Ratsuväki – luurankotakit ja punaiset housut

Ratsuväki Suomessa – luurankotakit ja punahousut kaupunkikuvassa kertoivat tasavallan eliittiyksiköstä. Lappeenranta tunnetaan ratsuväen kaupunkina 1920-luvulta alkaen. Hämeen ratsurykmentti siirtyi sodan 1944 jälkeen Lahteen.

Ratsuväen perinteet olivat esillä vahvasti lapsuuteni kodissa. Kiveen hakattu ”Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme” on veteraanisukupolven ja Suomen rakentajien viesti jälkipolville. Ratsuväki oli oma joukko-osastoni 70-luvulla palvellessani Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa Hennalassa.

Sota-ajat ovat jättäneet jälkiä koko suomalaiseen kulttuuriin

Varusmiehenä Talvisotaan. Isäni Unto Kiuru, maanviljelijäperheen vanhin poika Antrean pitäjän Kaskiselän kylästä. Talvisodan syttyessä hän joutui everstiluutnantti Matti Tiiaisen henkilökohtaiseksi lähetiksi Talvisodan (1939–40) koviin taisteluihin. Tiiainen oli Hämeen Ratsurykmentin HRR:n komentaja 1932–1940.

Taistelulähettinä Talvisodassa

Sodan alkaessa marraskuussa -39 rykmentti oli siirtynyt ratsain Lappeenrannasta U-ryhmän ryhmitysalueelle. Vihollisen hyökätessä 30.11. U-ryhmän tuli viivyttää vihollista ja pysäyttää se ennen pääpuolustusasemaa.

Esikunnassa oli aluksi kaksi lähettiä. Toisen lähetin ratsu kaatui joulukuussa Suulajärven taistelussa. Kiurun ratsu säilyi vaikka luoti oli mennyt sen kaulasta läpi mutta ei onneksi vahingoittanut ruokatorvea. Suulajärvellä myös komentaja Tiiainen haavoittui luodeista vasempaan olkapäähän. Lähde: U. Kiurun muistelmat 3/1995.

Tammikuussa 1940 hevoset jätettiin Lappeenrantaaan kun miehet jalkautetttiin. Helmikuussa rykmentti määrättiin Laatokan pohjoispuolelle Itä-Lemetin mottitaisteluihin. Komentajan ja taistelulähetin ratsut pidettiin.

Helmikuun lopussa Lemetin suunnan motit saatiin purettua ja rykmenttiä tarvittiin Viipurinlahdella. Venäläisjoukot olivat nousseet jäätä pitkin maihin Säkkijärvellä Vilaniemessä. Vastaiskun piti tapahtua samana päivänä kun aselepo alkoi. Rauhan tultua rykmentti palasi Lappeenrantaan.

Talvisota päättyi 13. maaliskuuta mutta isäni ikäluokan sotapalvelus jatkui vielä puoli vuotta tämän jälkeen. Hänen asepalvelus alkoi toukokuussa 1939 ja päättyi marraskuussa 1940.

Elokuussa 1940 Tiiainen valittiin Veljesliiton puheenjohtajaksi

Matti Emil Ilmari Tiiainen (1893–1941) oli Sotainvalidien Veljesliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Perustava liittokokous pidettiin elokuussa 1940 Jyväskylässä. Marsalkka Mannerheim kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi.


ratsuväen perinnepäivä ratsukoilla on kunniakas tehtävä
Ratsumieskilta kunnioittaa traditioita, aselajin kulttuuria ja perinteitä.

Suomen ratsuväen alipäällystön ja miehistön asepuku

Seminaarityö 1978

Luurankotakki ja punahousut malli-22


Sotien perintö – veteraanimme pitivät itsenäisyyden turvaamista tärkeimpänä tehtävänään

Veteraanien pitkät marssirivistöt olivat mieleenpainuva näky valtiollisten juhlapäivien paraateissa. Oman joukko-osastokillan toiminta, perinteiden vaaliminen ja toiminta maanpuolustustyön hyväksi oli ensiarvoista.

veteraanien pitkät marssirivistöt lahdessa

Suomalaiset sotapolulla – oman isän sotapolku alkoi Lappeenrannasta 1939–


oman isän sotapolku
SOTAPOLKU-sivusto on kaikille avoin verkkopalvelu.
Sinä voit etsiä omien sukulaistesi tietoja ja vaiheita.
Miten lisätä sukulaiseni palveluun?

Hämeen Ratsurykmentin komentaja 1932–1940 eversti Matti Tiiainen

Eversti Relanderin jälkeen HRR:n komentajaksi käskettiin 11.2.1933 Matti Eemil Tiiainen URR:stä. Hän toimi tehtävässä Talvisodan loppuun asti.

Kesäkuussa 1941 alkoi Jatkosota jossa Tiiainen toimi Kevyt Prikaati T:n komentajana. Hän kaatui Viipurin takaisin valtaukseen liittyvässä saarrostustaistelussa elokuussa 1941.


Eversti M. Tiiainen Kevyt Prikaati T:n komentaja


Sota-ajat ovat jättäneet jälkiä koko suomalaiseen kulttuuriin

Kuulun ikäni puolesta Suomen itsenäisyysajan viidenteen sukupolveen. Itsenäisyys alkaa 1918…… lue lisää tästä linkistä……