Sodan perintö, Sota-aika

5 myyttiä Suomen sisällissodasta 1918 – minkä sodan Tarton rauha päätti Suomessa –

TAMMISUNNUNTAI – silloin kenraali Mannerheimin johdolla ”Suomen armeija” alkoi riisumaan venäläisiä joukkoja aseista Pohjanmaalla. Voidaan sanoa, Suomi irtautui lopullisesti Venäjästä 28.1.1918.

Vapaussota päättyi 14.10.1920 Suomen ja Venäjän Tartossa solmimaan rauhansopimukseen.

5 myyttiä Suomen sisällissodasta 1918 – minkä sodan Tarton rauha päätti –

Eihän se itsenäisyminen ihan Suomen senaatin itsenäisyysjulistuksella 6.12.1917 hoitunut. Tarvittiin hallitusta aktiivisesti puolustavat voimat jotka ryhtyivät vastustamaan Helsingissä syntynyttä punakapinaa. Sotatoimet päättyivät toukokuussa 1918.

Vapaussodan jälkeen solmittiin rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä 1920. Sopimusteksti sivun lopussa, linkki.

Sisällissota – tunteellinen määrittely ”sisällissota” ei ole Suomen valtiollisen itsenäistymisen kokonaiskuva, eikä nimi kerro koko totuutta

Sisällissota ei anna arvoa myöskään itsenäistymiselle vaan hämärtää historiallisen kokonaiskuvan. Leninin Venäjä 1917– yllytti Suomen työväestöä nousemaan kapinaan vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan, sekä aseisti kapinalliset. Sisällissota -nimi alentaa itsenäisyysjulistuksen puolesta toiminutta maan hallitusta, joukkoja, armeijaa ja itsenäisyysativisteja. Nimen käyttöä alettiin suosimaan 60-luvun jälkeen kun sodan hävinneen puolen kärsimyksiä on ryhdyttiin tutkimaan.

Suomi julistautui itsenäiseksi muodollisesti valtiona 6.12.1917

Tutkijat ovat rakentaneet itse myyttejä ja puolustavat kertomustaan sitkeästi

Sisällissota on historian tutkimuksessa käytetty nimi. Osa professoreista alkoi 90 -luvulla suosittamaan nimen käyttöä tutkimuksissa. Mm. perusteluna ulkopuolisten osallistumista ja vaikuttamista toisen maan asioihin pidetään sisällissodan tunnusmerkkinä.

Vanhat tarinat, myytit ovat yllättävän sitkeitä, ja niitä puolustetaan sitkeästi, folklore on muuttunut tieteeksi.

”Sisällissodan tutkimus on keskittynyt väkivaltaan ja laittomuuksiin, se korostaa yksilöä sodassa. Sisällissota -nimellä onkin kirjoitettu kirjoja hyllymetreittäin historiikkeja, muistelmateoksia, kertomakirjallisuutta, opinnäytteitä ja tietokirjallisuutta.

Kuulimme kauhuksemme tai varmalta taholta on kerrottu toisten kertomaa

Silminnäkijöiden kertomuksia, väkivaltatarinoita ja muistinvaraisia haastatteluja on monesti käytetty ”uskottavina” lähteinä sisällisotakirjallisuudessa. Tähän liittyy kuitenkin ongelmia. Ihmiset alkavat näkemään mitä muut ovat nähneet tai kuulleet. Sisällissodan muistitietoa analysoitaessa on pantu merkille että 85 prosenttia on kuultua kertomusta ja noin 15 prosenttia kertojan omin silmin näkemää ja kokemaa (Ulla-Maija Peltonen).

Henkilö voi väittää kertomaansa totena, voi olla että muisteltu tarina ei ole perätön, mutta ei pitäisi uskoa sellaisenaan, mitä väitetään tapahtuneen. Aiheen käsittelyyn lehdistössä on liittynyt vahva propaganda elementti, on haluttu ohjata ihmisten mielipidettä haluttuun suuntaan.

Toistamalla huhuja ja tarinoita vuodesta vuoteen lehtien artikkeleissa, ne päätyä opiskelijoiden ja tutkijoiden opinnäytetöihin ja jopa väitöskirjoihin. Näitä kyseenalaistettuja esimerkkejä on käsitelty aika ajoin julkisuudessa.

Kiistämätön tosiasia on että väkivalta Suomessa lisääntyi syksyllä 1917 ja talvella 1918. Vapaussodan lopun häämöttäessä sota muuttui sisällissodaksi. Surmatöitä tehtiin rintaman molemmilla puolilla. Punainen ja valkoinen terrori on tosiasia.

Sotatoimet ja varsinaiset rintama tapahtumat tunnetaan heikosti

Koska sodalla ei ole yhteisesti hyväksyttyä, koko sotaa kuvaavaa nimeä on suhtautuminen yksipuolista tai vähäistä. Helposti Vapaussodasta puhumisen sijaan siirrytään puhumaan yleisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta historiasta, autonomian ja itsenäistymisjulistuksen ajasta tai sortovuosista. Yleensä alkusanoissa mainitaan jo useita eri vaihtoehtoja sodan nimeksi.

Kon sodan nimestäkään ei olla samaa mieltä ovat sotatoimet ratkaisuineen tuntematonta historiaa. Hämärän peittoon ovat jääneet sodan toiminta-alueet, eri rintamat ja koko Suomen asema Euroopalaisessa laajassa kuvassa.

Eihän se itsenäisyminen ihan Suomen senaatin itsenäisyysjulistuksella 6.12.1917 hoitunut. Bolsevikeilla oli tukenaan Suomessa varuskunnat ja kymmenien tuhansien miesten aseistettu sotaväki, eikä Leninin Venäjä aikonut siirtää joukkojaan pois maasta.

Suomi kuului edelleen osana Venäjän keisarikuntaa syksyllä 1917 ja Pietarissa vallan kaapannut bolsevikkijohto ei varauksettomasti tukenut Suomen irtautumista. Tammikuun 1918 aikana tuli selväksi että Suomen irtautuminen itsenäiseksi valtioksi vaati sodan. Aseelliseen vallankaappaukseen nousseet punaiset saivat vastaansa Suomen Vapaussodassa 1918 Mannerheimin pikaisesti improvisoiman valkoisen vapaaehtoisarmeijan.

Päivämääriä ja tärkeitä taistelupaikkoja

Vapaussodan tulkinnat mukailevat ajan ilmapiiriä – vaikuttajien ylilyönnit

Mennyttä aikaa, historiaa tulkitaan ajan ilmapiirissä niin kuin tapahtui 70-luvulla. Ylilyönti esimerkki on presidentti Kekkosen ns. ”Leninin lahja” suomalaisille. Ajatuksen mukaan Lenin olisi ollut ratkaiseva tekijä Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa.

Julkista kiistaa on aiheuttanut 90-luvulla akatemiaprofessori Heikki Ylikankaan näkemys Vapaussodasta 1918.

vapaus-sota-käsite on myytti – hänen johtopäätös on ettei Suomen ja Venäjän välillä ollut todellisuudessa julistettua sotatilaa.

Kohtaloista kerrotaan kaverilta kuultuna kertomuksena – melkein totta

Kestänee kymmeniä vuosia ennen kuin nousee uusi sukupolvi joka suhtautuu riittävän itsenäisesti maamme itsenäistymisen historiaan. Näyttää olevan että suuri yleisö toistaa oppimiaan tarinoita ja pinnalliset journalistit toistavat klisheekäsityksiä.

Havainto on että vapaussotahistoriat kertovat sotatapahtumista kun taas sisällissotahistoriat keskittyvät surmatöihin, terroriin ja hävinneen puolen kokemaan kohtaloon. Tämä on tottakai karkea jako.

Ja on tärkeä muistaa, että voittaja puoli kirjoittaa aina ensin tapahtumahistorian. Historiantutkimuksessa vuoden 1918 haavoja alettiin paikkailla 60-luvulla. Tätä aikaisemmin vallalla oli ns. Valkoisen Suomen, voittajien näkökulma.

5 myyttiä Suomen sisällissodasta 1918 – minkä sodan Tarton rauha päätti Suomessa –

Tarton rauha päätti Suomen Vapaussodan ja rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä solmittiin Tartossa 14.10.1920.

Vallankumouksen hehku Venäjällä 1917 ja Suomi itsenäistyi tapahtumien vyöryssä

Vallankumouksen hehku Venäjällä 1917

Vallankumous oli levinnyt kuin kulovalkea ja varusväen kuri oli luhistumassa. Päiväjärjestykseen kuului sotamiesten omavaltaiset lomat ja … Otsikon linkkiä klikkaamalla pääset lukemaan koko postauksen.

Vapaussodan rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä – TEKSTILINKKI

Tagged , , ,