Sodan perintö, Sotatoimet 1918 –1944

Ilomantsin taistelussa 1944 torjuttiin Neuvostoliiton divisioonien tunkeutuminen armeijan selustaan

Ilomantsin mottitaistelut käytiin järvien, soiden ja miltei tiettömien korpien keskellä itärajalla, se oli jatkosotamme viimeinen merkittävä operaatio. Vihollisen hyökkäyskärki oli pääsemässä heinäkuun lopulla 1944 Hattuvaaraan kylään. Rykmentin eskadroonat 1/HRR ja 2/HRR ja Siraman taisteluosasto aloittivat tehtävänsä kohti Sikrenvaaraa ja Kiukkoisten kangasta.

Rykmentin ensimmäiset taistelut käytiin heinäkuun puolella, mutta ne jatkuivat aselepoon 4. syyskuuta saakka.

Ratsuväkiprikaati Uudenmaan Rakuunat vahvennettuna Jääkäripataljoona 1:llä ja Hämeen Ratsurykmentti saapuvat Ilomantsiin

Prikaati purkautui junasta Jouensuussa ja Kaltimossa. Uudenmaan Rakuunat URR, eversti Hans Olof von Essen, marssivat lähtöasemiinsa Kuittilanvaaran-Kivilammen tasalle. HRR, eversti Gustaf Ehrnrooth Korentovaaraan. Neuvostoliittolaisen Jalkaväkirykmentin todetaan lähestyvän Hattuvaaraa ja Raappana lähettää pääosan Hämeen Ratsurykmentistä häätämään Neuvostoliittolasia.

TÄÄLÄ SUUNNALLA VIHOLLISEN ETENEMINEN ON SAATAVA PYSÄYTETYKSI

Videoesitys Videon kesto noin 1 min.

Ilomantsin mottitaistelujen alkuvaihe heinäkuun 29. päivän ilta

Neuvostoliiton 176. divisioona oli edennyt Itä-Karjalasta kohti Suomea. Divisioona oli osa 32. armeijaa, joka oli yksi Neuvostoliiton pääjoukkoja Jatkosodassa. Divisioona oli varustettu raskaalla kalustolla ja sen riveissä taisteli kokeneita sotilaita. Suomalaiset joukot olivat joutuneet perääntymään Neuvostoliiton joukkojen edessä. Suomalaiset olivat kevyesti varusteltuja ja heidän riveissään taisteli nuoria sotilaita.

Hattuvaaran taistelu oli ratkaiseva taistelu Ilomantsin rintamalla. Jos Neuvostoliiton joukot olisivat onnistuneet valloittamaan Hattuvaaran, he olisivat päässeet kiertämään suomalaisten selustaan ja uhkaamaan suomalaisten armeijan perääntymistien.

HEINÄKUUN 30. PÄIVÄN 1944 VARHAISINA AAMUTUNTEINA SUOMALAISET JA VENÄLÄISET JOUKOT KÄVIVÄT KIIVAAN JA VERISEN TAISTELUN

Taisteluosasto Sirama – Hovattalanvaara

Kahdesta eskadroonasta 1/HRR ja 2/HRR muodostettiin taisteluosasto Sirama, vahvistuksenaan kevyt kranaatinheitinjoukkue. Osasto lähti liikkeelle Hovattalanvaarasta, pystyseinäisen kallion suojasta, jossa nykyisin on muistomerkki. Paikka on nimetty: ”HRR:n kahden eskadroonan sotaanlähtöpaikka heinäkuussa 1944.” 

1/HRR taistelualue Sikrevaarassa ja 2/HRR Polvikosken tien suunnassa Kiukkoistenkankaalla. Puhuttaessa Hattuvaaran taistelusta 1944, tarkoitetaan tätä operaatiota.

Sikrenvaarassa ja Kiukkoistenkankaalla vihollinen torjuttiin

Eskadroonat taistelivat kiivaasti ja onnistuivat pysäyttämään Neuvostoliiton joukkojen etenemisen. Suomalaiset kärsivät myös raskaita tappioita, mutta he onnistuivat viimein pysäyttämään Neuvostoliiton hyökkäyksen ja etenemisen syvemmälle.

Suomalaista sotilasta kaatui 12 Hattuvaaran taistelussa. 29 suomalaista sotilasta haavoittui. Suomalaisten tappiot olivat suuret, mutta ne olivat välttämättömiä, jotta suomalaiset voisivat pysäyttää Neuvostoliiton joukkojen etenemisen. Lähde: Ilomantsin Sotatien infotaulu 2010.

KAATUNEET OLIVAT :
* Haapala Edvin, 23
* Julkunen Valle, 20
* Kuittuu Kauko, 18
* Leijona Matti, 18
* Majanen Viljo, 23
* Manni Tuure, 27
* Melkko Kaarlo, 22
* Perttula Yrjö, 21
* Rauhala Voitto, 20
* Salminen Aimo, 21
* Talonpoika Viljo, 20
* Varonen Matti, 22

Hattuvaaran taistelussa vihollisen tappiot olivat 80 kaatunutta ja 11 vankia. Haavoittuneiden määrää ei tiedetä. Lähde: Sotapolun opastaulu Sikrenvaarassa, Ilomantsi 2010.

Mottitaistelut 1944 Ilomantsissa tunnetaan Ryhmä Raappana -nimellä. Vihollisen hyökkäyskärki katkaistiin Hattuvaaran liepeillä. Operaatio päättyi nykyisen itärajan taakse Vellivaaraan ja Lehmivaaraan.

Rykmentin ensimmäiset taistelut käytiin heinäkuun puolella, mutta ne jatkuivat aselepoon 4. syyskuuta saakka.

Video ratsuväen perinteet – Sotilaspoika kiittää –

Jutussa on käytetty lähteenä mm. teosta ILOMANTSIN TAISTELU Elokuu 1944, Erik Appel, 2011 ja Ilomantsin Sotatie -sivusto Internet ja maaston opastauluja. Kartta ja kuvat S.Kiuru.

Ratsuväen perinteet – LUURANKOTAKIT JA PUNAHOUUSUT

Tagged , ,