Blogi sodan tapahtumista, kokemuksista ja sodan perinnöstä itsenäisyyttä arvostaen. Ole hyvä ja aloita tiedon kartuttaminen nyt!
Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, sen ovat osoittaneet sotiemme veteraanit, meidän vanhempamme ja isovanhempamme. Julkisuudessa virallinen Suomi korostaa Talvi- ja Jatkosotaa. Ne käytiin 1939 ja 1941–44. Onkin totta, että silloin suomalaiset yhdessä ponnistivat voimansa. Ulkopuolinen uhka torjuttiin ja nuori itsenäinen valtio säilyi. …
Svinhufvud oli itsenäisyyden kannattaja ja hän vastusti venäläistämistä. Syntymäpaikka: Luumäki Koulutus: Filosofian maisteri (1882) Työ: Varatuomari (1888), puoluetaustaltaan nuorsuomalainen, 1918 kokoomuslainen. Oli itsenäistymisen kannattaja ja vastusti venäläistämistä. Vahva ja radikaali itsenäisyyden kannattaja ennen sotia 1914 ja 1918. Oli karkotettu Venäjälle…
Risto Ryti selvisi täpärästi tilanteesta. Tämä järkyttävä tapahtuma koettiin Hämessä Venäjän vallankumouksen alkuaikana? Nuori lakimies Risto Ryti oli vierailulla Mommilan kartanossa. Venäläismatruusi tähtäsi ja painoi kiväärin liipasinta. Naps, kivääri ei lauennut – ehkä patruunat olivat loppuneet. Risto Ryti selvisi täpärästi.…
Itsenäistyi muodollisesti valtiona, kun senaatti antoi esityksen eduskunnalle. Valtiolliset tapahtumat käynnistyivät Suomessa Keisarin luopuessa kruunustaan Venäjällä. Se käynnisti konkreettisesti itsenäistymisyrityksen ja johti Suomen itsenäiseksi valtioksi. Tässä postauksessa kerron keisarivallan kukistumisesta. Sen vaikutuksesta Suomen sisäiseen politiikkaan 1917. Eduskunta kokoontui pitkän tauon…
Patalajoona Kalm joutui taisteluun Hatsinan kylässä punaisten kanssa 30.4. Vastustaja ei ollut tietoinen, että Pietarinrata ja Lahti oli jo menetetty valkoisille. Saksalainen prikaati taisteli valkoisten puolella. Se oli vallannut 19.4. Lahden rautatieaseman. Nyt prikaati Brandenstainin johtamat kolonnat lähestyivät aluetta Hollolassa…
Sodan ratkaisu Salpausselän harjulla käytiin huhtikuun lopussa 1918. Lahdessa ja Hollolassa punaisten länsiarmeija joutui pohjoisesta ja lännestä valkoisten joukkojen ahdistamaksi. Etelästä ja idästä punakaarteja saartoi saksalainen prikaati Brandesnstein. Lahden taistelun alkuvaiheessa 19.4. punakaartilaiset jättivät keskustan asemat mm. Radiomäellä ja pakenivat…
Sodan käänne Hämeessä Päijänteen länsipuolella oli maaliskuussa käyty Länkipohjan taistelu. Suomen valkoinen armeija oli helmi-maaliskuun aikana saatu täydennettyä ja koulutettua sellaiseen kuntoon, että se pystyi ottamaan aloitteen. Merkittävästä valmiudesta ei tosin voitu vieläkään puhua. Valkoiset olivat torjuneet punakaartin hyökkäykset sodan…
Punaiset hyökkäsivät ja valloittivat toiminta-aluetta itselleen kapinan nimissä. Hyökkäyskohtia Pohjois-Hämeessä oli useita. Punakaartien päätavoite oli edetä rataa pitkin Haapamäen risteysasemalle. Operaatio ei onnistunut, koska Vilppulan kylän valtaaminen ja vesistön ylitys muodostui liian vaikeaksi. Tässä postauksessa kerron sotatoimista Hämeessä. Sen jälkeen…
Syntymäpaikka: Kuopio Koulutus: Ylioppilas, lakitieteiden opiskelija Helsingin yliopistossa. Loppututkinto jäi varojen puutteessa suorittamatta. Ammattiura: Toimittaja ja Suomen Ammattijärjestön SAJ:n ensimmäinen puheenjohtaja. Toimittajana Työmies -lehdessä Helsingissä ja Työ -lehdessä Viipurissa. Julkaisuja aikansa ajankohtaisista ammattiyhdistysliikkeen tavoitteista. Helsingin ammatillisen paikallisjärjestön sihteeri 1906. Sahateollisuuden…
Sodan 1918 alussa ensimmäisinä valkoisten asemia vastaan Hämeessä hyökkäsi venäläiset Tampere – Haapamäki radan suunnassa. Tarkoitus oli vapauttaa aseista riisutut toverit Pohjanmaalla. Venäläinen eversti Svetsnikov johti 2. helmikuuta alkaen hyökkäysyrityksiä Vilppulassa. >>>SOTATOIMET<<< >>>SOTA-AJAN HENKILÖT<<< Sodan 1918 tapahtumat 28.1 – 2.5.1918…
Punakaarti oli vahvimmillaan Etelä-Suomessa. Sen toiminta-alue oli teollistuneilla paikkakunnilla ja kaupungeissa. Punaisten sotilaalliseksi päälliköksi oli nimitetty vuoden 1917 lopulla Ali Aaltonen. Hänen tilalleen valittiin tammikuun lopussa Eero Haapalainen. Vallankaappauksen alkaessa Haapalainen valittiin Punaisen Kaartin esikunnan ylipäälliköksi. Marraskuussa 1917 Suomessa oli…
Syntymäpaikka: Jämsä Koulutus: Opiskeli Jyväskylän lyseossa. Luki Venäjän kieltä kouluaikana, mutta jätti opinnot varattomuuden vuoksi. Lähti sotilasuralle Venäjän armeijaan. Sotilasura: Sai sotilaskoulutuksen Venäjän armeijassa. Osallistui Venäjän–Japanin sotaan aliluutnanttina. Vuoden 1917 marraskuusta punaisten joukkojen sotilasjohtaja. Laati punakaartin järjestyssäännöt, jotka perustuivat päälliköiden,…
Syntymäpaikka: Suomussalmi. Koulutus : Ylioppilas, suoritti yliopistossa filosofien kandidaatin tutkinnon ja molempain (maallinen/kirkollinen) oikeuksien kandidaatin tutkinnon. Hallinto-oikeuden professori. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti. Virkamies, poliitikko, senaattori, valtiopäivämies ja presidentti. Ammattiura: Oikeustieteilijä, poliitikko ja Suomen ensimmäinen presidentti. Eduskunnan puhemies 1914-17. Perustuslakikomitean puheenjohtaja 1917.…
Syntymäpaikka: Kokemäki, Satakunta. Koulutus: Ylioppilas Turusta. Helsingin yliopiston opiskelija, ei lopputukintoa. Ammattiura: Toimittaja, poliitikko, radikaali sosialisti ja työväenliikkeen vaikuttaja ennen sisällissotaa. Suomen Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja. Työmies -lehden toimittaja, Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja kansanedustaja 1910. Eduskunnan puhemies 1917 (Tokoin senaatti). Ajoi…