Sota-ajan politiikka ja ensimmäisen maailmansota Suomessa 1917-18. Senaatissa erottautui kesällä 1917 kaksi poliittista painopistettä. Kuka hallitsi Suomea vuoden 1917 aikana? Miten Suomi itsenäistyi? Murroskauden kaksi senaattia? Lisätty 24.2.2022 jälkeen, Venäjän hyökättyä Ukrainaan aiheeseen liittyvää materiaalia. Suosittelen!
Suomen ja Venäjän suhde autonomian aikana ei ollut kahden erillisen valtion muodostama personaaliunioni, vaan Suomi oli vain oma hallintoalue osana Venäjän keisarivaltiota. Lähde: Internet, Eduskunta, Porvoon valtiopäivät. Meillä on tänäänkin itsenäisyyspäivä, itsenäisyysjulistus annettiin eduskunnalle joulukuussa 1917, mutta olihan Suomi ollut…
Suomen vapaussota 1918 – ITSENÄISTYVÄ SUOMI – otsikon mukaisesti puhun sinulle tässä voittopuolisesti vapaussotanäkökulmasta ja nimityksen oikeutuksesta. VAPAUSSOTA on sotaa sorron poistamiseksi ja on valtion itsenäistymiseen liittyvä sota. Laajemmassa näkökulmassa Suomi oli osana Eurooppalaista sotaa, jotka käytiin lähialueella Venäjän Itärintamalla…
Miksi pitäisi lukea kirjoja ja historiaa? ● No, esimerkiksi siksi, että lukemalla meille syntyy tunteita.● Me huomaamme kuuluvamme yhteisöön.● Me olemme osallistuneet jollain tavalla yhteisön kehitykseen.● Opimme ymmärtämään, mistä asenteemme ovat peräisin.● Mistä arvomme tulevat jne.. Suosittelen, lue lisää sotilaspoikablogi…
Omituista kommentointia valtion poliittisessa johdossa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.22. Vaikka asiat ovat nyt päin helvettiä Ukrainassa, piiloutuu tasavallan entinen presidentti Halonen oman sukupolvensa varjoihin. Entinen naispresidentti ei näytä ensimmäisenä huolestuneen ukrainalaisnaisten kohtaloista, vaikka on vahvasti aiemmin profiloitunut edistämään tasa-arvoa ja…
Sota-aika blogissa nopeasti ja helposti – yhdellä silmäyksellä tärkeimmät artikkelit. Kerron sinulle yhteenvedon omaisesti tärkeistä vuoden 1917–18 tapahtumista Suomessa. Sodista kirjoitetaan netissä ja somessa paljon, helpotan sinua keskittymällä lähinnä ensimmäisen maailmansodan aikaan Suomessa. Sotavuodet, toinen maailmansota 1939–45 tapahtumahistorian osalta saa…
Punakaarti oli vahvimmillaan Etelä-Suomessa. Sen toiminta-alue oli teollistuneilla paikkakunnilla ja kaupungeissa. Punaisten sotilaalliseksi päälliköksi oli nimitetty vuoden 1917 lopulla Ali Aaltonen. Hänen tilalleen valittiin tammikuun lopussa Eero Haapalainen. Vallankaappauksen alkaessa Haapalainen valittiin Punaisen Kaartin esikunnan ylipäälliköksi. Vallankumoushallinto, toimeenpaneva komitea perustettiin…
Paasonen, eversti, yleisesikuntaupseeri, sotilasasiamies ja presidentin adjutantti. Komennettiin Päämajan tiedustelujaoston päälliköksi jatkosodan aikana 1942. Siirtyi presidentti Risto Rytin adjutantin tehtävistä rykmentin komentajaksi kesällä 1941. Rykmentti osallistui Viipurin valtaukseen ja Itä-Karjalan, Karhumäen suunnan taisteluihin. Aladár Paasonen oli syntynyt Budabestissa, Unkarissa (1898–1974).…
Airo Aksel Fredrik 1898–1985 syntymäpaikka Turku. (vuoteen 1906 Johansson). Yleisesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti ja päämajoitusmestari. Kansanedustaja vuosina 1958–1966. Ylioppilas Turun Suomalaisesta Lyseosta 1917. Tämän jälkeen hän suuntautui teknisiin opintoihin ja siihen aikaan vaadittavaan työharjoitteluun. Yleinen tilanne Suomessa muuttui 1917 aikana. Airo…
Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, sen ovat osoittaneet sotiemme veteraanit, meidän vanhempamme ja isovanhempamme. Julkisuudessa virallinen Suomi korostaa Talvi- ja Jatkosotaa. Ne käytiin 1939 ja 1941–44. Onkin totta, että silloin suomalaiset yhdessä ponnistivat voimansa. Ulkopuolinen uhka torjuttiin ja nuori itsenäinen valtio säilyi. …
Risto Ryti selvisi täpärästi tilanteesta. Tämä järkyttävä tapahtuma koettiin Hämessä Venäjän vallankumouksen alkuaikana? Nuori lakimies Risto Ryti oli vierailulla Mommilan kartanossa. Venäläismatruusi tähtäsi ja painoi kiväärin liipasinta. Naps, kivääri ei lauennut – ehkä patruunat olivat loppuneet. Risto Ryti selvisi täpärästi.…