Maanpuolustus tarkoittaa velvollisuutta ja tahtoa puolustaa omaa maataan. Suomalaisten asenteet oman maan puolustamiseen jos Suomeen hyökättäisiin on ollut korkeaa tasoa. Maanpuolustustahtoa on perinteisesti mitattu kysymällä kansalaisten mielipidettä maan aseellisesta puolustamisesta.

Suomen puolustajien, sotaveteraanien ja lottien avulla oli selvitty sodasta ja selvisimme sotien jälkeisestä haastavasta ajasta. Sotiin oli ottanut osaa 600 000 miestä ja naista. Nuorimmat 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotaan osallistunut menehtyi. Sodasta palasi vammautuneita, joka neljäs oli pysyvästi invalidi. Sodan jäljiltä maassa oli 30 000 sotaleskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.

Veteraanipäivä – valtakunnallisen veteraanipäivän viettäminen nr. 36 / 2023

Veteraanipäivän viettämisen ”isä” ei ole yksiselitteisesti tiedossa. Todennäköisesti tuo henkilö kuitenkin oli sotiemme veteraani, toteaa Antti Juutilainen Tammenlehvän kansa -teoksessa. Lähde: VETERAANILEHTI torstaina 27.4.2017.

Tuolloin 2017 Lahdessa, veteraanipäivä palasi juurilleen. Kansallista veteraanipäivää oli vietetty ensimmäistä kertaa Lahdessa vuonna 1987. Se oli silloin keskeinen osa Suome itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta ja Lahden Suurhallissa pidetyssä pääjuhlassa oli läsnä 10 000 henkeä. Ensimmäisenä juhlapäivänä 1987 sotaveteraaneja oli elossa 320 000. Heidän keski-ikä oli silloin 70 vuotta. Suurhallin kattoon oli ripustettu 70 Suomen lippua.

Lottien ja Sotaveteraanien yhteinen juhla – me emme unohda

Silloin kun valtakunnallista veteraanipäivän 30-vuotisjuhlaa vietettiin Lahdessa 2017, oli veteraaneja elossa 17 000. Heistä Sotainvalideja 2 500 ja veteraanien keski-ikä oli noussut 92 vuoteen.

Kuva: Veteraanilehti 2017, veteraanipäivän kulkue Lahden Urheilukeskuksessa 1987.