Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, sen ovat osoittaneet sotiemme veteraanit, meidän vanhempamme ja isovanhempamme. Julkisuudessa virallinen Suomi korostaa Talvi- ja Jatkosotaa. Ne käytiin 1939 ja 1941–44. Onkin totta, että silloin suomalaiset yhdessä ponnistivat voimansa. Ulkopuolinen uhka torjuttiin ja nuori itsenäinen valtio säilyi.
Sota- ja lähihistoria on minulle läheinen aihe. Edustan itsenäisyyden ajan viidettä sukupolvea. Vanhempani kokivat Talvi- ja jatkosodan tapahtumat. Sodista muodostui maamme itsenäisyyden todelliset todisteet. Itsenäisyyspäivän aikaan olemme saaneet ja tulemme jatkossakin saamaan piristysruiskeen toisen maailmansodan tapahtumista.
Itsenäisyys ei ole ikuinen nautintaoikeus vaan se on joka päivä ansaittava uudestaan ja uudestaan
Venäjän hyökättyä sotilaallisesti Ukrainaan helmikuussa 2022 ryhdyttiin meilläkin miettimään Suomen tulevaa asemaa turvallisuus mielessä.
On hyvä palauttaa mieliin että itsenäisyys ei ole ikuinen nautintaoikeus vaan se on joka päivä ansaittava arkisissa töissä. Nyt se ei tosin tapahdu rauhallisissa oloissa. Suomi on joutunut valtiona täsmentämään asennettaan Venäjää kohtaan, kansainväliset suhteet ovat menneet ns. ”uusiksi”.
Minä uskon ukrainalaisten tahtoon puolustaa itsenäisyyttä sitkeästi. Helppoa se ei tule olemaan, Venäjä on materiaalisesti niskan päällä. Ukrainalaiset puolustavat tänään ja seuraavat viikot yksin omaa maataan. 3/2022
Ahdistava vuosi 2022
Sota on jatkunut 24.12. mennessä 10 kuukautta. Edellä esitettyyn arvioon sodan kehityksestä Ukrainassa näyttää tänään 5.12. että ukrainalaisten taistelu olemassa olostaan jatkuu pitkään. Vihamielinen naapurimaa Venäjä raunioittaa Eurooppalaista valtiota ja kansaa. Toivottavasti Ukraina pääsee rauhan aikaan ulkomaisen avun ja rintaman turvin mahdollisimman pian. Kulunut vuosi on ollut ”ahdistava”.
Moni ajattelee ja sanoo nyt ”en olisi uskonut näkeväni sotaa Euroopassa omana elinaikanani”.
Kuva: Stina Rautala 2006.
-Laajalla Euroopan Unionin tasolla pehmeä suhtautuminen Venäjään sen vallatessa Krimin 2014 on johtanut Euroopan ja meidät lopulta tähän pisteeseen. (27.2.2022)
-Aika näyttää mihin Eurooppa on ajautumassa turvallisuuden ja yhteisen näkemyksensä kanssa. 2/2022
-Viimeiset parikymmentä vuotta EU:n ja Suomenkin ulkopolitiikka on ollut ties missä. 2/2022
Ulkopoliittinen käännös Suomen turvallisuuspolitiikassa tapahtui keväällä 2022 kun poliittinen johtomme teki päätöksen ja Suomi on hakenut kesällä puolustusliitto NATON jäsenyyttä. 12/2022
Perinteinen Itsenäisyyspäivän kuva ja sen merkitys
Perinteinen Itsenäisyyspäivän vietto luo kuvaa Talvisodasta 1939–40 ja Jatkosodasta 1941–44. Silloin nuori valtio joutui puolustamaan omaa aluettaan asein säilyttääkseen itsenäisyytensä. Suomalaiset sotilaat ja kotirintama yhdistivät voimansa. Hinta oli kova. Maa säilytti itsenäisyytensä.
Kuva: Veteraani ja kansalaisjärjestöjen lippulinna järjestäytyneenä seppeleenlaskutilaisuuteen ja kunnianosoitukseen Asikkalassa 6.12.2018.
Veteraani – Ilman puolustustahtoista kansaa ja veteraaniemme panosta Suomi tuskin olisi itsenäinen valtio
Itsenäisyyttä on puolustettu kolmessa sodassa
Talvisota syttyi marraskuun lopussa kun Neuvostoarmeija tunkeutui rajan yli maahamme. Sodan syttymistä muistetaan 30.11. Samalla viikolla 6.12. vietetään myös Suomen Itsenäisyyspäivää. Neuvostoarmeijan hyökätessä maahan 1939 Suomi oli ollut itsenäinen valtio yli kaksikymmentä vuotta. Itsenäisyys tai oikeammin sen julistaminen 1917 ei ollut kuitenkaan pelkkä ilmoitusasia. Suomihan oli ollut edelliset sata vuotta osana Venäjää.
Tarton, Moskovan ja Pariisin rauhansopimus
Ennen edellä mainittuja kahta sotaa Suomi oli solminut Tarton rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa 1920. Suomi ja Neuvosto-Venäjä olivat olleet sodassa keskenään 1918. Tarton rauhassa Suomi sopi alueista, itärajasta ja suhteistaan Neuvosto-Venäjään. Talvisodan rauha tehtiin 1940 Moskovassa ja Jatkosodan rauhansopimus solmittiin 1947 Pariisissa.
Virallisesti meillä jätetään aina kertomatta kuinka irtaantuminen Venäjästä suvereeniksi valtioksi sujui:
- On kiusallista ottaa puheeksi itsenäisyystaistelu 1918
- Kenen kanssa Suomi oli sodassa 1918
- On helpompi ohittaa yli kaksikymmentä vuotta historiaa, kun pysähtyä pohtimaan sitä miksi Suomi itsenäistyi
- Virallisen Suomen olisi avoimesti kerrottava kansakunnan vapaustaistelusta itsenäiseksi valtioksi
- On mielenkiintoista seurata mediaa ja yleistä käsitystä siitä, mihin se itsenäisyyden liittää tänään.
Sodan perintö seuraa sukupolvelta toiselle
Itsenäisyyspäivänä maanpuolustus- ja kansalaisjärjestöjen yhteiset lippulinnat tekevät kunniaa käymällä hautausmailla sotiemme muistomerkeillä. Monilla paikkakunnilla käynnit tehdään myös sodan 1918 molempien osapuolten muistomerkillä. Osapuolina tarkoitan punaisia ja valkoisia. Näin kansakuntana kunnioitamme ja arvostamme omaa menneisyyttämme.
Itsenäisyys ei ole ikuinen nautintaoikeus vaan se on joka päivä ansaittava uudestaan ja uudestaan
Itsenäisyyspäivänä emme mielellään puhu varsinaisesta murros- ja itsenäistymisvaiheesta 1917-18. Sen muisteleminen on eriytynyt ihan muihin päivämääriin. On kuitenkin hyvä muistaa tässä yhteydessä, että itsenäisyysjulistuksen aikoihin 1917–18 kansakunta jakautui kahtia. Kansakuntana ymmärsimme vapauden vaatimukset eri tavoin. Tämän seurauksena Suomessa käytiin talvella 1918 vapaussotaa ja sisällissotaa.
Kuva: Vapaussodan hautamuistomerkki Asikkalassa.
Traumaattinen sota 1918 on huomattavasti vaikeammin käsitettävä, kuin Talvisota 1939–40. Talvisodassa oli selkeä vastustaja ja raja josta tapeltiin Neuvostoliiton kanssa. Sodassa 1918 ei ollut yhtä selkeää vihollista eikä rintamaa rajoineen. Sisällissodissa vastustajaksi voi valikoitua kuka tahansa.
Jälkeenpäin voittajapuoli alkoi nimittämään sotaa vapaussodaksi. Se ei ole mitenkään virheellinen nimi.
Selvitykset sotien kenttäoikeuksista ja jälkitapahtumista ovat tutkineet sotaa 1918 sisällissotana. Siinäkään ei ole mitään väärää. On vain huomioitava, että nykyhetki on aina läsnä nimitettäköön sota-aikaa 1918 millä nimellä hyvänsä.
Näillä ajatuksilla toivotan Sinulle hyviä lukuhetkiä. Onnea 105-vuotiaalle Suomelle!
Ilman puolustustahtoista kansaa ja veteraaniemme panosta Suomi tuskin olisi itsenäinen valtio
Kaikki mahdolliset voimavarat otettiin käyttöön ja mobilisoitiin taisteluun ylivoimaista vihollista vastaan. Lue talvisodan henki, kaikkien sisukas, sitkeä ja kestävä, Talvisota 1939 oli totaalinen, siinä kaikki suomalaiset olivat uhan alla.
Kiitos Sinulle, että luit tämän blogikirjoituksen.
