Blogi

Herättääkö sodasta puhuminen ja kirjoittaminen Sinussa vahvoja tunteita? Miksi näin on vielä vuosikymmenten, jopa sata vuotta tapahtumien jälkeen? Johtuuko se puutteellisesta tai yksipuolisesta tiedosta?

Henkilöhistoria

Bergström Leonard

Simo Kiuru

Syntymäpaikka:  Koulutus: Everstiluutnanttina tsaarin Venäjällä. Ammattiura: Suomen tarkka-ampujarykmentin alikapteeni, haavoittui keväällä 1914. Väinänlinna 66. Butyrkin rykmentti kapteeni. Ansaitsi Yrjön tunnustusmiekan. Sotavuosi 1918: Saartoi venäläiset varuskunnat Jyväskylässä ja riisuivat ne aseista 31.-1.2.1918 yhdessä suojeluskuntien päällikön Valter Wiikin kanssa. Pohjois-Hämeen rykmentin komentaja,…

Jatka lukemista→

Henkilöhistoria

Pajari Aaro

Simo Kiuru

Syntymäpaikka: Asikkala Koulutus: Aloitti opinnot Helsingin yliopistossa 1916. Liittyi Lahden suojeluskuntaan 1917. Perusti yhdessä 20 muun nuoren pojan kanssa Lahden Itsenäisyysklubin LIK. Vöyrin sotakoulussa vapaaehtoisena. Ammattiura: Jatkoi sotakouluun Viipuriin ja oli ensimmäisellä  upseerikokelaskurssilla sodan 1918 jälkeen. Osallistui Aunukseen suuntautuneeseen heimosotaretkeen…

Jatka lukemista→

Henkilöhistoria

Wilkman Karl Fredrik

Simo Kiuru

Syntymäpaikka: Helsinki Koulutus: Valmistui Haminan kadettikoulusta erinomaisin arvosanoin. Hyvä teoreettinen sotilaskoulutus. Yleisesikunta-akatemia opinnot Pietarissa ja Venäjän armeijan upseeri. Palveli Pietarhovissa keisarillisen kaartin joukoissa. Ammattiura: Suomen armeijan jalkaväenkenraali 1928. Taisteli saksalais-itävaltalaisia joukkoja vastaan 1914–17. Ratsuväkirykmentin ja prikaatin päällikkö Itä-Preussissa, Bessarabiassa ja…

Jatka lukemista→

Sota-ajan politiikka

Talvisodan henki, kaikkien sisukas, sitkeä ja kestävä puolustustahto lumosi ulkomaan kirjeenvaihtajat

Simo Kiuru

Talvisota 1939 on saatu käyntiin juhlavuoden huomion osoituksin. Suomen talvisota syttyi 80 vuotta sitten. Ulkomaan kirjeenvaihtajat eivät esittäneet sotaennustuksia Suomen asemasta. Suomen ja Neuvostoliiton väliseen aseelliseen konfliktiin ei uskottu eikä sellaisesta vaihtoehdosta kirjoitettu. Sellaista sotaa pidettiin epärealistisena. He pitivät mahdottomana,…

Jatka lukemista→

Sodan perintö

Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys ja pysyvä nautintaoikeus

Simo Kiuru

Edustan itsenäisyyden ajan viidettä sukupolvea. Vanhempani elivät läpi talvi- ja jatkosodan. Sodista muodostui maamme itsenäisyyden todelliset todisteet. Itsenäisyyspäivän aikaan olemme saaneet ja tulemme jatkossakin saamaan piristysruiskeen toisen maailmansodan tapahtumista. Suomen aluetta vallattiin 1939–1944 itärajan suunnalta. Valtiollinen, virallinen Suomi linnan juhlineen…

Jatka lukemista→

Henkilöhistoria

Svinhufvud Pehr Evind

Simo Kiuru

Svinhufvud oli itsenäisyyden kannattaja ja hän vastusti venäläistämistä. Syntymäpaikka: Luumäki Koulutus: Filosofian maisteri (1882) Työ: Varatuomari (1888), puoluetaustaltaan nuorsuomalainen, 1918 kokoomuslainen. Oli itsenäistymisen kannattaja ja vastusti venäläistämistä. Vahva ja radikaali itsenäisyyden kannattaja ennen sotia 1914 ja 1918. Oli karkotettu Venäjälle…

Jatka lukemista→

Sodan perintö

Mikä muistomerkki on Haminankylässä?

Simo Kiuru

Tein aikamatkan toukokuussa Hausjärvelle. Mommila on keskellä eteläisen Hämeen viljapeltoja. Mommila-Hietoisissa sijaitsevassa kyläkeskuksessa on 1960- ja 70-luvun tyyliin sisustettu kahvila-baari. Kauppakiinteistö on rakennettu 1898. Siinä toimi aikanaan kauppa, posti, pankki ja huoltoasema yli 100 vuoden ajan. Aivan lähietäisyydellä sijaitsee vanha kartano…

Jatka lukemista→

Henkilöhistoria

Tokoi Oskari

Simo Kiuru

Tokoi oli poliitikko ja ensimmäinen Senaatin sosialistinen pääministeri. Syntymäpaikka: Kannus Puoluetausta: Sosiaalidemokraattinen poliitikko Muutti siirtolaisena Amerikkaan 1891, työskenteli kaivoksessa. Palasi Suomeen perheen kanssa 1900. Suomen Eduskunnan puhemies 1913. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1917, jossa tehtävässä maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri. Tokoin senaatti…

Jatka lukemista→

Sotatoimet

Taistelupaikat ja sotatoimet helmikuussa 1918

Simo Kiuru

Taistelupaikat helmikuussa valikoituivat tärkeimpien ratayhteyksien turvaamisen mukaan. Haapamäki–Pieksämäki rata ja Vilppula olivat heti sodan alussa ratkaisevassa asemassa. Pohjoisempana valkoisten tukialueella Oulun ja Kuopion varuskunnat riisuttiin aseista 3–8. 2.1918. Sotatoimet alkoivat tammikuussa 1918. Senaatilla ei ollut käytössään omaa armeijaa. Helsingissä yleistilanne…

Jatka lukemista→