SODAN JÄLJET-kirja on Pohjois-Hämeen I pataljoonan sotapolku talvella 1918. Kiinnostukseni tähän itsenäistymisvaiheen historiaan alkoi, kun perehdyin Jääkäriliikkeen syntyvaiheisiin. Kävin ”jääkärien jäljillä” Latviassa, Missejoen ja Riianlahden ranta-asemissa. Suomesta Saksaan ”partiolaiskurssille” lähteneet vapaaehtoiset nuoret miehet osallistuivat koulutuksensa lisäksi 1. Maailmansodan taisteluihin 1916. ESITE…
Kategoria: Sotatoimet 1918
Vallankaappaus – kapina punaisen puolen käänteitä ja sotatoimia Etelä-Suomessa. Sotatoimet ja operaatiot Hämeen rintamalla, Päijänteen länsipuolella ja Lahden seudulla 1918.
Sodan päivämäärät -lista, ja tärkeät taistelut helmikuu–toukokuu 1918.
Pataljoona Kalmin asemat Hatsinassa – Schenck Toivolassa
Pataljoona Kalm joutui taisteluun Hatsinan kylässä punaisten kanssa 30.4. Vastustaja pyrki kohti Pietarin rataa. Punaisten tavoitteena oli edetä rautatielle Lahteen. Lahti oli siinä vaiheessa jo valkoisten ja saksalaisten valtaama. Saksalainen osasto taisteli valkoisten puolella ja oli vallannut Lahden rautatieaseman seudun…
Sodan ratkaisu Lahdessa ja Hollolassa 1918 – Brandenstein –
Sodan ratkaisu 1918 Salpausselän harjulla käytiin huhtikuun lopussa. Lahdessa ja Hollolassa punaisten länsiarmeija joutui pohjoisesta, etelästä ja lännestä valkoisten joukkojen ahdistamaksi. Etelästä ja idästä punakaarteja saartoi saksalainen osasto Brandenstein joka oli saanut vahvistuksia saarron toteuttamiseen. Lahden taistelun alkuvaiheessa 19.4. punakaartilaiset…
Sodan käänne Hämeessä ja miten taistelut etenivät?
Sodan käänne Hämeessä Päijänteen länsipuolella oli maaliskuussa käyty Länkipohjan taistelu. Suomen valkoinen armeija oli helmi-maaliskuun aikana saatu täydennettyä ja koulutettua sellaiseen kuntoon, että se pystyi ottamaan aloitteen. Merkittävästä valmiudesta ei tosin voitu vieläkään puhua. Valkoiset olivat torjuneet punakaartin hyökkäykset sodan…
Punaiset hyökkäsivät valkoisten tukialueelle 1918
Punaiset hyökkäsivät ja valloittivat toiminta-aluetta itselleen kapinan nimissä. Hyökkäyskohtia Pohjois-Hämeessä oli useita. Punakaartien päätavoite oli edetä rataa pitkin Haapamäen risteysasemalle. Operaatio ei onnistunut, koska Vilppulan kylän valtaaminen ja vesistön ylitys muodostui liian vaikeaksi. Tässä postauksessa kerron sotatoimista Hämeessä sen jälkeen…
Sodan 1918 päivämäärät ja tärkeimmät taistelut 28.1 –
Sodan 1918 alussa ensimmäisinä valkoisten asemia vastaan Hämeessä hyökkäsi venäläiset Tampere – Haapamäki radan suunnassa. Tarkoitus oli vapauttaa aseista riisutut toverit Pohjanmaalla. Venäläinen eversti Svetsnikov johti 2. helmikuuta alkaen hyökkäysyrityksiä Vilppulassa. SOTATOIMET Klikkaa karttaa… Sodan 1918 tapahtumat 28.1 – 2.5.1918…
Punaiset aloittivat sotatoimet tammikuussa 1918 Helsingissä
Punakaarti oli vahvimmillaan Etelä-Suomessa. Sen toiminta-alue oli teollistuneilla paikkakunnilla ja kaupungeissa. Punaisten sotilaalliseksi päälliköksi oli nimitetty vuoden 1917 lopulla Ali Aaltonen. Hänen tilalleen valittiin tammikuun lopussa Eero Haapalainen. Vallankaappauksen alkaessa Haapalainen valittiin Punaisen Kaartin esikunnan ylipäälliköksi. Vallankumoushallinto, toimeenpaneva komitea perustettiin…
Taistelupaikat ja sotatoimet helmikuussa 1918 – Helsingin herruus punaisille – hallitus Vaasaan ja sodan johto Seinäjoelle
Taistelupaikat sijaitsivat tärkeimpien ratayhteyksien varsilla. Haapamäki–Pieksämäki rata ja Vilppula olivat heti sodan alussa ratkaisevassa asemassa. Paikalliset aktiivit ja suojeluskuntalaiset asettuivat puolustamaan rautatietä. Pohjoisempana valkoisten tukialueella Oulun ja Kuopion varuskunnat riisuttiin aseista 3–8. 2.1918. Tässä postauksessa Päämajan organisointi, ensimmäiset upseerit, sodanjohdon…