Suomen vapaussota 1918 – ITSENÄISTYVÄ SUOMI – otsikon mukaisesti puhun sinulle tässä voittopuolisesti vapaussotanäkökulmasta ja nimityksen oikeutuksesta.
VAPAUSSOTA on sotaa sorron poistamiseksi ja on valtion itsenäistymiseen liittyvä sota. Laajemmassa näkökulmassa Suomi oli osana Eurooppalaista sotaa, jotka käytiin lähialueella Venäjän Itärintamalla mm. Puolassa ja Ukrainassa. Lopulta Suomi saavutti itsenäisen aseman valtiona. Irtautuminen keisarikunnasta ei tapahtunut kuitenkaan nopeasti, eikä ollut pelkkä ilmoitusasia.
Venäjän kannalta 1914 alkanut maailmansota ei päättynyt suotuisasti. Neljä vuotta myöhemmin 1918 Saksa ja Venäjän bolsevikit sopivat erillisrauhasta Brest Litovskissa 3.3.1918. Sopimus lopetti venäläisten bolsevikkien tuen Suomen kapinallisille, joka kävi sotaa Mannerheimin johtamia vapaaehtoisia joukkoja vastaan. Tuen loppuminen oli takaisku Helsingin punaiselle vallankumoushallitukselle ja sen tukemalle punakaartille.
Saksan ja Venäjän solmiman erillisrauhan jälkeen Suomessa ylipäällikkö Mannerheimin joukot siirtyivät 15.3.1918 hyökkäysvaiheeseen Pohjois-Hämeessä. Hämeessä tavoitteena oli Tampereen valtaus.
Helsingin paraati 16.5.1918
Sotatoimien päätyttyä kenraali Mannerheimin johtama armeija järjestäytyi Helsingin paraatiin toukokuussa. Tapahtuma mielletään Vapaussodan päättymisenä, mutta itsenäistyvän Suomen vapaustaistelu ja päätavoite irtautuminen Venäjästä jatkui. Sotatoimet päättyivät ja vapaaehtoiset palasivat siviiliin.
Ennen tammikuussa alkaneita vihollisuuksia avoimeksi jääneet kysymykset olivat edelleen pääosin ratkaisematta. Tilanne kansainvälisesti ja poliittisesti oli hyvin jännittynyt. Maa oli sisäisesti epävakaa kolme kuukautta kestäneen sodan jäljiltä, kiinni oli otettuna noin 80 000 punavankia.
Lisäksi maassa oli nyt Saksalainen armeijan divisioona, joka esiintyi myös maan vapauttajana. Saksalaisten läsnäolo Helsingissä ja rooli vapauttajina oli ylipäällikkö Mannerheimille epämieluisa asia. Senaatti oli hyväksynyt huhtikuussa ennen Tampereen valtausta Saksan tarjoaman avun.
Itsenäistyvä Suomi – mutta millainen
Itsenäisyysjulistuksen ajatuksena oli tasavaltalainen Suomi. Toukokuussa sotatoimien päättyessä julkisessa keskustelussa alkoi levitä ajatus puolueiden yläpuolelle asettuvasta kuninkaasta. Alun perinkin monarkistit epäilivät demokraattista kansanedustusjärjestelmää ja enemmistö päätyi kesäkuussa monarkistiseen hallitusmuotoesityseen.
Syksyllä Saksan tappio maailmansodassa päätti myös Suomen monarkistien suunnitelman, Paasikiven hallitus erosi. Valtionhoitaja Svinhufvud jätti paikkansa Mannerheimille, jonka tehtäväksi tuli sopia tulevista suhteista länsivaltojen kanssa.
Suomen punaisella vallankumoushallituksella oli halu suunnata Suomen asiat maailmanvallankumouksen suuntaan liittymällä sosialistiseen liittoon
Suomessa historiankirjoitus on muuttunut vuosikymmenien aikana ja etenkin yya-aikana alettiin vieroksumaan vapaussota-nimitystä. Syy tähän on Neuvostoliiton asema 1944 jälkeisessä Euroopassa. Sillä oli tiukka ote Suomen sisäisiin asioihin.
YYA-aikana kotimainen itsesensuuri näkyi ja tuntui vähättelynä itsenäisyyden puolustajia kohtaan. Vallassa olivat pintapuoliset ja tarkoitushakuiset käsitykset lähihistoriasta. Rähmällään olon seasta pääsi nousemaan rauhanomaisen rinnakkais- ja yhteiselon retoriikka.
Suomi on hyvä maa ja kuka sitä puolustaa jos ei suomalainen
Kuitenkaan enemmistö suomalaista ei koskaan hyväksynyt sotaan joutuneen sukupolven vähättelyä, jopa pilkkaamista. Kaikkien sotaveteraanien puolesta puhui julkisuudessa kenraali Adolf Ehrnrooth. Hänestä muotoutui meille nuoremmille kuva Isänmaan asiaa ajavasta sotaveteraanista, koko sotasukupolven suuresti arvostetusta ja oman sukupolvensa erilaisesta äänestä. Se oli uusi tuulahdus sen aikaiseen yleiseen ja julkiseen keskusteluun. Hänen viestinsä on muistuttaa sinua ”mitä isät tekivät Suomen itsenäisyyden puolesta.”
Saksa ja Venäjän bolsevikit sopivat erillisrauhasta Brest Litovskissa 3.3.1918, se lopetti venäläisten bolsevikkien tuen Suomen kapinallisille. Tuen poistuminen oli paha takaisku punaiselle vallankumoushallitukselle ja punakaarteille Suomessa. Vapaussodassa Suomi saavutti itsenäisen aseman valtiona irtautumalla Venäjästä ja solmimalla rauhansopimuksen Tartossa 1920.
Asian voi ilmaista myös toisella tavalla: Vapaussodalla Suomi saavutti itsenäisen aseman valtiona irtautumalla Venäjästä ja solmimalla rauhansopimuksen Tartossa 1920.
Minkä sodan Tarton rauha päätti lopullisesti
Suomen Vapaussodan 1918 päätavoite toteutui Tarton rauhassa 1920. Suomi pyrki rauhansopimuksella vakauttamaan tilanteen pyrkimällä Venäjän kanssa rauhaan. Politiikassa oli painetta siirtyä länsimaiseksi demokratiaksi. Se jälkeen mikään ei ollut niin kuin ennen, oli myös hyväksyttävä erilaisia puolueita mukaan mukaan valtavirtaan.
Keisarikunnan hajotessa Suomeen oli syntynyt valtatyhjiö ja Suomen oli ratkaistava sisäisesti kysymykset korkeimman vallan käytöstä ja valtiomuodosta. Irtautuminen autonomian aikaisesta ja bolsevikkien hallitsemasta Venäjästä vapaaksi kansakunnaksi kesti lähes kolme vuotta. Vapaussota päättyi Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittuun rauhansopimukseen 14.10.1920 Tartossa.
Tarton jälkeen on tehty KAKSI rauhaa Neuvosto-Venäjän kanssa!
Suomen punaisella vallankumoushallituksella oli tavoitteena päästä valtaan
Kapinan käynnistyessä Helsingissä tammikuussa 1918 punakaartit kävivät vallankaappaukseen Venäjältä saatujen aseiden avulla. Heti vallankaappauksen yhteydessä luotiin vallankumouksellinen kansanvaltuuskunta ja työväen pääneuvosto. Näiden tarkoitus oli käyttää yhdessä ylintä päätäntävaltaa Suomessa.
Venäläinen Suomessa ollut 42. armeijakunta oli myös aloittanut sotatoimet Suomen valkoisia joukkoja vastaan ja osa venäläisistä joukoista tuki punaisia. Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä ei käyty sisällissodan aikana merkittäviä taisteluita, sillä Suomen punaiset kävivät itse pääosan taisteluista. Venäjän keisarikunta hajosi Tsaarin luovuttua kruunusta ja se luisui sisällissotaan vuosiksi, tämän seurauksena Venäjästä tuli Neuvostojen liitto – Neuvostoliitto.
Sotilaallinen ja aseellinen tuki Suomen punaisille loppuu Brest-Litovskin sopimuksen myötä – merkittävä isku kapinallisille
Saksa ja Venäjän bolsevikit sopivat erillisrauhasta Brest-Litovskissa 3.3.1918. Se lopetti venäläisten tuen punakaarteille ja oli takaisku punaisten sotatoimille Suomessa. Venäjän oli poistettava venäläiset joukkonsa Suomesta, lopetettava kaikenlainen agitaatio ja propaganda joka oli suunnattu Suomen hallitusta vastaan. Venäläiset joukot poistuivat Suomesta muutamia vapaaehtoisiksi jääneitä lukuun ottamatta.
Suomi osui aikaikkunaan maailmansodassa 1918
Erillisrauha vahvisti Saksan strategista asemaa Itämerellä seuraavina kuukausina. Tällä oli vaikutusta Suomen tilanteeseen sodan kulun kannalta. Saksalaisten läsnäolo Helsingissä ja pyrkimys vaikuttaa Suomen asioihin on myös ongelmallinen poliittisesti. Myös sotilaallisesti tilanne oli haastava, josta kertoo Vapaussodan ylipäällikkö Mannerheimin sivuun siirtäminen toukokuussa.
Brest-Litovskin rauhassa Neuvosto-Venäjä tunnusti Ukrainan ja Georgian aiemmin Gruusian itsenäisyydet ja sitoutui vetämään joukkonsa pois.
Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheen nopeat käänteet Venäjän ja Saksan välillä koituivat lopulta Suomen onneksi
Brestin rauhansopimus maaliskuussa 1918 merkitsi Saksan vahvempaa asemaa Baltiassa ja Itämerellä, tässä tilanteessa Suomi, Svihufvud tukeutui Saksaan. Compiegnen aselepo marraskuussa (11.11.1918) päätti ensimmäisen maailmansodan ja Brestin rauhansopimus julistettiin rauenneeksi. Heti tämän jälkeen Venäjä sanoi (maaliskuun sopimus) Brest-Litovskin rauhansopimuksen irti. Tämän jälkeen Saksa, joka lopuksi hävisi sodan alkoi vetää joukkojaan pois Baltiasta ja Virosta. Nyt Neuvosto-Venäjä irtisanoi maaliskuussa solmitun rauhansopimuksen ja alkoi ottaa takaisin menetettyjä alueita Itä-Virossa. Tämän jälkeen Viro käy vapaussodan 1919.
Ongelmallisin kysymys osapuolten välillä oli rajan määrittäminen neuvottelemalla
Vapaussota 1918 – Suomi saavutti itsenäisen aseman valtiona irtautumalla Venäjästä ja solmimalla rauhansopimuksen Tartossa 1920 – Tarton neuvottelut alkoivat kesäkuussa, Suomen valtuuskunnassa oli edustettuna kaikki silloisten eduskuntapuolueiden edustajat.
Ongelmallisin kysymys oli itärajan paikan määrittäminen maiden välillä. Asia oli ongelmallinen Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanvaltuuskuntien välillä, ja se oli myös ongelmallinen Suomen valtuuskunnan sisällä. Vapaussota päättyi Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittuun rauhansopimukseen 14.10. Se on ensimmäinen itsenäisen Suomen, neuvotellen tekemä rauha – toisin kuin talvi- ja jatkosodan jälkeen tehdyt Moskovan ja Pariisin sanelurauhat.
