Kenraalimajuri syntyi Asikkalassa
Pajari aloitti opinnot Helsingin yliopistossa 1916. Liittyi Lahden suojeluskuntaan 1917. Perusti yhdessä 20 muun nuoren pojan kanssa Lahden Itsenäisyysklubin LIK. Vöyrin sotakoulussa vapaaehtoisena. Jatkoi sotakouluun Viipuriin ja oli ensimmäisellä upseerikokelaskurssilla sodan 1918 jälkeen. Osallistui Aunukseen suuntautuneeseen heimosotaretkeen 1919. Karjalan retkikunta ei päässyt tavoitteeseensa, mutta siellä Hän teki myönteisen vaikutuksen jääkärimajuri Talvelaan.
Sotavuosi 1918
Osallistui Pohjanmaalla venäläisten varuskuntien aseriisuntaan tammikuun lopussa, punakapinan alussa. Osallistui Oulun valtaukseen hallituksen joukkojen puolella. Haavoittui vakavasti Heinolan ensimmäisessä taistelussa helmikuussa 1918. Tämä oli Pajarin ensimmäinen sota. Hän osallistui yhteensä viiteen sotaan 1918–1945. Kenraali ja kaksinkertainen Mannerheimin-ristin ritari.
Veteraanimuistomerkki muistuttaa jälkipolvia
Päijät-Hämeen kunnissa on veteraanien toimesta pystytetty useita muistomerkkejä. Asikkalassa sijaitseva Pajarin muistopaasi kuulu ryhmään henkilömuistomerkkejä.
Mannerheim-ristin ritari kenraali
Mannerheim-ristin ritari, kenraali Pajarin muistopaasi sijaitsee Asikkalan kirkon vieressä. Muistomerkki on koottu kolmesta kivestä jotka on tuotu hänen lapsuudenkodin kansakoulun pihalta. Muistopaasi paljastettiin veteraaniyhdistyksen 10-vuotisjuhlassa 6.3.1977.
Kenraalimajuri Aaro Pajari syntynyt 1897 Asikkalassa Suomen sotien 1939–45 kahden Mannerheim-ristin ritari. Muistopaaden pystyttivät Asikkalan sotaveteraanit 1977 tuomalla kivet kirkon lähellä sijainneen koulun hänen lapsuudenkotinsa alueelta.
Lähde: Päijät-Hämäläiset Isänmaan Asialla, Lahden sotaveteraanipiiri ry. Toimituskunta; Osmo Korosuo päätoimittaja, Lennart Haukijärvi, Laila Keitola, Eino Seppälä, Heinola 1981 ITÄ-HÄMEEN KIRJAPAINO OFFSET.
Kenraalimajuri syntyi Asikkalassa
Hänen isänsä oli kansakoulunopettaja kirkonkylän koulussa. Lue lisää Pajarin Poikien Perinneyhdistys kotisivuilta.
