Vapaussodan 10 kohdetta, joihin tutustuin 2019
Vapaussota – Sisällissota koskettaa jokaista, sen vuoksi minun ei ole tarkoitus loukata ketään. On niin että menneisyys seuraa sukupolvelta toiselle halusimmepa sitä tai emme. Jälkipolvet tulevat etsiessään löytämään jatkossakin sotien sankareita ja konnia.
Vapaussota 1918 Kuhmoisten taistelu 10.3.1918 Poikkijärvellä. Puolustuksessa Poikkijärvellä oli ruotsalaisen kapteeni A. Wingen johtama Pohjois-Hämeen III pataljoona ja Uudenmaan rakuunarykmentin 2. eskadroona. Valkoisten joukkojen vahvuus oli 10.3 käydyssä taistelussa noin 800 miestä.
Punaisten vahvuus noin 1500 miestä. Punaiset olivat lähteneet 10.3 aamulla Vehkajärveltä valtaamaan Kuhmoisten kirkonkylää. Tavoite oli tämän jälkeen edetä Jämsään.
Vehkajärveltä, Sappeen suunnasta Tampereen tietä Poikkijärvelle edenneet punaiset joutuivat saarroksiin Putkistossa. Jämsän ryhmän komentaja eversti Wilkman johti Kuhmoisten puolustusta. Pohjois-Hämeen I pataljoonan lähti aamuyöstä 10.3 Kuhmoisten kirkolta Vehkajärvelle.
11 vaihetta autonomiasta itsenäisyyteen – miten Suomi irtautui Venäjästä ja itsenäistyi – HISTORIA HALTUUN
Miten Suomi irtautui Venäjästä? Helsingin jäädessä vallankumouksellisten käsiin tammikuun lopulla. Matkustivat keskeiset poliitikot ja senaattorit Vaasaan osan jäädessä vielä pääkaupunkiin. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatti toimi nyt ns. Vaasan senaatin nimellä.
Pataljoonaa johti kapteeni Kalm. Pataljoona kiersi Längelmäelle johtavaa Oriveden tietä punaisten selustaan. Pataljoonaan kuului kolme komppaniaa, vahvuus oli noin 300 miestä ja kolme konekivääriä.
Punaiset lähestyivät 10.3 aamulla Kuhmoisten kirkonkylää. Puolustuksessa Poikkijärvellä oli ruotsalaisen kapteeni A. Wingen johtama Pohjois-Hämeen III pataljoona ja Uudenmaan rakuunarykmentin 2. eskadroona.
Poikkijärven kylätie Kuhmoisissa. Tällä harjanteella olivat kirkonkylää puolustavan valkoisten asemat helmi–maaliskuussa 1918.
Sotaan liittyvä kirjallisuusluettelo on seuraavalla aukeamalla, nappaa tieto.
Sotaan 1918 liittyvä tietokirjallisuus
Listalla yli 500-teosta liittyen vuoden 1918 tapahtumiin: AVAA LINKKI
Vapaussota Padasjoella – Hämeen Lukko – piti Kuhmoisissa
Vapaussota Padasjoella maaliskuun alussa 3.3.1918 punaisten sotajoukkojen ylipäällikkö Eero Haapalainen ja apulaisensa eversti M.S. Svetshnikov antoivat käskyn aloittaa uusi yleishyökkäys. Käsky annettiin venäläisille vapaaehtoisille sotilasosastoille ja Suomen Punaiselle Kaartille. Päätavoite oli mm. Haapamäen–Pieksämäen radan valtaaminen. Kuhmoisten taistelu 10.3 liittyi tähän punaisten operaatioon, joka johti punaisten tappioon Vehkajärvi–Kuhmoinen suunnassa. Tähän liittyy sanonta ”Hämeen Lukko”.
Hämeen rintamalla valkoiset aloittivat 15. maaliskuuta hyökkäysvaiheen. eversti Wilkmanin johtama Jämsän ryhmä suuntasi Länkipohjaan ja Orivedelle kartassa Längelmäki. Pohjois-Hämeen I pataljoona eteni Kuhmoisista Toritun, Kellosalmen ja Arrakosken kautta Padasjoen kirkolle.
Punaiset vetäytyivät kirkonkylästä Nyystölään 25. maaliskuuta. Padasjoen vanha puukirkko on palanut vuonna 1924. Nykyisen kirkon edessä on pyramidin muotoinen vapaussodan muistomerkki. Se on pystytetty Padasjoella kaatuneiden valkoisten muistoksi.
Vapaussota 1918 Asikkalassa
Pataljoonan päällikkö majuri Hans Kalm lähti joukkoineen Padasjoelta 14.4 kohti Vääksyn kapeikkoa. Kolmas komppania lähti Auttoisten kautta Evolle tarkoituksena edetä sen kautta Kurhilaan. Kurhilan hyvin varustettuja asemia puolusti 600 punaista ja kolme kanuunaa.
Punaisten kaivattamia taistelukaivantoja Kurhilassa.
Aamuyöstä 16.4 punaiset perääntyivät Kurhilan ja Asikkalan kirkonkylän asemista Vääksyn kanavalle. Saman päivän iltana kanavan molemmat puolet olivat valkoisten miehittämiä. Seuraavana aamuna 1. komppania marssi Anianpellon kylään. Aamupäivällä 9.30 punaiset aloittavat Vääksyn takaisin valtauksen. Punaisten määrä arvioidaan 1800 mieheen, joista 400 Helsingin A-joukkoa. Taistelu kesti koko päivän ja läpi seuraavan yön.
Vapaussota 1918 Heinolassa – Savon rintaman läntinen siipi ja Sysmän rintama
Vapaussodassa 1918 valkoisten joukot eivät pystyneet valloittamaan Heinolaa. Heinolan pohjoispuoli kuului valkoisten joukkojen Savon ryhmän toiminta-alueeseen. Savossa komentajana oli kenraalimajuri Ernst Löfström.
Lahden punakaarti valtasi Heinolan 21. helmikuuta ja asettui puolustamaan sitä. Heinola sijaitsee vesistön ja harjujen ympäröimänä. Harjuille kirkonkyän suuntaan punaiset rakensivat puolustusasemia ja rakennelmia. Punakaartin huolto toimi päivittäin ja miehistöä vaihdettiin Lahdesta käsin.
Eversti Harald Hjalmarssonin retkikunta oli lähetetty Pohjanmaalta Sysmän rintamalle. Sen tavoite oli Heinolan eteläpuolelle jääneiden suojeluskuntien auttaminen. Etelään päästäkseen Hjalmarssonin piti ylittää Kymen vesistö Heinolan seudulla. Ensimmäinen valtausyritys tehtiin 28.2. tavoitteena Kymenvirran silta. Hyökkäykseen osallistui Savon ryhmästä M. Eklundin osasto. Mikkelin pataljoonaa oli vahvistettu Vöyrin sotakoulun miehillä.
Hjalmarsson oli ruotsalainen upseeri joka liittyi vapaaehtoisena valkoisten joukkoihin. Hän palasi maaliskuussa takaisin Hämeen rintamalle. Osasto Hjalmarsson osallistui mm. Tampereen valtaukseen. Komppanianpäällikkö Martti Eklund oli Kouvolan suojeluskunnan perustaja. Hän oli siviiliammatiltaan varatuomari joka toimi aktiivisesti Kouvolan seudulla ennen sotatoimia.
Toinen hyökkäys Heinolaan pysähtyi punaisten vahvaan puolustukseen kaupungin pohjoispuolella 15.3. Päähyökkäys lähti Heinolan kirkonkylästä ja sitä johti ensin Adlerflug ja Uimonen, heidän sairastumisen jälkeen Muller. Hyökkäystä tuki Ruotsalaisen järven jään yli koukannut osasto. Suunnitelma oli samanlainen kuin Hjalmarssonin pari viikkoa aiemmin tekemä. Kaupunki jäi punaisten hallintaan. Rintama vakiintui Heinolan kirkonkylän ja Lusin välille.
Sysmän rintama Päijänteen itäpuolella
Martti Eklundin komppania oli siirretty helmikuussa Mäntyharjun ja Mikkelin puolustuksesta suojaamaan Sysmän eteläistä yhteyksiä Nuoramoinen, Kalkkinen, Onali, Karilanmaa ja Riihilahti. Punaiset pitivät Vääksyä keskuspaikkanaan josta käsin etenivät jäätä pitkin Kalkkisiin ja Nuoramoisiin. Valtausyritys 20.2. Nuoramoisissa epäonnistui ja punaiset palasivat takaisin Vääksyyn.
Helmikuun lopulla punaisten oli tarkoitus hyökätä pohjoiseen Päijänteen molemmin puolin. Tavoiteena Päijänteen itäpuolella Sysmä ja jatkaa Jyväskylän ja Pieksämäen väliselle radalle.
Sotakoulu Sysmässä 1918
Sysmä oli Päijänteen itäpuolen valkoisten tukialuetta. Sinne oli aktiivisten suojeluskuntalaisten aloitteesta muodostunut koulutuskeskus. Miehiä oli virrannut Sysmään helmikuun toiselle puoliskolle tultaessa 400–500 miestä. Vanhan kaartin everstiluutnantti August Lindeman ja kapteeni Aarne Uimonen kokosivat joukkoja.
Räjäytetty silta
Linkin kuva; Itsenäistymisen vuodet 1917-1920 2. TAISTELU VALLASTA, Ohto Manninen (päätoimittaja apulaisprofessori) everstiluutnantti Sampo Ahto Painatuskeskus Oy 1993.
Huhtikuussa 19.4. punaiset jättivät Heinolan kaupungin vetäytymällä Vierumäen ja Jaalan kautta Pietarin rataa kohti Kouvolaan. Samaan aikaan valkoiset etenivät Päijänteen länsipuolta mm. Asikkalasta Vierumäelle ja Lahteen. Saksalainen prikaati Brandensteinin oli edennyt Loviisasta mm. Uuteenkylään ja Lahteen. Taistelu Lahdesta oli alkanut.
Vapaussota 1918 Lusissa
Vapaussota Heinolan pohjoispuolella. Lusin taistelut liittyvät Heinolan valtausyrityksiin. Helmikuussa H. Hjalmrssonin ja M. Eklundin osastot ensimmäisen kerran yrittivät vallata kaupunkia. Heinola jäi edelleen punaisille.
Lusi oli liikenteellisesti tärkeä maanteiden risteyspaikka. Sen kautta kulki maantieyhteys Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen. Punaisten tarkoitus oli edetä Lusin kautta Sysmään joka oli valkoisten tukialuetta.Samoin olisi avautunut reitti Mäntyharjulle ja Mikkeliin. Punaiset miehittivät Lusia sodan alussa, mutta joutuivat vetäytymään Heinolan kirkonkylän asemiin. Muistomerkiltä pari kilometriä pohjoiseen on punaisten hautapaikka.
Punaisten riveistä kaatuneiden ja teloitettujen muistomerkki, Kiialankangas. Muistomerkki paljastettiin 1948. Paikalla sijaitsee 60:n henkilön joukkohauta. Sysmän suunnasta tulleet valkoiset valtasivat kylän, jolloin osa punaisista pakeni Kouvolan ja Heinolan suuntiin.
Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Lusin ja Heinolan kyläkävely 22.9.2012.
Vapaussota 1918 Orimattilassa
Loviisassa 7.4. maihin noussut vapaaherra, eversti Otto von Brandensteinin komentama 3. Kaartin Ratsuväkiprikaati eteni rannikolta pohjoista kohti. Tavoitteena Riihimäki–Lahti–Pietari rautatien katkaiseminen. Orimattilassa noin 500 punaisen puolustus hajosi tunnissa, kun saksalaisten vahvennettu polkupyöräkomppania hyökkäsi kylään.
Länsiarmeija Tampereen valtauksen jälkeen 7.4
Saksalaisen Itämeren divisioonan noustua maihin Hangossa 3. huhtikuuta ja samaan aikaan punaisten puolustuksen murtuminen Tampereella käynnisti sodassa uuden vaiheen. Kenraalimajuri von der Goltzin prikaatit noin 9000 miestä etenivät Helsingin suuntaan ja valtasivat sen 13. huhtikuuta.
Tältä paikalta ylipäällikkö esikuntineen seurasi Tampereen valtausta 1918, nykyinen Leinola. Patsas sijaitsee Leinolassa n. 6 kilometriä Kalevan-
kankaalta itään. Tästä linkistä kartalle.
Tuulos, Syrjäntaka
Vapaussota Lahdessa
Vapaussota ja Lahden taistelut käytiin saksalaisprikaatin ja punakaartin välillä. Punaiset kokivat pahan tappion menettämällä Lahden 19.4.1918. Brandensteinin osastoon kuulunut polkupyöräpataljoona valtasi ratatieaseman. Punaiset puolustivat kaupunkia Salpausselän harjuilta aina huhtikuun lopulle asti. Eversti Otto von Brandenstein.
Lahdessa on monta muistomerkkiä koskien vuotta 1918. Keskeisellä paikalla kaupungin talon edessä on vapaudenpatsas. Saksalaisten hautamuistomerkki on Radiomäenkadulla, vanhalla hautausmaalla.
Punaisilla on kaksi huomattavaa monumenttia. Ne liittyvät Lahden suuriin vankileireihin. Lahteen koottiin noin 30 000 vankia, sen jälkeen kun punaisten länsiarmeija antautui Lahden länsipuolella käydyissä taisteluissa. Lahdessa kuolleiden punaisten muistomerkki on Hennalassa. Punaisten vankien muistomerkki on Fellmanninpuistossa.
Vapaussota Hämeessä loppui Hollolan saarrostukseen
Tampereen valtauksen jälkeen 6.4 oli punaisten länsiarmeija perääntynyt itään. Kokemäenjoenlaaksosta ja Varsinais-Suomesta oli perääntymässä tuhansittain joukkoja perheineen kohti Pietarin rataa.
Huhtikuussa Hämeenlinnan, Hauhon, Tuuloksen, Lammin ja Hollolan maantiet täyttyivät pakenevista joukoista. Osa punaisista valitsi reitin Hämeenkoskelta Etolan–Kaunkorven–Kastarin kautta yrittäen Hollolan kirkolle tai Asikkalaan. Osa pyrki eteläistä reittiä käyttäen Huljalan–Maatian kautta Kärkölän suuntaan.
Punaisten eteneminen päättyi lopullisesti Tenhiälän aukeille. Valkoisten ja saksalaisten osastot olivat sulkeneet kulkuyhteydet Hatsinassa, Toivolassa ja Sairakkalassa. Arviolta noin 15 000 punaista antautui 1.5.1918 mennessä Länsi-Hollolassa.
Vapaussodan muistomerkkejä
Nastolan Ruuhijärvellä on Arttur Pällin muistomerkki tien nr. 3134 vieressä noin 1 km Vuolenkosken suuntaan. Pälli oli maanviljelijä, sodan osapuoli; valkoinen.
Punaisten muistomerkki, Hollola Parinpelto. Sijainti; kotiseutumuseon pohjoispuolella Parinpellontietä n. 500 metriä.
Punaisten muistomerkki Vuolenkoskella (tie nr. 363) sijaitsee urheilukentän ja koulun lähellä Herrojentiellä.
Jaalan hautausmaalla on kolmen vapaustaistelijan hautakivi.
Vapaussota Pohjois-Kymenlaaksossa
Vapaussota Kymenlaaksossa loppui toukokuun alussa. Nykyinen Pohjois-Kymenlaakso oli koko sodan ajan punakaartien hallinnassa. Rintama kulki Mäntyharjulla ja Heinolassa. Kouvola oli 100 vuotta sitten pieni asemakylä, mutta tärkeä rautatiensä vuoksi. Kouvola syntyi tehtaan tarpeisiin. Kuusankoskella sijaitsi suuri paperintuottaja Kymin Osakeyhtiö. Kymenlaaksossa oltiin kumouksen eturintamassa. Punakaartin Kymintehtaitten rykmentti oli järjestäytynyt Kuusankoskella.
Talvella 1918 Kymenlaakso, Kouvola, Luumäki ja Hamina jäivät kumouksellisten ja punakaartien hallintaan. Valkoinen vihollinen ja rintamalinja oli Mäntyharjulla ja Hillostensalmella. Merkittäviä taisteluja ei Kouvolassa koskaan käyty, toukokuun alussa valkoiset valtasivat kaupungin.
Sota 1918 Pohjois-Kymenlaaksossa
Seudun historia sodan 1918 ajalta on surullinen.
Kouvolassa punaiset surmasivat valkoisia enemmän kuin millään muulla paikkakunnalla. Kun valta vaihtui, velat maksettiin ja korkojen kanssa: haudat tyhjennettiin ja täytettiin uusilla uhreilla, punaisilla.
Mirja Turunen, Veripellot Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918, Atena Kustannus Oy 2005.
Kouvolassa teloitettuja tai surmattuja kertyi yhteensä n. 250, valkoisia 125 ja punaisia 123. Luvut on kirjan Veripellot sivulla 297.
Tutki sisällissodan tietokantaa
Sisällisota Suomessa, tietoa on runsaasti saatavilla. Sotasurmasampo 1914-1922 sisältää tietoa Suomeen liittyvistä sotasurmista. Tutki tietokantaa >> tästä <<
Huhtikuussa punaisten Tampereen tappion jälkeen paine alkoi näkymään Etelä-Suomessa. Heinola, Lahti ja Kouvola olivat olleet helmikuusta alkaen punaisten ja vallankumouksellisten hallinnassa.
Saksalaisten prikaati nousi Loviisassa maihin ja eteni Lahti–Kouvola radalle 19.4. Valkoisten osasto Kalm oli edennyt Kuhmoisista Päijänteen länsipuolta Anianpeltoon ja Asikkalan Vesivehmaalle 20.4. Tämän seurauksena punaisten rintama murtui Heinolassa ja Vierumäellä. Pohjoisesta Lusin suunnalta valkoiset miehittivät punaisten jättämän Heinolan.
Punaiset jättivät Heinolan ja suuntasivat Kouvolan. Osa Vierumäki–Iitti maanteitä tai Konniveden pohjoispuolelta Jaalan kautta.
Tästä takaisin syksyyn – levoton Suomi 1917
Sisällisota kirjoissa
Sisällissodan kirjallisuutta. Kauhun aika…Kauhun kevät…Tampere tulessa…Heinola 1918…Kansakoulunopettajat ja kapina…Kenttäoikeudet ja välittömät rankaisutoimet…Veripellot Sisällissodan surmatyöt… Blogi postaus yhtä oikeaa vastausta ei ole.
Sisällissota ja vapaussota = sota 1918
Sisällissota ja vapaussota tarkoittavat samaa asiaa. Tapahtumat tarkoittivat toisille voittoa ja vapautta, toinen osapuoli kärsi tappion, osa pakeni maasta. Yli 100 -vuotta sitten käyty sota vaikuttaa edelleen voimakkaasti. Asia koskettaa yhä ja on osalle lukijoista hyvin traumaattinen asia. Nykyihmisen huolenaihe onkin, kuinka puhua aiheesta, sota 1918.
Sisällissota koskettaa jokaista
Vapaussota – Sisällissota koskettaa jokaista, sen vuoksi minun ei ole tarkoitus loukata ketään. On niin että menneisyys seuraa sukupolvelta toiselle halusimmepa sitä tai emme. Jälkipolvet tulevat etsiessään löytämään jatkossakin sotien sankareita ja konnia.
Tutki tietokantaa
Suomen sisällissota on jälkipyykin osalta hyvin ”lingottu”. Sodan kokonaistappiot lähentelevät 40 -tuhatta. Tilastossa on yli 40 -tuhatta hakutulosta. Tietokantaan pääset >> tästä <<
Mitä pidit artikkelista, mitä ajatuksia tai kysymyksiä postaus herätti?
Lähetä sähköpostia yksityisesti tai kommentoi Facebookissa. Kiitos etukäteen!
