SODAN JÄLJET-kirja on Pohjois-Hämeen I pataljoonan sotapolku talvella 1918. Kiinnostukseni tähän itsenäistymisvaiheen historiaan alkoi, kun perehdyin Jääkäriliikkeen syntyvaiheisiin. Kävin ”jääkärien jäljillä” Latviassa, Missejoen ja Riianlahden ranta-asemissa. Suomesta Saksaan ”partiolaiskurssille” lähteneet vapaaehtoiset nuoret miehet osallistuivat koulutuksensa lisäksi 1. Maailmansodan taisteluihin 1916.
1918 SODAN JÄLJET – Pohjois-Hämeen I Pataljoona
1918 SODAN JÄLJET -kirja kertoo sodan tapahtumista talvella 1918. Olen ottanut ensimmäiset kirjan valokuvat 2002 kesällä, maastokäynnit ovat viime vuosilta (2016-17). Tänään yli sata vuotta tapahtumista, sodan jäljet näkyvät edelleen maastossa, kuten vanha juoksuhauta nuorisoseutatalon takana, muistomerkki metsän laidassa, kirkkomaalla tai “veljes-sodan” muistijälki mielessä.
Kirjan kuvat ja kartat auttavat lukemista ja sotatapahtumien ymmärtämistä. Karttapiirrokset kuvaavat sodanajan tukialueita, rintamatilanteita ja osassa on nykypäivän ”kiintopisteitä”, jotka helpottavat perehtymistä tapahtumiin paikan päällä.
Digiversion ASIN: B07KDWXMXF
Hyvä lukija, uusi ”kenttäversio” on tehty helpommin saavutettavaksi ja mukana kulkevaksi ASIN: KOPIOI SEURAAVA KOODI JA VIE Google-hakuun!
B07KDWXMXF se keskittyy itse kertomukseen: ihmisiin, tapahtumiin ja niihin sodan jälkiin, jotka näkyvät edelleen maastossa ja ihmisten mielissä sata vuotta myöhemmin. Jos arvostat laajempaa visuaalista elämystä, suosittelen tutustumaan myös alkuperäiseen painettuun laitokseen. Päivitys 4/2026.
Digitaalinen versio kirjasta Sodan Jäljet 1918
Tarkista digiversion ASIN: B07KDWXMXF
1918 SODAN JÄLJET – printtikirja / ekirja
1918 SODAN JÄLJET-printtikirja tai
Sisältö, lähteet ja historiallinen ydin ovat samat digitaalisessa Kindle-versiossa jonka kuvamateriaali tukee dramaattista kertomusta itsenäisyyskamppailun vaiheista.
Pidimme vielä pienen lepohetken kahden komppanian kanssa ennen lähtöämme aamulla 29.4 Vääksystä Kurhilaan päin.
”Ennen liikkeen alkamista selitin pojilleni millainen tehtävä nyt oli edessämme. En ole puhuja enkä osaa sanoilla innostaa, mutta semmoisen miehistön nostattamiseen ei tarvittu koskaan retoorisia keinoja.”
”Selitin heille, että nyt oli punaisten rintama murrettu ja on heidän aikomus päästä hinnalla millä tahansa Länsi-Suomesta yhtymään Itä-Suomessa toimiviin punaisiin.”
”Olen ennakoinut että saksalaisa ne ainakin pelkäävät ja siinä tapauksessa ottavat pakomahdollisuuden yrittää Vääksyn kautta itään. Lisäsin, että meillä on vastassa suuri tulva, vakavina seisoivat miehet mutta järkähtämättä.” Alkuperäinen lähde: Kalmin pataljoona Suomen vapaussodassa, Hans Kalm, Helsinki 1919
