Gallerian albumit
←
Venäläinen Mosin-Nagant m/1891 ja japanilainen Arisaka -kivääri olivat sodan 1918 perusaseistusta. Kuva: Marika Tamminen Vapriikin kuva-arkisto.- Muistomerkin yhteydessä venäläinen tykki malli 1902.
- Tampereen valtauksen jälkeen valkoisille jäänyt punaisten panssarijuna. Kuva. Museokeskus Vapriikki, kokoelma D/994.
- Vanha Pulkkilansalmen ylityspaikka (Asikkala) oli kuvan vasemmasta laidasta edessä näkyvään niemeen. Oikealla näkyvä Sysmäntie ja silta on valmistunut 80 -luvulla.
- Kuva Asikkalasta Evontien ja nuorisoseuratalon suunnasta Kurhilan - Hillilän suuntaan.
- Asikkalan kirkolta aamulla 15.4.1918 Kurhilaan lähetetty joukkue kohtasi ylivoimaiset punaiset Hillilässä.
- Asikkalassa Vääksyn kanavalta 1 km itään on Anianpellon taistelun muistomerkki. Kuvassa keskellä peltoaukeaman laidassa.
- Pohjois-Hämeen I pataljoonan osat etenevät 16.4 kanavalle. Punakaartit vetäytyvät itään, Vesivehmaan suuntaan.
Vääksyn kanava Asikkalassa yhdistää Vesijärven ja Päijänteen vesistön.Simo Kiuru
- Anianpellon markkinamännistö Asikkalassa.
Museovirasto Kansantieteen kuvakokoelma, kuvaaja Sirelius U.T.
- Vääksyn kanava, Asikkala. Kuvassa kanavansulut.
Museovirasto, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma.
- Anianpellon kartano. Vääksy, Anianpelto, Asikkala.
Kuvaustiedot:
1910 - 1920 Asikkala
Brander Signe, kuvaaja
- Asikkalan kirkonkylän etelereunan harjanteelta käsin punaiset yrittivät vallata kirkonseutua takaisin 15.-16.4.1918.
- Kuva Asikkalasta Kalminharjuntieltä harjanteelle, jonka päällä sijaitsivat punaisten asemat 15.4.1918.
- Valkoisten sotilaita aamuvarhaisella ennen Länkipohjan taistelua.
Museovirasto, piirros Nygren Björn.
- Kapteeni Holopaisen I komppania valtasi Asikkalan kirkonkylän kukkulat 15.4.1918.
- Kuva Asikkalasta Kalminharjuntieltä harjanteelle, jonka päällä sijaitsivat punaisten asemat 15.4.1918.
- Asikkalan kirkonkylän etelereunan harjanteelta käsin punaiset yrittivät vallata kirkonseutua takaisin 15.-16.4.1918.
- Asikkalan kirkonkylän peltoaukean laidassa kulkeva harjanne Lusilan talon kohdalla. Harjanteelta käsin punaiset varmistivat 16.4.1918 Kurhilasta perääntyvien joukkojensa perääntymistien Vääksyn kanavalle.
- Kurhilassa juoksuhaudat sijaitsevat korkean harjanteen päällä, alkaen Nuorisoseuratalon pihasta. Asikkala.
- Punaisten kaivattamia taiteluhautoja Nuorisosuratalon tuntumassa. Kaivanto alkaa talon läheltä päättyen harjun eteläkärkeen.
- Hilliläntieltä Kurhilankylän suuntaan, edessä Laatikkaanmäki.
- Vääksyn kanava ja joki, kuva pohjoiseen Päijänteen suuntaan.
- Poikkijärven kylätie Kuhmoisissa. Tällä harjanteella olivat kirkonkylää puolustavien valkoisten asemat helmi–maaliskuussa 1918.
- Lahden keskusta-alueella on useita vuoden 1918 sodan aikaisia poteroja ja kaivantoja.
- Sodan 1918 aikaisia poteroita Salpausselän koulun takana.
- Kuhmoisten taistelun muistomerkki paljastettiin 60 -luvulla, Putkisto Kuhmoinen.Kuva: Simo Kiuru 2018
- Sodan jälkeen Kuhmoisten kirkon viereen paljastettiin muistomerkki.
- Kaatuneiden saksalaisten muistomerkki Lahden vanhalla hautausmaalla.
- Vapaudenpatsas Lahden kaupungintalon puistossa, vapaussota 1918.
- Tämän paikan läheisyyteen surmattiin 6.11.1917 venäläisten matruusien toimesta Alfred Kordelin. Maanviljelysneuvos Kordelin oli Mommilan kartanon omistaja.
Sijainti on Lammintiellä nr. 2951, käännytään Kärkölän ja Hausjärven väliltä (tieltä 54).
- Uudenkylän taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkki Nastolassa.
- Vapaussodan Lusin taistelut 9.3 ja 13.3.1918. Muistomerkki sijaitsee Lusintien (nr. 140 entinen viitostie) reunassa. Liikenteen jakajan kohdalla. Käännyttäessä Jyväskylän suuntaan tielle 415.
- Kurhilan taistelun 15.4.1918 muistomerkki sijaitsee lähellä Evontien ja Kalminharjuntien risteystä Asikkalassa.
- Syrjäntakana Tuuloksessa kaatuneiden saksalaisten muistomerkki. Muistomerkki näkyy hyvin tielle nr. 10, Tuuloksentie.
- Muistomerkki on Kouvolassa. Laatassa on teksti. "Keväällä 1918 tällä paikalla surmattiin 80 maamme itsenäisyyttä ajavaa kansalaistamme."
- Artturi Pällin muistomerkki Järvistentiellä.
- Vapaussodan muistomerkki Orimattilassa.
- Vapaussodan muistomerkki, Iitti.
- Sisällisodan hautamuistomerkki Hollolan kirkolla. Sijaitsee kotiseutumuseon pohjoispuolella Parinpellontietä 500 metriä.
- Punaisten muistomerkki Vuolenkoskella.
- Anianpellon taistelu 17.-18.4.1918 Vääksyssä. Vapaussodan muistomerkki paljastettiin Anianpeltoon 18.4.1928.
Asikkala.
- Asikkala 2018.
- Täällä kokoontuivat sotiemme 1939-1945 veteraanit ensimmäiseen kansalliseen veteraanipäiväänsä 27.4.1987.
Muistomerkki ”Eläköön Suomi” sijaitsee urheilukeskuksessa Lahden suurhallin edessä.
- Ylipäällikkö ratsuväenkenraali Carl Gustaf Mannerheim 1918. KUVA: Atelier Rembrandt, kuvaaja. Museovirasto, historian kuvakokoelma.
- Jääkärikapteeni Anton Rikhard Eonsuu, Pohjois-Hämeen I pataljoonan 3. komppanian päällikkö 1918, (1896-1965) Kuva kirjasta Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Jääkäriliitto ry.
- Jääkärikapteeni Hans Edvard Holopainen, Pohjois-Hämeen I pataljoonan 1. komppanian päällikkö 1918, (1897-1941).
Kuva kirjasta Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Jääkäriliitto ry.
- Kenraalimajuri Karl Wilkman, Suomen sotaväen päällikkö vapaussodan jälkeen. KUVA: Museovirasto, historian kuvakokoelma.
- Jääkärikapteeni Aarne Sihvo everstinä myöhemmin kenraali. Karjalan ryhmä / Karjalan rintamapäällikkö, Itäarmeija 1918.
Kuva kirjasta Suomen vapaussodan historia.
- Sisällissodan valkoisen armeijan esikuntapäällikkö kenraalimajuri Gösta Theslöf Kuva: Museoviraston - Musketti, historian kuvakokoelma.
- Eversti Ernst Linder Satakunnan ryhmän komentaja 1918. Kuva kirjasta Suomen vapaussodan historia.Kuva kirjasta Suomen vapaussodan historia.
- Hämeen ryhmän ja Länsiarmeijan komentaja 1918 kenraalimajuri Martin Wetzer. Kuva kirjasta Suomen vapaussodan historia.
- Toivo Ilmari Pohjanpalo oli Pohjois-Hämeen I pataljoonan 2. komppanian päällikkö 1918. Kuva kirjasta Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Jääkäriliitto.
- Luutnantti Niilo Viktor Hersalo (Sigell) Pohjois-Hämeen I pataljoonan 3. komppanian varajohtaja 1918. Myöhemmin kenraalimajuri. (1895-1979). Kuva kirjasta Suomen vapaussota.Kuva kirjasta Suomen vapaussota.
- Eversti Aarne Sihvo, Karjalan rintaman komentajana 1918. Kuva: Museovirasto historian kokoelma.
- Kenraalimajuri Paul von Gerich.
Museovirasto, historian kuvakokoelma.
- Edvard Gylling, filosofian tohtori ja tiedemies.
- Kullervo Manner, toimittaja politikko. Eduskunnan puhemies 1917 ja Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja 1917-18.
Kuva: Työväenmuseo Werstas.
- Eversti Alexander Tunzelmann von Adlerflug, Savon rintaman esikunta, esikuntapäällikkö 1918. Kuva kirjasta Suomen vapaussota.
- Eversti Harald Hjalmarson, osasto Hjalmarson, Häme. Länsiarmeijan 2. krenatöörirykmentti. Kuva kirjasta Suomen vapausodan historia.
- Luutnantti Torsten Aminoff, osasto Aminoff - Jämsän ryhmän osa. Savon rintaman esikunta, rautatiepataljoona, joukkojen kuljetukset / Itäarmeija 1918. Kuva kirjasta Suomen vapaussodan historia.
- Oskari Tokoi Yhdysvalloissa vuonna 1925.
Kuva on Yhdysvaltain-matkan vuonna 1925 tehneen Väinö Tannerin matka-albumista. Tanner tapasi Tokoin tuolloin ensimmäistä kertaa sisällissodan jälkeen
- Luutnantti Martti Eklund, komppanian päällikkö Savon rintamalla 1918.
Kuva kirjasta Suomen vapaussodan historia.
- Charpentier oli loppuvuodesta 1917 Suomen Sotilaskomitean puheenjohtaja. Museovirasto, historian kuvakokoelma.
Jasvoin. W., kuvaaja
- Vaasan senaatti 1918.
Vasemmalta Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, P.E. Svinhufvud, Heikki Renvall ja Alexander Frey.
Museovirasto, historian kuvakokoelma. Karls Atelier, kuvaaja.
- Aaro Pajari, taistelujen päätyttyä.
Museovirasto, historian kuvakokoelma. Kuvaustiedot: Huhtikuu 1918.
- Valtiopäivämies Oskari Tokoi.
Museovirasto, historian kuvakokoelma. Helsinki 1907 J. Indurski, kuvaaja.
- Vainö Tanner
- K.J. Stahlberg
Museovirasto, historian kuvakokoelma. Atelier Apollo, kuvaaja.
- Kyösti Kallio 1920-luvun alku Helsinki.
Museovirasto, historian kuvakokoelma. Atelier Rembrandt, kuvaaja.
- P.E. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatti.
Vasen rivi edestä: Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén ja Emil Setälä pöydän päässä P.E. Svinhufvud oikea rivi takaa: Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Alexander Frey ja Wilho Louhivuori.Itsenäisyyssenaatti 1917
- Kenraali Aksel Airo takkahuoneessa Ristintaipaleen tilallaan Heinolan maalaiskunnassa, Museovirasto - Musketti, kansantieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma.
- Yleisesikunnan komento-osaston päällikkö eversti Paavo Talvela, Museovirasto - Musketti, historian kuvakokoelma.
- Pohjois-Hämeen I pataljoonan päällikkö ja Pohjan Poikain pataljoonan johtaja Viron vapaussodassa, eversti Hans Kalm. Muotokuvamaalaus sota-ajan valokuvasta, Paul Laane 2019. Simo Kiurun kuvakokoelma.
- Valkoisten tukialue kulki linjalla Pori - Vilppula - Kuhmoinen - Sysmä - Mäntyharju - Antrea - Vuoksen vesistö. Sodan ensimmäinen vaihe tammi-helmikuu 1918.
- Punakaartin eteneminen Vilppula–Orivesi– Längelmäki–Kuhmoinen–Heinola–Lusi suunnilla helmi-maaliskuussa 1918.
- Pohjois-Hämeen I pataljoonan liikkeet Kuhmoisten - Anianpellon taistelujen välillä 1918.
- Padasjoelta - Asikkalaan, Pohjois-Hämeen I pataljoonan liike ennen Vääksyn kanavan valtausta 1918.
- Suojeluskunta, valkoisten rintama ja ryhmitys kartassa vihreällä.
Punakaarti helmi–maaliskuussa 1918 kartassa punaisella.
Simo Kiurun kuva-arkisto.
- Tilanne ennen Kuhmoisten taistelua 10.3.1918 Päijänteen länsipuolella. Valkoisten tukialue on linjan pohjoispuolella.
- Rintamalinja Länkipohjan valtauksen jälkeen 19.3. Eräjärven operaatio alkoi 17.3. Siihen osallistui Pohjanpalon 2. ja Sigellin (Hersalo) 3. komppania.
Galleria 1918. Valokuvat on osa otettu maastokäyntien yhteydessä Kuhmoisissa, Padasjoella, Asikkalassa, Lahdessa ja Hollolassa. Kirjaa tehdessä otin noin 400 valokuvaa. 1918 Sodan Jäljet-kirja – Pohjois-Hämeen I pataljoona.
Galleriaan on lisätty kuvia Päijänteen itäpuolelta Savon rintaman alueelta (Heinola, Lusi, Ruuhijärvi ja Kouvola).
Kuvat helpottavat sinua tutkimaan paikallista sotahistoriaa. Kartat kuvaavat valkoisten ja punaisten sodanajan tukialueita. Valokuvat on otettu vuosina 2002 – 2018.
Historiallisissa kuva-arkistojen valokuvissa on mainittu arkistolähde.
Muistomerkit: Asikkala–Kuhmoinen–Padasjoki–Hollola–Lahti–Nastola–Heinola–Tuulos–Kouvola–Iitti–Vuolenkoski–Orimattila.