TAMMISUNNUNTAI – silloin kenraali Mannerheimin johdolla ”Suomen armeija” alkoi riisumaan venäläisiä joukkoja aseista Pohjanmaalla. Voidaan sanoa, Suomi irtautui lopullisesti Venäjästä 28.1.1918.
Vapaussota päättyi 14.10.1920 Suomen ja Venäjän Tartossa solmimaan rauhansopimukseen.
5 myyttiä Suomen sisällissodasta 1918 – minkä sodan Tarton rauha päätti –
Eihän se itsenäisyminen ihan Suomen senaatin itsenäisyysjulistuksella 6.12.1917 hoitunut. Tarvittiin hallitusta aktiivisesti puolustavat voimat jotka ryhtyivät vastustamaan Helsingissä syntynyttä punakapinaa. Sotatoimet päättyivät toukokuussa 1918.
Vapaussodan jälkeen solmittiin rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä 1920. Sopimusteksti sivun lopussa, linkki.
Sisällissota – tunteellinen määrittely ”sisällissota” ei ole Suomen valtiollisen itsenäistymisen kokonaiskuva, eikä nimi kerro koko totuutta
Sisällissota ei anna arvoa myöskään itsenäistymiselle vaan hämärtää historiallisen kokonaiskuvan. Leninin Venäjä 1917– yllytti Suomen työväestöä nousemaan kapinaan vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan, sekä aseisti kapinalliset. Sisällissota -nimi alentaa itsenäisyysjulistuksen puolesta toiminutta maan hallitusta, joukkoja, armeijaa ja itsenäisyysativisteja. Nimen käyttöä alettiin suosimaan 60-luvun jälkeen kun sodan hävinneen puolen kärsimyksiä on ryhdytty tutkimaan.
Suomi julistautui itsenäiseksi muodollisesti valtiona 6.12.1917
Tutkijat ovat rakentaneet itse myyttejä ja puolustavat kertomustaan sitkeästi
Sisällissota on historian tutkimuksessa käytetty nimi. Osa professoreista alkoi 90 -luvulla suosittamaan nimen käyttöä tutkimuksissa. Perusteluna on pidetty mm. ulkopuolisten osallistumista ja vaikuttamista toisen maan asioihin, joka on aika yleinen tapahtuma sisällissodissa. Suomen vapaussotaan osallistui ainakin venäläisiä, ruotsalaisia, saksalaisia, virolaisia…
Vanhat tarinat, myytit ovat yllättävän sitkeitä, ja niitä puolustetaan sitkeästi, folklore on muuttunut tieteeksi.
”Sisällissodan tutkimus on keskittynyt väkivaltaan ja laittomuuksiin, se korostaa yksilöä sodassa. Sisällissota -nimellä on kirjoitettu runsaasti kirjoja. Hyllymetreittäin historiikkeja, muistelmateoksia, kertomakirjallisuutta, opinnäytteitä ja tietokirjallisuutta.
Kuulimme kauhuksemme tai varmalta taholta on kerrottu toisten kertomaa
Silminnäkijöiden kertomuksia, väkivaltatarinoita ja muistinvaraisia haastatteluja on monesti käytetty ”uskottavina” lähteinä sisällisotakirjallisuudessa. Tähän liittyy kuitenkin ongelmia. Ihmiset alkavat näkemään mitä muut ovat nähneet tai kuulleet. Sisällissodan muistitietoa analysoitaessa on pantu merkille että 85 prosenttia on kuultua kertomusta ja noin 15 prosenttia kertojan omin silmin näkemää ja kokemaa (Ulla-Maija Peltonen). Ongelma on että muistinvarisia kertomuksia pidetään tietolaähteenä sellaisenaan. On myös olemassa tutkimusta jossa kertomaa verrataan muuhun tietoon, joka tapahtuu samaan aikaan ja se tukee tiedon paikkansa pitävyyttä, esim, Mirja Turusen Veripellot 2008.
Henkilö voi väittää kertomaansa totena, voi olla että muisteltu tarina ei ole perätön, mutta ei pitäisi uskoa sellaisenaan, mitä väitetään tapahtuneen. Aiheen käsittelyyn lehdistössä on liittynyt vahva propaganda elementti, on haluttu ohjata ihmisten mielipidettä haluttuun suuntaan.
Toistamalla huhuja ja tarinoita vuodesta vuoteen lehtien artikkeleissa, ne päätyä ns, ”pikku hiljaa” opiskelijoiden ja tutkijoiden opinnäytetöihin ja jopa väitöskirjoihin. Näitä kyseenalaistettuja esimerkkejä on käsitelty aika ajoin julkisuudessa.
Kiistämätön tosiasia on että väkivalta Suomessa lisääntyi syksyllä 1917 ja talvella 1918. Vapaussodan lopun häämöttäessä sota muuttui sisällissodaksi. Surmatöitä tehtiin rintaman molemmilla puolilla. Punainen ja valkoinen terrori on tosiasia Suomessa.
Sotatoimet ja varsinaiset rintaman tapahtumat tunnetaan heikosti
Koska sodalla ei ole yhteisesti hyväksyttyä, koko sotaa kuvaavaa nimeä on suhtautuminen yksipuolista tai vähäistä. Helposti Vapaussodasta puhumisen sijaan siirrytään puhumaan yleisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta historiasta, autonomian ja itsenäistymisjulistuksen ajasta tai sortovuosista. Yleensä alkusanoissa mainitaan jo useita eri vaihtoehtoja sodan nimeksi.
Kon sodan nimestäkään ei olla samaa mieltä ovat sotatoimet ratkaisuineen monelle suomalaiselle tuntematonta historiaa. Hämärän peittoon ovat jääneet sodan toiminta-alueet, eri rintamat ja koko Suomen asema Euroopalaisessa laajassa kuvassa.
Eihän se itsenäisyminen ihan Suomen senaatin itsenäisyysjulistuksella 6.12.1917 hoitunut. Bolsevikeilla oli tukenaan Suomessa varuskunnat ja kymmenien tuhansien miesten aseistettu sotaväki, eikä Leninin Venäjä aikonut siirtää joukkojaan pois maasta.
Suomi kuului edelleen osana Venäjän keisarikuntaa syksyllä 1917 ja Pietarissa vallan kaapannut bolsevikkijohto ei varauksettomasti tukenut Suomen irtautumista. Tammikuun 1918 aikana tuli selväksi että Suomen irtautuminen itsenäiseksi valtioksi vaati sodan.
Aseelliseen vallankaappaukseen nousseet punaiset saivat vastaansa Suomen Vapaussodassa 1918 Mannerheimin pikaisesti improvisoiman valkoisen vapaaehtoisarmeijan. Sitä täydensi helmikuussa laivalla Vaasaan palanneet Suomen Jääkärit. Se oli aktivistien n. 1800 miehen joukko, joka oli saanut sotilaskoulutusta Saksassa.
Päivämääriä ja tärkeitä taistelupaikkoja
Vapaussodan tulkinnat mukailevat ajan ilmapiiriä – vaikuttajien ylilyönnit
Mennyttä aikaa, historiaa tulkitaan ajan ilmapiirissä niin kuin tapahtui 70-luvulla. Ylilyönti esimerkki on presidentti Kekkosen ns. ”Leninin lahja” suomalaisille. Ajatuksen mukaan Lenin olisi ollut ratkaiseva tekijä Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa.
Julkista kiistaa on aiheuttanut 90-luvulla akatemiaprofessori Heikki Ylikankaan näkemys Vapaussodasta 1918.
– vapaus-sota-käsite on myytti – hänen johtopäätös on ettei Suomen ja Venäjän välillä ollut todellisuudessa julistettua sotatilaa.
Kohtaloista kerrotaan kaverilta kuultuna kertomuksena – melkein totta
Kestänee kymmeniä vuosia ennen kuin nousee uusi sukupolvi joka suhtautuu riittävän itsenäisesti maamme itsenäistymisen historiaan. Näyttää olevan että suuri yleisö toistaa oppimiaan tarinoita ja pinnalliset journalistit toistavat klisheekäsityksiä.
Havainto on että vapaussotahistoriat kertovat sotatapahtumista kun taas sisällissotahistoriat keskittyvät surmatöihin, terroriin ja hävinneen puolen kokemaan kohtaloon. Tämä on tottakai karkea jako.
Ja on tärkeä muistaa, että voittaja puoli kirjoittaa aina ensin tapahtumahistorian. Historiantutkimuksessa vuoden 1918 haavoja alettiin paikkailla 60-luvulla. Tätä aikaisemmin vallalla oli ns. Valkoisen Suomen, voittajien näkökulma.
5 myyttiä Suomen sisällissodasta 1918 – minkä sodan Tarton rauha päätti Suomessa –
Viisi väitettä:
1. Suomen Vapaussota 1918 ei päättynyt paraateihin toukokuussa 1918.
2. Lenin ei antanut itsenäisyyttä Suomelle, vaan antoi aseita kapinallisille. Ulkovallat antavat tunnustuksen ja muutamien länsivaltojen osalla se kesti lähes vuoden.
3. Sisällissota -nimi ei kuvaa Suomen valtiollista itsenäistymistä historiallisena tapahtumana, vaan kertoo sotatoimista osapuolten kesken. Tarinat ja kertomukset saivat päivänvaloa julkisuudessa vasta 60-luvulla ja folklore alkoi elää omaa elämäänsä.
4. Venäjältä Suomeen levinnyt sota on virheellinen päätelmä, koska konfliktin syntymiseen oli myös aidosti kotoperäisiä syitä.
5. Historian tutkijat osaltaan ja pintapuolisesti sisällissotaa käsittelevä julkisuus luo kuvaa ja pitää yllä sisällissota myyttiä. Virallinen Suomi myötäilee ajan tutkimuksen suosittamaa nimeä, esimerkkinä juhlavuosi, Suomi 100-vuotta.
Väite 1 on totta. Suomen Vapaussota 1918 ei päättynyt toukokuun paraatiin. Vaikka punaisten vastarinta murtui ja sotatoimet päättyivät, oli maa sisäisesti suurien haasteiden ja muutosten tiellä.
Väite 2 on totta. Leninin Venäjän bolshevikkihallinto tuki Suomen punaisten kapinallisia aseilla ja varusteilla vallankaappauksen yrityksessä, mutta itsenäisyyden tunnustaminen oli monimutkaisempi prosessi. Useat ulkovallat, mukaan lukien länsivallat, tunnustivat Suomen itsenäisyyden vasta myöhemmin, ja tämä prosessi kesti jonkin aikaa.
Väite 3 on osittain totta. Termi ”sisällissota” viittaa sotatoimiin osapuolten välillä eikä kuvaa suoraan Suomen valtiollista itsenäistymistä historiallisena tapahtumana. Kuitenkin termi ”sisällissota” on vakiintunut käsite, jota käytetään kuvaamaan kyseistä konfliktia, ja sen käyttöön liittyy myös poliittista merkitystä. Julkisuudessa sisällissodasta käyty keskustelu ja kertomukset korostavat punaisten asemaa sodan häviäjänä.
Väite 4 on totta. Kapinan ja sotatoimien syntymiseen vaikuttivat sekä ulkoiset että kotoperäiset syyt. Venäjän vallankumous ja siitä seurannut epävakaus vaikuttivat myös Suomessa, mutta oli myös sisäisiä poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia jännitteitä, jotka johtivat konfliktiin.
Väite 5 on osittain totta. Historian tutkijat ovat osaltaan vaikuttaneet sotaa kahdeksantoista koskevaan julkiseen keskusteluun ja sen tulkintaan. Erilaiset näkökulmat ja tutkimustulokset ovat vaikuttaneet käsitykseen sodasta. Virallinen Suomi on suosinut ja suositellut nimitystä ”sisällissota”. myös muita termejä, kuten ”vapaussota”, käytetään eri yhteyksissä. Juhlavuosi, kuten Suomi 100-vuotta, heijasti tiettyä tulkintaa, mutta käsitykset sodasta kahdeksantoista vaihtelevat.
Vallankumouksen hehku Venäjällä 1917 ja Suomi itsenäistyi tapahtumien vyöryssä
Vallankumouksen hehku Venäjällä 1917
Vallankumous oli levinnyt kuin kulovalkea ja varusväen kuri oli luhistumassa. Päiväjärjestykseen kuului sotamiesten omavaltaiset lomat ja … Otsikon linkkiä klikkaamalla pääset lukemaan koko postauksen.
Vapaussodan rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä – TEKSTILINKKI
Tarton rauha päätti Suomen Vapaussodan ja rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä solmittiin Tartossa 14.10.1920.
