Esittely – oma sukupolveni – suuret ikäluokat

Esittely – oma sukupolveni. Olen blogikirjoittaja, pidän historian tutkimisesta, kirjoitan sotilaspoikablogiin sodan tapahtumista ja ihmisistä. YouTube -kanavalla julkaisen esityksiä aiheesta ”sota koskettaa kaikkia”, käy peukuttamassa ja tilaa kanava niin saat uusia julkaisuja syötteeseen.

Sota-ajat ovat jättäneet jälkiä koko suomalaiseen kulttuuriin.

Rauhan aikana kasvaneelle vanhat valokuvat kertovat menneestä maailmasta. Minulle niissä näkyy suomalaisten yhteinen kertomus. Niiden tarkoitus onkin tuoda mieleen muistoja.

Mihin Suomen itsenäisyysajan sukupolveen Sinä kuulut?

Itsenäisyysjulistus annettiin senaatissa 1917 mutta se realisoitui vasta 14.10.1920 rauhansopimuksessa Neuvosto-Venäjän kanssa.

YouTube -esitykset klikkaamalla kuvaa.

Viisi sukupolvea ja muutama sota

Omat vanhempani kokivat talvi- ja jatkosodan vuodet 1939–44. Heidän sukupolvea kutsutaan nykyisin ”tammenlehvä sukupolveksi.” He olivat samalla Suomen rakentajien sukupolvi. Sodan 1918 aikaan oma isäni oli reilun vuoden ikäinen. Talvisotaan 1939 joutuessa hän oli 23 -vuotias.

Kuka olen ja miksi kirjoitan?

Suomalaisten sukupolvien kokemukset ja perinteet merkitsevät minulle paljon. Vuosi -57 alkoi juhlallisesti presidentti Urho Kekkosen puheella. Hän puhui luottamuksen ilmapiiristä ja kansainvälisten suhteiden heikkenemisestä. En ole kekkosfani, mutta se vuosi on minun vuoteni.

Lapsen kannalta katsottuna 50-60 -luvun arkea ja elinpiiriä kuvaa seuraava listaus:

  • Yhteisöllisyys, lapset ja aikuiset muodostivat 50-60 -luvulla yhteisen voimavaran.
  • Omatoimista tekemistä, vapaus harrastaa, keksiä tekemistä ja liikkua muiden lasten kanssa.
  • Ei ollut päiväkoteja, vanhemmat sisarukset katsoivat perään ja ruokakin oli aika yksinkertaista.
  • Aikuiset olivat omissa töissään eivätkä ehtineet osallistua lasten leikkeihin.
  • Lapset joutuivat tai saivat osallistua kodin yhteisiin töihin monella tavalla.
  • Ainakin maataloissa oli lasten tehtävä aikuisten töitä, kotitaloudet elivät pitkälti omavaraistaloutta.
  • Nuorimpana lapsena pääsin kyllä helpommalla, nuorimman ja vanhimman sisaren rooleissa oli eroja.
  • Kaupungeissa oli lapsille tilaa, maalla oli eläimiä, puhdasta luontoa ja kiinnostava kasvuympäristö.

Itsenäisyyden 1. sukupolvi

Mikä on Suomen itsenäisyysajan ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja viides jne. sukupolvi? Tämän määrittelyn mukaisesti kuullun viidenteen (ryhmään) itsenäisyyden ajan sukupolveen. Viides sukupolvi, johon minun ikäluokkani kuuluu. (s. 1958+40=1998 keski-iässä). Suuret ikäluokat ovat nyt eläkeiässä, itse olen tämän ikäluokan nuoremmasta päästä.

Keski-iässä, nelikymppiset ovat yhteisössään…

Suomi sai valtiollisen itsenäisyyden 1918. 

Suomen itsenäisyysajan ensimmäinen sukupolvi oli syntynyt v. 1878 paikkeilla. Keski-iässä, nelikymppiset ovat yhteisön ja yhteiskunnan vastuukaudessa, toisin sanoen vastuunkantoiässä. Tätä ikäluokkaa nuoremmat ovat tulossa keski-ikään ja tätä vanhemmat alkavat luopua ja antavat vastuuta nuoremmalle polvelle.

Sodan 1918 aikana vastuukaudessa olivat noin v. 1878 paikkeilla syntyneet ikäluokat. Ne, silloin nelikymppiset.

Tässä vertailun vuoksi, Mannerheim oli syntynyt v. 1867. Sodan 1918 aikaan ylipäällikkö oli jo 51 vuotias. Ei enää nelikymppinen. Kuva Carl Gustaf Emil Mannerheim.


Määrittely ”itsenäisyyden 1. sukupolvi” tarkoittaa (tässä artikkelissa) ikäluokkaa, joka oli 1917 noin nelikymppisiä (40). Ikänsä puolesta he olivat silloin yhteiskunnassa ns. vastuukantoiässä.

Itsenäisyyden ajan sukupolvet

Toinen sukupolvi. Sodan 1918 eturintamaan joutuivat etunenässä nuoret parikymppiset (20 v.). He olivat syntyneet v. 1898 molemmin puolin vuosisadan vaihtuessa. Tähän ikäluokkaan kuuluivat mm. Suomen Jääkärit, ns. ”Saksan Jääkärit.” Keski-iän he saavuttivat v. 1938 paikkeilla, juuri Suomen Talvisodan -39 kynnyksellä.

Muutama tämän ikäluokan suomalainen sota-ajan kenraali. Ruben Lagus s. 1896, Aaro Pajari s.1897, A-E. Martola s.1896, Airo s.1898. Lisäksi esimerkkinä vuosisadan alussa syntynyt Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen s. 1900.

Kolmas sukupolvi joutui parikymppisinä Talvi- ja jatkosotaan 1939–44. He olivat syntyneet v. 1918 paikkeilla. Tähän ikäluokkaan kuului omat vanhempani. Keski-iässä 1958 he rakensivat Suomea ja perustivat perheitä. Syntyi suuret ikäluokat, kuten minä. (s.1918+40=1958 keski-iässä). Muutama tämän ikäluokan henkilö, J. Virolainen s. 1914, V. Vennamo s. 1913,

Neljäs sukupolvi tuli keski-ikään -70 luvun puolivälissä. He syntyivät 30-40 -luvuilla ennen Talvisotaa ja sotavuosina. (s.1938+40=1978 keski-iässä). He kasvoivat ”Kylmän sodan” aikakaudella. Heidän ollessa nelikymppisiä Suomi nykyaikaistui ja hyvinvointi lisääntyi. Muutama tämän ikäluokan henkilö, M. Ahtisaari s. 1937, Lenita Airisto s. 1937, H. Holkeri s. 1937, E. Grön s. 1939, P. Lipponen s. 1941, P. Väyrynen s. 1946, Erkki Tuomioja s. 1946, Ilkka Kanerva s. 1948.

Esittely – oma sukupolveni – suuret ikäluokat ovat nyt eläkeiässä

Viides sukupolvi, johon minun ikäluokkani kuuluu. (s. 1958+40=1998 keski-iässä). Suuret ikäluokat ovat nyt eläkeiässä, itse olen tämän ikäluokan nuoremmasta päästä.

Oma sukupolveni oli keski-iässä 1998 ja tulossa ns. vastuukauteen. Suomi oli nousemassa syvästä 90 -luvun taloustaantumasta. Todistettiin kansantalouden kriisi, pankkien konkurssit ja roskapankkien sosialisointi yhteisillä varoilla. Lama-aika vaikutti minun sukupolveni arkielämään merkittävästi ja koko yhteiskuntaan koko 90 -luvun ajan. Muutama tämän ikäluokan henkilö, Esko Aho s. 1954, Matti Vanhanen s. 1955, Heidi Hautala s. 1955, Anneli Jäätteenmäki s.1955, Erkki Liikanen s. 1950.

Oletko aaltopituudella

Meillä ei ollut Pleikkaria, ei Nintendoa, ei X- Boxia, ei tietokonepelejä. Ei 150:tä tv-kanavaa, ei elokuvakasetteja eikä DVD:tä. Ei nettiä eikä chattia eikä Mesejä. Meillä oli kavereita, ja me menimme leikkimään niiden kanssa ulos. Me menimme pyörällä tai kävellen kaverin kotiovelle, koputimme tai soitimme ovikelloa ja menimme sisälle juttelemaan heidän kanssaan. – Lähde: Facehaaste 2021.

VIIDES SUKUPOLVI

Sota-ajat ovat jättäneet jälkiä koko suomalaiseen kulttuuriin

Määrittely ”itsenäisyyden 1. sukupolvi” tarkoittaa (tässä artikkelissa) ikäluokkaa, joka oli 1917 noin nelikymppisiä (40). Ikänsä puolesta he olivat silloin yhteiskunnassa ns. vastuukantoiässä.

Kirja Sodan Jäljet kertoo ajasta 1918 sen alkuvaiheen tapahtumista ja sodan ajasta, lue lisää tästä…

Itsenäisyyden ajan sukupolvet

Kuudes sukupolvi on sodan jälkeen syntyneiden ns. suurten ikäluokkien jälkeläiset. Myös 60–70 -luvulla syntyneet n. 1978 + 40 vuotta. He ovat tällä hetkellä (2018–2022) keski-iässä ja vuorostaan nelikymppisenä vastuunkantokaudessa (yhteiskunnassa). Muutama tämän ikäluokan henkilö. Teemu Selänne s. 1970, Tero Pitkämäki s. 1982, Tanja Karpela s.1970 kansanedustaja-ministeri, Sanna Marin s. 1985 pääministeri 2019-, Riikka Purra s. 1977 kansanedustaja, Antti Kaikkonen s. 1974 puolustusministeri 2019-, Sanna-Kaisa Ukkola s. 1975 toimittaja.

Seitsemäs sukupolvi. Tämä ikäluokka on syntynyt v. 1998. He ovat tällä hetkellä meidän pari–kolmekymppiset ja keski-iässä v. 2038. Muutama tämän ikäluokan henkilö. Krista Mäkelä kolmiloikkaaja ja Lotta Harala pikajuoksija s. 1992,

Kahdeksas sukupolvi on meidän tämän hetken 2 vuotiaat leikki-ikäiset ja vauvat. Parikymppisiä he ovat v. 2038 ja nelikymppisiä v. 2058.

Määrittely ”itsenäisyyden 1. sukupolvi” tarkoittaa (tässä artikkelissa) ikäluokkaa, joka oli 1917 noin nelikymppisiä (40). Ikänsä puolesta he olivat silloin yhteiskunnassa ns. vastuukantoiässä.

Yhteinen historia ja menneisyys seuraa sukupolvelta toiselle

Näillä ajatuksilla, tervetuloa sotilaspoikablogin pariin.

1918 SODAN JÄLJET -kirja Amazon kirjakaupasta –KLIKKAA–