Ratsuväki Suomessa – luurankotakit ja punahousut kaupunkikuvassa kertoivat tasavallan eliittiyksiköstä. Lappeenranta tunnetaan ratsuväen kaupunkina 1920-luvulta alkaen. Hämeen ratsurykmentti siirtyi sodan 1944 jälkeen Lahteen.
Ratsuväen perinteet olivat esillä vahvasti lapsuusajan kodissa. Kiveen hakattu ”Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme” on veteraanisukupolven ja Suomen rakentajien viesti jälkipolville. Ratsuväki oli oma joukko-osastoni 70-luvulla palvellessani Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa Hennalassa.
Sota-ajat ovat jättäneet jälkiä koko suomalaiseen kulttuuriin
Varusmiehenä Talvisotaan. Isäni Unto Kiuru, maanviljelijäperheen vanhin poika Antrean pitäjän Kaskiselän kylästä. Talvisodan syttyessä hän joutui everstiluutnantti Matti Tiiaisen henkilökohtaiseksi lähetiksi Talvisodan (1939–40) koviin taisteluihin. Tiiainen oli Hämeen Ratsurykmentin HRR:n komentaja 1932–1940.
Taistelulähettinä Talvisodassa
Sodan alkaessa marraskuussa -39 rykmentti oli siirtynyt ratsain Lappeenrannasta U-ryhmän ryhmitysalueelle. Vihollisen hyökätessä 30.11. U-ryhmän tuli viivyttää vihollista ja pysäyttää se ennen pääpuolustusasemaa.
Esikunnassa oli aluksi kaksi lähettiä. Toisen lähetin ratsu kaatui joulukuussa Suulajärven taistelussa. Kiurun ratsu säilyi vaikka luoti oli mennyt sen kaulasta läpi mutta ei onneksi vahingoittanut ruokatorvea. Suulajärvellä myös komentaja Tiiainen haavoittui luodeista vasempaan olkapäähän. Lähde: U. Kiurun muistelmat 3/1995.
Tammikuussa 1940 hevoset jätettiin Lappeenrantaaan kun miehet jalkautetttiin. Helmikuussa rykmentti määrättiin Laatokan pohjoispuolelle Itä-Lemetin mottitaisteluihin. Komentajan ja taistelulähetin ratsut pidettiin.
Lemetin motti
Lemetissä Käsnäselän tien varteen oli saarrettu 4400-4600 puna-armeijan miestä. Motissa olivat 18. D :n ja 34. Ps Pr :n esikunnat, hyökkäysvaunupataljoona, jalkaväki- ja haupitsirykmentin osia, tiedustelupataljoona ja viestipataljoona.
Helmikuun lopussa Lemetin suunnan motit saatiin purettua ja rykmenttiä tarvittiin Viipurinlahdella. Venäläisjoukot olivat nousseet jäätä pitkin maihin Säkkijärvellä Vilaniemessä. Vastaiskun piti tapahtua samana päivänä kun aselepo alkoi. Rauhan tultua rykmentti palasi Lappeenrantaan.
Talvisota päättyi 13. maaliskuuta mutta isäni ikäluokan sotapalvelus jatkui vielä puoli vuotta tämän jälkeen. Hänen asepalvelus alkoi toukokuussa 1939 ja päättyi marraskuussa 1940.
Elokuussa 1940 Tiiainen valittiin Veljesliiton puheenjohtajaksi
Matti Emil Ilmari Tiiainen (1893–1941) oli Sotainvalidien Veljesliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Perustava liittokokous pidettiin elokuussa 1940 Jyväskylässä. Marsalkka Mannerheim kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi.
Ratsuväen alipäälystön ja miehistön asepuvun luonnoskuva
Suomen ratsuväen alipäällystön ja miehistön asepuku
Sotien perintö – veteraanimme pitivät itsenäisyyden turvaamista tärkeimpänä tehtävänään
Veteraanien pitkät marssirivistöt olivat mieleenpainuva näky valtiollisten juhlapäivien paraateissa. Oman joukko-osasto killan toiminta, perinteiden vaaliminen ja toiminta maanpuolustustyön hyväksi olivat heille ensiarvoista.
Suomalaiset sotapolulla – oman isän sotapolku alkoi Lappeenrannasta 1939–
Sinä voit etsiä omien sukulaistesi tietoja ja vaiheita.
Miten lisätä sukulaiseni palveluun?
Hämeen Ratsurykmentin komentaja 1932–1940 eversti Matti Tiiainen
Eversti Relanderin jälkeen HRR:n komentajaksi käskettiin 11.2.1933 Matti Eemil Tiiainen URR:stä. Hän toimi tehtävässä Talvisodan loppuun asti.
Kesäkuussa 1941 alkoi Jatkosota jossa Tiiainen toimi Kevyt Prikaati T:n komentajana. Hän kaatui Viipurin takaisin valtaukseen liittyvässä saarrostustaistelussa elokuussa 1941.
Eversti M. Tiiainen Kevyt Prikaati T:n komentaja
Sota-ajat ovat jättäneet jälkiä koko suomalaiseen kulttuuriin
Kuulun ikäni puolesta Suomen itsenäisyysajan viidenteen sukupolveen. Itsenäisyys alkaa 1918…… lue lisää tästä linkistä……