Blogi sodan tapahtumista, kokemuksista ja sodan perinnöstä itsenäisyyttä arvostaen. Aloita tiedon kartuttaminen nyt!
Kirja Sodan Jäljet 1918 sisältää vuoden kahdeksantoista sotatapahtumia Hämeen pohjoisilla paikkakunnilla ja Lahdesta.
Sodan 1918 kirjallisuutta, (pdf) kirjaluettelossa yli 500 teosta.
Kenraalimajuri syntyi Asikkalassa Pajari aloitti opinnot Helsingin yliopistossa 1916. Liittyi Lahden suojeluskuntaan 1917. Perusti yhdessä 20 muun nuoren pojan kanssa Lahden Itsenäisyysklubin LIK. Vöyrin sotakoulussa vapaaehtoisena. Jatkoi sotakouluun Viipuriin ja oli ensimmäisellä upseerikokelaskurssilla sodan 1918 jälkeen. Osallistui Aunukseen suuntautuneeseen heimosotaretkeen…
Jatka lukemista→
Talvisota 1939, talvisodan henki, suomalaisten sisukas, sitkeä ja kestävä puolustustahto joka lumosi ulkomaan kirjeenvaihtajat. Suomen talvisota syttyi yli 80 vuotta sitten 30.11.1939. Talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.-39. Suomi luotti maiden välille solmittuun hyökkäämättömyyssopimukseen. Jouduimme yksin, heikosti aseistautuneina…
Jatka lukemista→
Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, sen ovat osoittaneet sotiemme veteraanit, meidän vanhempamme ja isovanhempamme. Julkisuudessa virallinen Suomi korostaa Talvi- ja Jatkosotaa. Ne käytiin 1939 ja 1941–44. Onkin totta, että silloin suomalaiset yhdessä ponnistivat voimansa. Ulkopuolinen uhka torjuttiin ja nuori itsenäinen valtio säilyi. …
Jatka lukemista→
Omituista kommentointia valtion poliittisessa johdossa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.22. Vaikka asiat ovat nyt päin helvettiä Ukrainassa piiloutuu tasavallan entinen presidentti Halonen oman sukupolvensa varjoihin. Entinen naispresidentti ei näytä ensimmäisenä huolestuneen ukrainalaisnaisten kohtaloista, vaikka on vahvasti aiemmin profiloitunut edistämään tasa-arvoa ja…
Jatka lukemista→
Sota-aika blogissa nopeasti ja helposti – yhdellä silmäyksellä tärkeimmät artikkelit. Tämän sivun tarkoitus on kertoa sinulle yhteenvedon omaisesti tärkeistä vuoden 1917–18 tapahtumista Suomessa. Sodista kirjoitetaan netissä ja somessa paljon. Helpotan sinua huomattavasti keskittymällä vain ensimmäisen maailmansodan aikaan Suomessa. Sotavuodet 1939–45…
Jatka lukemista→
Pataljoona Kalm joutui taisteluun Hatsinan kylässä punaisten kanssa 30.4. Vastustaja pyrki kohti Pietarin rataa. Punaisten tavoitteena oli edetä rautatielle Lahteen. Lahti oli siinä vaiheessa jo valkoisten ja saksalaisten valtaama. Saksalainen osasto taisteli valkoisten puolella ja oli vallannut Lahden rautatieaseman seudun…
Jatka lukemista→
Sodan ratkaisu Salpausselän harjulla käytiin huhtikuun lopussa 1918. Lahdessa ja Hollolassa punaisten länsiarmeija joutui pohjoisesta, etelästä ja lännestä valkoisten joukkojen ahdistamaksi. Etelästä ja idästä punakaarteja saartoi saksalainen osasto Brandenstein joka oli saanut vahvistuksia saarron toteuttamiseen. Lahden taistelun alkuvaiheessa 19.4. punakaartilaiset…
Jatka lukemista→
Näytä artikkeli Sodan käänne Hämeessä Päijänteen länsipuolella oli maaliskuussa käyty Länkipohjan taistelu. Suomen valkoinen armeija oli helmi-maaliskuun aikana saatu täydennettyä ja koulutettua sellaiseen kuntoon, että se pystyi ottamaan aloitteen. Merkittävästä valmiudesta ei tosin voitu vieläkään puhua. Valkoiset olivat torjuneet punakaartin…
Jatka lukemista→
Punaiset hyökkäsivät ja valloittivat toiminta-aluetta itselleen kapinan nimissä. Hyökkäyskohtia Pohjois-Hämeessä oli useita. Punakaartien päätavoite oli edetä rataa pitkin Haapamäen risteysasemalle. Operaatio ei onnistunut, koska Vilppulan kylän valtaaminen ja vesistön ylitys muodostui liian vaikeaksi. Tässä postauksessa kerron sotatoimista Hämeessä sen jälkeen…
Jatka lukemista→
Syntymäpaikka: Kuopio Koulutus: Ylioppilas, lakitieteiden opiskelija Helsingin yliopistossa. Loppututkinto jäi varojen puutteessa suorittamatta. Ammattiura: Toimittaja ja Suomen Ammattijärjestön SAJ:n ensimmäinen puheenjohtaja. Toimittajana Työmies -lehdessä Helsingissä ja Työ -lehdessä Viipurissa. Julkaisuja aikansa ajankohtaisista ammattiyhdistysliikkeen tavoitteista. Helsingin ammatillisen paikallisjärjestön sihteeri 1906. Sahateollisuuden…
Jatka lukemista→
Sodan 1918 alussa ensimmäisinä valkoisten asemia vastaan Hämeessä hyökkäsi venäläiset Tampere – Haapamäki radan suunnassa. Tarkoitus oli vapauttaa aseista riisutut toverit Pohjanmaalla. Venäläinen eversti Svetsnikov johti 2. helmikuuta alkaen hyökkäysyrityksiä Vilppulassa. Klikkaa karttaa… SOTATOIMET Sodan 1918 tapahtumat 28.1 – 2.5.1918…
Jatka lukemista→
Punakaarti oli vahvimmillaan Etelä-Suomessa. Sen toiminta-alue oli teollistuneilla paikkakunnilla ja kaupungeissa. Punaisten sotilaalliseksi päälliköksi oli nimitetty vuoden 1917 lopulla Ali Aaltonen. Hänen tilalleen valittiin tammikuun lopussa Eero Haapalainen. Vallankaappauksen alkaessa Haapalainen valittiin Punaisen Kaartin esikunnan ylipäälliköksi. Marraskuussa 1917 Suomessa oli…
Jatka lukemista→
Syntymäpaikka: Jämsä Koulutus: Opiskeli Jyväskylän lyseossa. Luki Venäjän kieltä kouluaikana, mutta jätti opinnot varattomuuden vuoksi. Lähti sotilasuralle Venäjän armeijaan. Sotilasura: Sai sotilaskoulutuksen Venäjän armeijassa. Osallistui Venäjän–Japanin sotaan aliluutnanttina. Vuoden 1917 marraskuusta punaisten joukkojen sotilasjohtaja. Laati punakaartin järjestyssäännöt, jotka perustuivat päälliköiden,…
Jatka lukemista→
