Henkilöhistoria, Sotatoimet 1918

Kirjaesite SODAN JÄLJET 1918

SODAN JÄLJET-kirja on Pohjois-Hämeen I pataljoonan sotapolku talvella 1918. Kiinnostukseni tähän itsenäistymisvaiheen historiaan alkoi, kun perehdyin Jääkäriliikkeen syntyvaiheisiin. Kävin ”jääkärien jäljillä” Latviassa, Missejoen ja Riianlahden ranta-asemissa. Suomesta Saksaan ”partiolaiskurssille” lähteneet vapaaehtoiset nuoret miehet osallistuivat koulutuksensa lisäksi 1. Maailmansodan taisteluihin 1916. ESITE…

Jatka lukemista

Sotatoimet 1918

Punaiset hyökkäsivät valkoisten tukialueelle 1918

Punaiset hyökkäsivät ja valloittivat toiminta-aluetta itselleen kapinan nimissä. Hyökkäyskohtia Pohjois-Hämeessä oli useita. Punakaartien päätavoite oli edetä rataa pitkin Haapamäen risteysasemalle. Operaatio ei onnistunut, koska Vilppulan kylän valtaaminen ja vesistön ylitys muodostui liian vaikeaksi. Tässä postauksessa kerron sotatoimista Hämeessä sen jälkeen…

Jatka lukemista

Sota-ajan politiikka, Sotatoimet 1918

Punaiset aloittivat sotatoimet tammikuussa 1918 Helsingissä

Punakaarti oli vahvimmillaan Etelä-Suomessa. Sen toiminta-alue oli teollistuneilla paikkakunnilla ja kaupungeissa. Punaisten sotilaalliseksi päälliköksi oli nimitetty vuoden 1917 lopulla Ali Aaltonen. Hänen tilalleen valittiin tammikuun lopussa Eero Haapalainen. Vallankaappauksen alkaessa Haapalainen valittiin Punaisen Kaartin esikunnan ylipäälliköksi. Vallankumoushallinto, toimeenpaneva komitea perustettiin…

Jatka lukemista

Sotatoimet 1918

Taistelupaikat ja sotatoimet helmikuussa 1918 – Helsingin herruus punaisille – hallitus Vaasaan ja sodan johto Seinäjoelle 

Taistelupaikat sijaitsivat tärkeimpien ratayhteyksien varsilla. Haapamäki–Pieksämäki rata ja Vilppula olivat heti sodan alussa ratkaisevassa asemassa. Paikalliset aktiivit ja suojeluskuntalaiset asettuivat puolustamaan rautatietä. Pohjoisempana valkoisten tukialueella Oulun ja Kuopion varuskunnat riisuttiin aseista 3–8. 2.1918. Tässä postauksessa Päämajan organisointi, ensimmäiset upseerit, sodanjohdon…

Jatka lukemista