Airo Aksel Fredrik 1898–1985 syntymäpaikka Turku. (vuoteen 1906 Johansson).
Yleisesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti ja päämajoitusmestari. Kansanedustaja vuosina 1958–1966.
Ylioppilas Turun Suomalaisesta Lyseosta 1917. Tämän jälkeen hän suuntautui teknisiin opintoihin ja siihen aikaan vaadittavaan työharjoitteluun. Yleinen tilanne Suomessa muuttui 1917 aikana. Airo liittyi vapaaehtoisena valkoisten joukkoihin tammikuun lopulla 1918.
SOTILASURALLE VAPAUSSODAN JÄLKEEN
Lappeenrannan tykistökoulu 1918, ensin reservin vänrikki, ylennettiin aktiivivänrikiksi joulukuussa. Toukokuussa 1919 Airo ylennettiin luutnantiksi ja määrättiin Kenttätyksitörykmentti 2:n ensimmäisen patteriston väliaikaiseksi komentajaksi.
Tykistöupseeri – kenraaliluutnantti – päämajoitusmestari – Mannerheim-ristin ritari
A. Airo oli lahjakas tykistöupseeri ja osasi käyttää kenraalimajuri Vilho Nenosen suunnittelemaa tulenjohtokorttia. Korjausmuunnin oli tykistön ampuma-arvojen laskemiseen Nenosen kehittämä ja viime sodissa käytetty apuväline.
Sotavuosi 1918
Suojeluskuntalaisena Lauttakylässä, Pietarsaaressa, Karjalan rintamalla Ahvolassa ja Viipurin valtauksessa huhtikuun lopussa 1918.
Vapaussodan jälkeen Airo siirtyi tykistökouluun Lappeenrantaan reservin vänrikkinä. Vapaussodan päättymisen vuosipäivänä 1919 hänet ylennettiin luutnantiksi ja määrättiin Kenttätykistörykmentti 2:n ensimmäisen patteriston väliaikaiseksi komentajaksi.
Aluksi hän oli värvättynä alikersanttina Porin Rykmentissä siirtyen melko pian Pietarsaaressa perustettuun 5. Pohjanmaan Patteristoon. Hän taisteli tuossa joukko-osastossa sodan loppuun osallistuen mm. Ahvolan raskaisiin puolustustaisteluihin ja Viipurin valtausoperaatioihin. Karjalan rintaman taisteluista hän sai ensimmäisen kunniamerkkinsä 2 lk:n Vapauden mitalin. Sodan jälkeen Airo meni tykistökouluun Lappeenrantaan. Valmistuttuaan sieltä hän palveli vänrikkinä KTR 1:ssä ja KTR 2:ssa. Hän toimi jonkin aikaa jopa patteriston komentajana.
Lähde: Internet -sivut. PDF-tiedosto 2023. Päijät-Hämeen Reservipiiri ry:n tiedotuslehti ILVES 1/2012, Lahden Tykistökillan kevätkokous, sivu 8.
Lisää henkilöitä jotka liittyvät aikakauteen 1917–18
Syyskuussa vuonna 1920 Airo siirrettiin yleisesikuntaan ja komennettiin upseerien täydennyskoulutukseen Ecole Speciale Militaireen, Saint-Cyrin kadettikouluun Ranskaan. Vuoden kuluttua hän jatkoi opintojaan Ranskan sotilaskorkeakoulussa, École Supérieure de Guerressa.
Lähde: SOTAKENRAALIT Robert Brantberg, ensimmäinen nidottu painos Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008.
Airo rakensi Suomelle alueellista maanpuolustusjärjestelmää
Alueellinen maanpuolustusjärjestelmä suunniteltiin paperilla sodanaikaista puolustusta varten. Talvisodan alkaessa hän toimi operatiivisten sotatoimien johtajana Helsingissä. Sama työ jatkui Päämajassa vuoteen 1944 asti. Tehtävä oli suoraan ylipäällikkö Mannerheimin alainen.
Yleisesikunnan operatiivisen osaston päällikkö, eversti ja puolustusneuvoston sihteeri 1933. Käytännössä Mannerheimin oikea käsi. Airon lähin esimies oli Lennart Oesch.
Kenraaliluutnantti – päämajoitusmestari – Mannerheim-ristin ritari
Airo oli lahjakas tykistöupseeri ja osasi käyttää kenraalimajuri Vilho Nenosen suunnittelemaa tulenjohtokorttia. Korjausmuunnin oli tykistön ampuma-arvojen laskemiseen kehitetty ja käytetty apuväline.
1939 – 1944 sotaa johdettiin Päämajasta
Talvisodan syttymisestä alkaen Airo työskenteli operatiivisen sotatoimen johtajana. Sotaa johdettiin Päämajasta. Marsalkka johti sotaa ja Airo johti sotatoimia. Asemansa vuoksi hän joutui myös arvostelun kohteeksi. Kenraalina toimiessaan tärkeällä paikalla hän kuului Mannerheimin lähipiiriin. Johtajana hän oli rauhallinen, huumorintajuinen ja kylmähermoinen. Yleisen ilmapiirin muuttuessa suopeammaksi, Airokin sai myönteistä huomiota 70-luvun lopulta lähtien.
– Aksel Fredrik Airo edusti rauhallisuuden ja kylmäverisyyden huippua. Hän kykeni huumorintajullaan valamaan uskoa rintamakomentajiin ja työtoverihinsa oli tilanne miten vakava tahansa – SOTAKENRAALIT sivu 9.
Sotakenraali – Mannerheimristin-ritari 159
Päämajan päämajoitusmestari. Hän on sanonut – Mennyt on mennyttä, eikä se muistelemalla parane. Muistelmiaan hän ei suostunut koskaan kirjoittamaan. Tästä johtuu sanonta ”vaikeneva kenraali”. Hän asui Ristitaipaleen tilalla Heinolan maalaiskunnassa.
Jatkosodan jälkeen 1945 Airo pidätettiin asekätkentäjutussa syyskuussa 1945. Hän oli vangittuna 2 vuotta 9 kuukautta Valpon putkassa. Vuoden 1948 alkupuolella sotaylioikeus totesi Airon täysin syyttömäksi.
Ritarit kokoontuivat Lahdessa 1972
Ritarit kokoontuivat Lahdessa 4.6.1972. He paljastivat peruskallioon kiinnitetyn ritarimerkin (Vapauden-ristin 2.lk Mannerheim-ristin) ja istuttivat sen viereen tammen. Kunniatammen istuttivat ritarikenraali Aksel Fredrik (AF) Airo ja kaksinkertainen ritari, lentomestari Ilmari Juutilainen.
Paikka on nykyisin Hennalan entisen sotilaskodin PERINNERINNE
Luovutuspuheen piti ritarikenraali Adolf Ehrnrooth ja vastaanottopuheen Lahden Sotilaspiirin päällikkö eversti Erkki Savola. Juhlatilaisuudessa paikalla oli mm. 82 Mannerheim-ristin ritaria ritarikenraali Armas-Eino (AE) Martolan johdolla.
Tutustu henkilöhistoriaan ja katso mielenkiintoinen dokumentti YouTubessa!
Vapaussodan veteraani ja Mannerheim-ristin ritari A.F. Airo
Päämajoitusmestari muistikuvia A.F. Airo. Dokumentissa Tauno Juhana Lahtinen haastattelee kenraalimajuri Juhani Ruutua ja Ylipäällikön adjutantti eversti O.R. Bäckmania. Dokumentin on ohjannut Ari Laurila Universal Video & Film Ky, tuottaja/ julkaisija QuickClick Finland Oy. YouTube.
