat kolonnat lähestyivät aluetta Hollolassa…

Jatka lukemista→

Sotatoimet

Sodan käänne Hämeessä ja miten taistelut etenivät?

Simo Kiuru

Sodan käänne Hämeessä Päijänteen länsipuolella oli maaliskuussa käyty Länkipohjan taistelu. Suomen valkoinen armeija oli helmi-maaliskuun aikana saatu täydennettyä ja koulutettua sellaiseen kuntoon, että se pystyi ottamaan aloitteen. Merkittävästä valmiudesta ei tosin voitu vieläkään puhua. Valkoiset olivat torjuneet punakaartin hyökkäykset sodan…

Jatka lukemista→

Sotatoimet

Punaiset hyökkäsivät 1918 Pohjois-Hämeessä

Simo Kiuru

Punaiset hyökkäsivät ja valloittivat toiminta-aluetta itselleen kapinan nimissä. Hyökkäyskohtia Pohjois-Hämeessä oli useita. Punakaartien päätavoite oli edetä rataa pitkin Haapamäen risteysasemalle. Se ei onnistunut, koska Vilppulan kylän valtaaminen ja vesistölinjan ylitys muodostui liian vaikeaksi. Koska hyökkäys ei menestynyt Haapamäelle rataa hyväksi…

Jatka lukemista→

Henkilöhistoria

Haapalainen Eero

Simo Kiuru

Syntymäpaikka: Kuopio Koulutus: Ylioppilas, lakitieteiden opiskelija Helsingin yliopistossa. Loppututkinto jäi varojen puutteessa suorittamatta. Ammattiura: Toimittaja ja Suomen Ammattijärjestön SAJ:n ensimmäinen puheenjohtaja. Toimittajana Työmies -lehdessä Helsingissä ja Työ -lehdessä Viipurissa. Julkaisuja aikansa ajankohtaisista ammattiyhdistysliikkeen tavoitteista. Helsingin ammatillisen paikallisjärjestön sihteeri 1906. Sahateollisuuden…

Jatka lukemista→

Sotatoimet

Punakaarti aloitti sotatoimet tammikuussa 1918

Simo Kiuru

Punakaarti oli vahvimmillaan Etelä-Suomessa. Sen toiminta-alue oli teollistuneilla paikkakunnilla ja kaupungeissa. Punaisten sotilaalliseksi päälliköksi oli nimitetty vuoden 1917 lopulla Ali Aaltonen. Hänen tilalleen valittiin tammikuun lopussa Eero Haapalainen. Vallankaappauksen alkaessa Haapalainen valittiin Punaisen Kaartin esikunnan ylipäälliköksi. Marraskuussa 1917 Suomessa oli…

Jatka lukemista→

Henkilöhistoria

Aaltonen ”Ali”

Simo Kiuru

Syntymäpaikka: Jämsä Koulutus: Opiskeli Jyväskylän lyseossa. Luki Venäjän kieltä kouluaikana, mutta jätti opinnot varattomuuden vuoksi. Lähti sotilasuralle Venäjän armeijaan. Sotilasura: Sai sotilaskoulutuksen Venäjän armeijassa. Osallistui Venäjän–Japanin sotaan aliluutnanttina. Vuoden 1917 marraskuusta punaisten joukkojen sotilasjohtaja. Laati punakaartin järjestyssäännöt, jotka perustuivat päälliköiden,…

Jatka lukemista→

Henkilöhistoria

Ståhlberg K. J.

Simo Kiuru

Syntymäpaikka: Suomussalmi. Koulutus : Ylioppilas, suoritti yliopistossa filosofien kandidaatin tutkinnon ja molempain (maallinen/kirkollinen) oikeuksien kandidaatin tutkinnon. Hallinto-oikeuden professori. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. Virkamies, poliitikko, senaattori, valtiopäivämies ja presidentti. Ammattiura: Oikeustieteilijä, poliitikko ja Suomen ensimmäinen presidentti. Eduskunnan puhemies 1914-17. Perustuslakikomitean puheenjohtaja 1917.…

Jatka lukemista→

Henkilöhistoria

Manner Kullervo

Simo Kiuru

Syntymäpaikka: Kokemäki, Satakunta. Koulutus: Ylioppilas Turusta. Helsingin yliopiston opiskelija, ei lopputukintoa. Ammattiura: Toimittaja, poliitikko, radikaali sosialisti ja työväenliikkeen vaikuttaja ennen sisällissotaa. Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja. Työmies -lehden toimittaja, Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja kansanedustaja 1910. Eduskunnan puhemies 1917 (Tokoin senaatti). Ajoi…

Jatka lukemista→