Henkilöhistoria

Paasonen Aladár – Suomen vapauden puolesta

Presidentti Ryti ja adjutantti eversti Aladar Paasonen, Museovirasto – Musketti, historian kuvakokoelma.

Paasonen, eversti, yleisesikuntaupseeri, sotilasasiamies ja presidentin adjutantti… Komennettiin Päämajan tiedustelujaoston päälliköksi jatkosodan aikana 1942. Siirtyi presidentti Risto Rytin adjutantin tehtävistä rykmentin komentajaksi kesällä 1941. Rykmentti osallistui Viipurin valtaukseen ja Itä-Karjalan, Karhumäen suunnan taisteluihin.

Aladár Paasonen oli syntynyt Budabestissa, Unkarissa (1898–1974).

Kerron tässä postauksessa Paasosen merkittävästä sotilasurasta joka alkoi yli 100-vuotta sitten Pohjois-Hämeessä. Hänet tunnetaan mm. kahden presidentin adjutanttina ja upseerina joka toimi Päämajan erikoistehtävissä jo ennen Suomen Talvisotaa 1939–40.

Sotavuosi 1918 Hämeessä

Paasonen osallistui nuorena ylioppilaana Suomen vapaussotaan 1918. Hän oli 20-vuotias liittyessään valkoisten joukkoihin. Paasonen matkusti Hämeenlinnasta valkoisten tukialueelle. Joukkoja koottiin Kuhmoisten kirkolla, Päijänteen länsipuolella. Kuhmoisissa pataljoonaa alkoi täydentämään ja kouluttamaan kapteeni Hans Kalm helmikuun lopulla. Hän korosti yllätyksen merkitystä sodankäynnissä. ymmärtäen aktiivisen tiedustelun merkityksen. Kalm oli Venäjän armeijassa oppinsa saanut kapteeni.

Nuori Aladár Paasonen liittyi joukko-osastoon josta muodostui Pohjois-Hämeen I pataljoona. Paasonen oli ryhmänjohtaja, toimien nuorempana adjutanttina ja yleni aliluutnantiksi.

Sotatoimet 1918 olivat improvisoituja

Maaliskuun alussa valkoisten joukkojen tehtävä oli Mannerheimin määräyksellä defensiivinen, ei hyökkäävä. Tuohon aikaan Suomella ei ollut omaa johdettua armeijaa, joten se antoi improvisoinnille tilaa. H. Kalmi oli virolaissyntyinen oman tiensä kulkija. Hän luotti nuoriin jääkäreihin ja miehistöön. Päällystön antamia määräyksiä Kalm ei totellut. Pataljoonan kolmea komppaniaa johtivat Saksasta palanneet Suomen jääkärit.

Kartta

”Kuhmoisten pirut” aiheutti talven kuluessa kauhua punaisten joukossa. Lauri ”Tahko” Pihkala mainitaan pataljoonan neuvottelevana adjutanttina ja propagandistina. Joukon sotatoimet olivat improvisoituja. Tiedustelu ja mottitaktiikka olivat tuohon aikaan Suomessa tuntemattomia käsitteitä.

Tiedustelua ja häirintää vihollisen selustassa

Paasosen tiedustelu- ja sotakokemukset alkoivat karttua vapaussodassa, Kuhmoisten rintamalla. Pataljoonan päällikkö Kalm korosti tiedustelua ja tutustui perusteellisesti alueen maastoon. Ryhmä seurasi punaisten liikkeitä ja suoritti laajoja tiedusteluretkiä Tampereen ja Padasjoen suuntiin.

Apunaan hänellä oli mm. Aladár Paasonen, Lauri (Tahko) Pihkala, Erkki Varmavuori ja Niilo Hersalo (Sigell). Ratsutiedustelijoiden päällikkö Kaarlo E. A. Varmavuori oli perustanut ja kouluttanut ratsuosaston Jyväskylässä. Osasto suoritti tiedustelutehtäviä rykmentin toiminta-alueella Pohjois-Hämeessä. Kuhmoisten kirkolla ei odoteltu toimettomana punaisten tulevaa hyökkäystä.

Taistelujen jälkeen Paasonen…

Aladár Paasonen muisteli tuoreeltaan majuria. Koko Häme siunaa Hämeen kaartin työtä ja sen uljasta komentajaa, joka vieraalta maalta saapui tänne antaakseen sydänveren alttiiksi taistelussa Suomen vapauden puolesta. Kalm ja hänen pataljoona eivät kuitenkaan saaneet kutsua valtion paraatiin. Helsingissä järjestetty voitonparaati 16.5. Virallinen valkoinen Suomi siis näytti, mitä mieltä se oli jukuripäisen majurin sotaliikkeistä.

Lähde: Padasjoen historia Elämää Päijänteen rannalla Pekka Ahtiainen Jukka Tervonen. Padasjoen kunta 2014.

Sotilaskoulutus – kansainvälinen ura sotilaana

Kadettikoulun jälkeen Paasonen ylennettiin luutnantiksi 1920.

Paasonen opiskeli Ecole Speciale Militairen oppilaitoksessa ja sotakorkeakoulussa, École Supérieure de Guerressa, Ranskasaa vuosina 1921–1924.

Ammattiura: Paasonen ylennettiin kapteeniksi 1923, majuriksi 1926 ja everstiluutnantiksi 1929. Sotilasasiamiehenä Moskosvassa 1931–1933 ja Berliinissä 1933. Talvisodan aikana oli komennettuna Pariisiin tehtävänä hankkia aseita ja varustuksia puolustusvoimille.

Suomen sotilasasiantunijana Moskovan neuvottekunnassa

Paasonen oli Suomen valtuuskunnan jäsenenä Talvisotaa edeltävissä neuvotteluissa. Paasikivi apunaan sotilasasiantuntijana toiminut A. Paasonen neuvotteli 12.–14.10.1939 Moskovassa ja lähti takaisin mukanaan Neuvostoliiton vaatimukset. Traaginen Talvisota syttyi ja kesti 105 päivää, 1939–40. Päämaja lähetti Paasosen Pariisiin hankkimaan aseapua. Hän toimi presidentti Kallion vanhempana adjutanttina Talvisodan aikaan. Kallion kuoltua hän jatkoi presidentti Risto Rytin adjutanttina.

Erikoistehtävä – kulisseissa toimittiin aktiivisesti

Suomen ulkopoliittinen johto Talvisodan aikana. Ulkoministeri Tanner, pääministeri Ryti, kenraalimajuri Walden ja sotamarsalkka Mannerheim harkitsivat ulkomaisen sotilasavun hankkimista. Ulkoministeriön virkamiesten piirissä ulkomaista sotilasapua pyydettiin jo joulukuun aikana. Tähän liittyen eversti Paasonen oli komennettu erikoistehtäviin. Hän oli matkustanut Geneven kautta Pariisiin hankkimaan sotilaallista apua Suomelle. Iso-Britanniaa ja Ranskaa innostettiin antamaan apua ja liittymään sotaan Suomen puolelle.

Paasonen palasi Helsinkiin 6.3.1940 juuri kun rauhanvaltuuskunta oli matkustanut Moskovaan. Paasonen kannatti liittoutuneiden avuntarjouksen hyväksymistä. Ulkoministeri Tanner lähetti Paasosen Päämajaan, jottei Paasonen saisi presidenttiä ja muita poliittisia päättäjiä avunpyynnön taakse. Paasosen tavannut Mannerheim suositteli 8.3. ulkoministerille avunpyynnön lähettämistä Englantiin ja Ranskaan. Tanner ei siihen suostunut, koska avunpyynnöt olisivat saattaneet vaarantaa rauhanneuvottelut.

Lähde: TALVISODAN PIKKUJÄTTILÄINEN, J. Leskinen ja A. Juutilainen WSOY 2006. Sivu 204.

Jatkosodan alussa Jalkaväkirykmentti 5:n (JR 5) komentaja. Komennettiin Päämajaan tiedustelujaoston päälliköksi tamikuussa 1942. Työskenteli Päämajassa 1942–44 ja kuului jatkosodan ajan Päämajan sisäpiiriin. Johti tiedustelua sodan loppuun saakka. Radiotiedustelun avulla saavutettiin tuloksia joita on pidetty erittäin merkittävinä sotien operatiivisen toiminnan kannalta. Radiotiedustelua johti everstiluutnantti Reino Hallamaa.

Sodan jälkeen Paasonen lähti vapaaehtoisesti maanpakoon Yhdysvaltoihin, koska pelkäsi joutuvansa Valtiollisen poliisin pidättämäksi. Toimi myöhemmin eläköityneen Mannerheimin sihteerinä Sveitsin Lausannessa. Käytti salanimeä Herra Bartha.

Toimi useiden valtioiden tiedustelun palveluksessa 1945–1963.

Miten taistelut etenivät Kuhmoisista–Lahteen 1918

Virolaissyntyinen H. Kalm oli Venäjän armeijan kapteeni. Hän soti edellisenä vuonna itärintamalla ja matkusti tammikuussa Suomeen taistelemaan venäläistä bolsevismia vastaan. Kalm oli päättäväinen ja esikunnan määräyksistä piittaamaton upseeri, hänen ratkaisu tilanteisiin oli häikäilemätön hyökkäys. Jälkeenpäin häntä on pidetty valkoisen armeijan erikoisena persoonallisuutena.