Sota-aika, Sotatoimet 1918 –1944

Sodan 1918 päivämäärät ja tärkeimmät taistelut 28.1 –

Sodan 1918 alussa ensimmäisinä valkoisten asemia vastaan Hämeessä hyökkäsi venäläiset Tampere – Haapamäki radan suunnassa. Tarkoitus oli vapauttaa aseista riisutut toverit Pohjanmaalla. Venäläinen eversti Svetsnikov johti 2. helmikuuta alkaen hyökkäysyrityksiä Vilppulassa. 

SOTATOIMET

Klikkaa karttaa…

Sodan 1918 osapuolet: Suojeluskunta, valkoisten ryhmitys kartassa vihreällä. Punakaarti, läntinen, keskinen ja itäinen rintama kartassa punaisella.
Suojeluskunta, valkoisten ryhmitys kartassa vihreällä.
Punakaartin rintaman osat helmi–maaliskuussa 1918 olivat:
-Läntinen rintama, Etelä-Suomen läntinen osa Päijänteestä rannikolle. Pääpaikka oli Tampereen seutu.
-Keskinen rintama Päijänteestä itään Saimaalle. Keskuspaikkana Valkealan seutu ja Kouvolan asemakylä.
-Itäinen rintama, Viiipuri. Kouvolan asemalla oli punakaartin Keskisen rintaman esikunta. Simo Kiurun kuva-arkisto.

Sodan 1918 tapahtumat 28.1 – 2.5.1918

Sodan 1918 tapahtumat käynnistyivät 27. ja 28. päivän välisenä yönä Etelä-Pohjanmaalla. Valkoisten joukot riisuivat venäläisiltä sotilailta aseet. Sotatoimia oli osapuolten välillä myös punaisten selustassa Uudellamaalla ja valkoisten selustassa rannikon kaupungeissa ja Savossa.

  • Kristiinankaupunki 28.1.–30.1. Etelä-Pohjanmaa, taistelu valkoisten selustassa.
  • Kerava 31.1. Uusimaa.
  • Oulu 31.1.–3.2. Oulu, Pohjois-Suomi, taistelu käytiin valkoisten selustassa.
  • Kuopio 1.2.–8.2. Savo, taistelu valkoisten selustassa.
  • Vilppula 2.2.–18.3. Häme.
  • Tornio 6.2.–8.2. Pohjois-Suomi, taistelu valkoisten selustassa.
  • Varkaus 6.2. ja 20.–21.2 Savo, taistelu valkoisten selustassa.
  • Värtsilä 8.2. Karjala, taistelu valkoisten selustassa.
  • Vaskivesi 8.2. ja 9.–11.3. Häme.

Pellinki 8.2.–12.2. Itä-Uusimaa, Porvoo. Taistelu punaisten selustassa.

Siuntio 10.2 Länsi-Uusimaa.

Mäntyharju 7.2. ja 14.2. Savo.

Ahvola 11.2.–25.4 Karjala.

Väärinmaja 13.2–14.2 Häme.

Jäminkipohja 13.2–14.2 Häme.

Ylä-Pohja–Pekkala 13.–14.2 Häme.

Sigurds 22.–25.2. Länsi-Uusimaa, taistelu käytiin punaisten selustassa.

Lavia 15.2–14.3 Satakunta.

Joutseno 8.2.–24.4. Karjala.

Ahvola–Hannila 9.2.–25.4 Karjala.

Rautu 21.2–5.4. Karjala.

Kuhmoinen 21.2. ja 10.3 Häme.

Mouhu 3.–5.3 Savo.

Savitaipale 28.2.–25.4 Savo.

Heinola 28.2. ja 15.3 Häme. Linkki ja kartta lisätty 13.3.2021

Lusi 13.3. Häme. >>Vapaussota Heinolassa<<

Kuru 15.–17.3 Häme.

Länkipohja 16.3. Häme.

Orivesi 18.3 Häme.

Korkeakoski 18.3–19..3 Häme.

Kangasala 22.3 Häme.


TAMPEREEN ITÄPUOLEN TAISTELUT

  • Lempäälä 23.3.–24.4 Häme. >> Wilkmanin joukot valtasivat Lempäälän ja katkaisivat Tampere–Helsinki -ratayhteyden. (lisätty 3/2021)
  • Messukylä 23.3.–25.3. Häme. >>Wetzerin joukot lähestyivät kaupunkia ja pyrkivät Messukylän harjulle missä punaisilla olivat edulliset puolustusasemat. Kahden päivän taistelujen tuloksena, huomattavin tappioin valkoiset valtasivat asemat. (lisätty 3/2021)
  • Kalevankangas 28.3. Häme. >> Valkoisten joukot hyökkäsivät suoraan punaisten Kalevankankaan asemia vastaan. Valkoiset pääsivät harjulle mutta kärsivät lähes tuhannen miehen tappiot. Kiirastorstai oli yksi sodan verisimmistä. (lisätty 3/2021)
  • Tampere 3.–6.4. Häme. >> Tampereen saarrostus ja valtaus alkoi tykistön tulivalmistelulla. Valkoisten joukot etenivät päivän aikana kaupunkiin. Painopiste oli kaupungin itäosassa. Punaiset puolustivat Pispalan harjua loppuun saakka. Linderin osastot olivat edenneet Pispalan porteille Tampereen lännsipuolelta. Tampereen taisteluihin osallistui yli 30 000 henkilöä. Valkoiset ottivat vangiksi 11 000 punaista.
  • Karttapiirros – Messukylästä Tampereen keskustaan – LÄHDE: SUOMALAISTEN TAISTELUT, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2007.

Asikkala 15.–18.4. Häme. Lisätty 23.4.2020, kartta 12.4.2021.

Viipuri 24.–29.4. Karjala.

  • Viipurin valtaukseen päättyivät punaisten sotatoimet. Tampereen ja Helsingin jälkeen Viipuri oli viimeinen punaisten hallussa ollut keskus. Valkoiset keskittivät Kannakselle yli 18 000 miestä ja saartoivat Viipurin. Kaupunkia puolusti noin 7 000 punaista. Valtausyritys ei onnistunut ensi yrittämällä vaan pysähtyi punaisten tulitukseen. Valkoiset keskittivät 28.4. voimakkaan tulivalmistelun jonka jälkeen punaisten puolustus mureni. (lisätty 4/2021)

Saksalaisten ja punaisten taistelut Etelä-Suomessa

Karjaa 5.4. Uusimaa.

Leppävaara 11.4. Uusimaa.

Tikkurila 12.4. Uusimaa.

Helsinki 12.–13.4. Uusimaa.

Kyminlinna 8.4. Kymenlaakso.

Orimattila 13.4. Häme.


LAHDEN SEUTU

Länsi-Hollola 30.4.–2.5. Kartta Tuulos–Lammi–Hämeemkoski–Hollola. Tilanteen kehittyminen Hämeenlinna – Tuulos –Lammi – Lahti. Nykyisen 12-maantien suunta Tampereelta Lahteen.

Lahti 19.4.–1.5. Häme. Linkki 2.5.2020, kartta 12.4.2021.


Sodan 1918 tapahtumat Lahdessa videotuotanto

Lahtea ja lahtelaisia, vapaussodan veteraaneja ja Mannerheim-ristin ritareita. Suomi 100 -ohjelmahanke. Haastattelu Lahden tapahtumista alkaa 5 min. kohdalla. Lähikuvassa Ossi Kivekäs, haastattelijana Tauno Juhana Lahtinen. QuickClic Finland Oy:n videotuotanto. LÄHDE: YouTube.


Hyvinkää 20.–21.4. Uusimaa.

Riihimäki 22.4. Uusimaa.

Hauho 27.4. Häme.

Syrjäntaka 28.–29.4. Häme.

Listaa on päivitetty 23.4.2020, 4.4, 29.4.2021. ( SK.)

Lähde: Karttakeskus, Helsinki 2018.


Sota-aika blogissa kertaus

Tagged