Ratsuväki Suomessa – LUURANKOTAKIT JA PUNAHOUSUT katukuvassa kertoivat tasavallan eliittiyksiköstä.
Hämeen Ratsurykmentti HRR siirtyi sodan 1944 jälkeen Lappeenrannasta Lahteen. Lappeenranta tunnetaan historiallisesti ratsuväen kaupunkina 1920-luvulta alkaen. Lahden Hennala ja sotilaat olivat kiinteä osa kaupungin arkea yli 100 vuoden ajan. Vuosikymmenten aikana yli 200 000 asevelvollista sai sotilaskoulutuksen Hennalan varuskunnassa. Sulkeutumisen jälkeen 2014 alueelle jäi rakennusten lisäksi sotilaskodin perinnepuisto muistomerkkeineen.
Sota-ajat ovat jättäneet jälkiä koko suomalaiseen kulttuuriin
Ratsuväen perinteet olivat esillä vahvasti lapsuusajan kodissani. Kiveen hakattu ”Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme” on veteraanisukupolven ja Suomen rakentajien viesti jälkipolville. Ratsuväki oli myös oma joukko-osastoni 70-luvulla, kun palvelin Hämeen Ratsujääkäripataljoonassa Hennalassa.
Varusmiehenä Lappeenrantaan ja Talvisotaan. Isäni astui palvelukseen toukokuussa 1939, puoli vuotta ennen Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen. Rykmentti marssi ratsain Karjalan kannakselle ja ryhmittyi Uudenkirkon lohkolle. Sodan alussa hänet käskettiin everstiluutnantti Matti Tiiaisen henkilökohtaiseksi taistelulähetiksi. Marraskuun lopussa rykmentin varusmiehet olivat suojajoukkoina Terijoen suunnalla kun vihollisen hyökkäys alkoi. Näin hänkin joutui mukaan Talvisodan (1939–40) koviin taisteluihin. Tiiainen oli tuolloin Hämeen Ratsurykmentin HRR:n komentaja, vuosina 1932–1940.
Suomalaiset sotapolulla – oman isän sotapolku alkoi toukokuussa 1939 Karjalan kannakselta asepalvelukseen Rakuunamäelle Lappeenrantaan.

Taistelulähettinä Talvisodassa
Sodan alkaessa marraskuussa -39 rykmentti oli siirtynyt ratsain Lappeenrannasta U-ryhmän ryhmitysalueelle. Vihollisen hyökätessä 30.11. U-ryhmän tuli viivyttää vihollista ja pysäyttää se ennen pääpuolustusasemaa.
Esikunnassa oli aluksi kaksi lähettiä. Toisen lähetin ratsu kaatui joulukuussa Suulajärven taistelussa. Kiurun ratsu säilyi vaikka luoti oli mennyt sen kaulasta läpi mutta ei onneksi vahingoittanut ruokatorvea. Suulajärvellä myös komentaja Tiiainen haavoittui luodeista vasempaan olkapäähän. Lähde: U. Kiurun muistelmat 3/1995.
Tammikuussa 1940 hevoset jätettiin Lappeenrantaaan kun miehet jalkautetttiin. Helmikuussa rykmentti määrättiin Laatokan pohjoispuolelle Itä-Lemetin mottitaisteluihin. Komentajan ja taistelulähetin ratsut pidettiin.
– YRITTELIÄISYYS – YHTEENKUULUVUUS – PERÄÄNANTAMATTOMUUS –
Lemetin motti
Lemetissä Käsnäselän tien varteen oli saarrettu 4400-4600 puna-armeijan miestä. Motissa olivat 18. D :n ja 34. Ps Pr :n esikunnat, hyökkäysvaunupataljoona, jalkaväki- ja haupitsirykmentin osia, tiedustelupataljoona ja viestipataljoona.
Helmikuun lopussa Lemetin suunnan motit saatiin purettua ja sen jälkeen rykmenttiä tarvittiin Viipurinlahdella. Venäläisjoukot olivat nousseet jäätä pitkin maihin Säkkijärvellä Vilaniemessä. Vastaiskun piti tapahtua samana päivänä kun aselepo alkoi. Rauhan tultua rykmentti palasi Lappeenrantaan.
Talvisota päättyi 13. maaliskuuta mutta isäni ikäluokan sotapalvelus jatkui vielä puoli vuotta tämän jälkeen. Hänen asepalvelus alkoi toukokuussa 1939 ja päättyi marraskuussa 1940.
Elokuussa 1940 Tiiainen valittiin Veljesliiton puheenjohtajaksi
Matti Emil Ilmari Tiiainen (1893–1941) oli Sotainvalidien Veljesliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Perustava liittokokous pidettiin elokuussa 1940 Jyväskylässä. Marsalkka Mannerheim kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi.
Ratsuväen alipäälystön ja miehistön asepuvun luonnoskuva
Suomen ratsuväen alipäällystön ja miehistön asepuku
Sotien perintö – veteraanimme pitivät itsenäisyyden turvaamista tärkeimpänä tehtävänään
Veteraanien pitkät rivistöt olivat mieleenpainuva näky valtiollisten juhlapäivien paraateissa. Oman joukko-osasto killan toiminta, perinteiden vaaliminen ja toiminta maanpuolustustyön hyväksi olivat heille ensiarvoista.
Hämeen Ratsurykmentin komentaja 1932–1940 eversti Matti Tiiainen
Eversti Relanderin jälkeen HRR:n komentajaksi käskettiin 11.2.1933 Matti Eemil Tiiainen URR:stä. Hän toimi tehtävässä Talvisodan loppuun asti. Kesäkuussa 1941 alkoi Jatkosota jossa Tiiainen toimi Kevyt Prikaati T:n komentajana. Hän kaatui Viipurin takaisin valtaukseen liittyvässä saarrostustaistelussa elokuussa 1941.
Sinä voit etsiä omien sukulaistesi tietoja ja vaiheita menemällä Internetissä Sotapolku -sivustolle.
Eversti M. Tiiainen Kevyt Prikaati T:n komentaja

Sota-ajat ovat jättäneet jälkiä koko suomalaiseen kulttuuriin
Kuulun ikäni puolesta Suomen itsenäisyysajan viidenteen sukupolveen. Itsenäisyys alkaa 1918…… lue lisää tästä linkistä……
Ratsuväki – Ratsuväkiprikaati palasi JATKOSODAN 1944 lopulla uudestaan Ilomantsiin
Juhannuksena vuonna 1941 rykmentti oli taisteluryhmityksessä Ilomantsin Möhkön suunnalla ja kun tultiin sodankäynnissä vuoteen 1944, jälleen Ilomantsin alue muodostui polttopisteeksi. Nyt Venäjän hyökätessä.
Klikkaa tästä Ilomantsin mottitaiseluun. . .
Suomalaisen Ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa
”On Pohjolan hangissa meill’ isänmaa
sen rannalla loimuta lietemme saa
käs’ säilöjä käyttäiss’ on varttunut siell’
on kunniall’, uskolle hehkunut miel’
Kun ratsujamme Nevan vuossa juotettihin
Se ui kuni häihin yli Veikselinkin;
Se kalpamme kostavan Reinille toi
ja Tonavasta keisarin maljan se joi!
Kun raunion, tuhkan yli lennetähän,
niin kaviotpa loimun luo säihkyävän’
Joka iskumme hehkuu kuin aamun koi
ja vapauden puolesta säilämme soi!”