Sodan perintö

Veteraanipäivä – kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäistä kertaa 27.4.1987 Lahdessa

Veteraanipäivä on valtakunnallinen SUOMEN SOTAVETERAANIEN PÄIVÄ, vietä sitä heidän kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta.

Sotien jälkeen varttunut, suurten ikäluokkien joukko muistaa vielä veteraanimme ja lottamme elävästi. Suomen puolustajien, sotaveteraanien ja lottien avulla oli selvitty raskaasta sota-ajasta. Selätimme kansana myös sodan jälkeisen ”pula-ajan” vaikeudet. Jälleenrakennuksen aika vaati kaikilta sitkeää uskoa parempaan.

Sotiin 1939–45 otti osaa 600 000 miestä ja naista. Nuorimmat 17 -vuotiaita. Joka kahdeksas sotaan osallistunut menehtyi. Sodasta palasi vammautuneita, joka neljäs oli pysyvästi invalidi. Sodan jäljiltä maassa oli 30 000 sotaleskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.

Tänään:

Suuret ikäluokat – sotien jälkeen syntyneet – ovat viimeinen sukupolvi, jolla on suora yhteys vuosien 39–45 sotavuosiin. Meidät kasvatti ikäluokka, joka oli joutunut konkreettisesti taistelemaan sodassa ja rauhan tultua jatkamaan kokemansa seurauksien kanssa lopun elämäänsä. Myös kotirintamalla sotaponnistelut olivat todellisuutta ja vaikuttivat jokaiseen rauhan tultua.

Veteraanien määrä 2024

Elossa olevien sotiemme veteraanien määrä vuoden 2024 alussa on 2000. Heidän keski-ikä lähestyy 100 vuotta. Heidän puolisoitaan ja leskiään, sotiemme naisia vuoden 2024 alussa on 6500. Lähde: Veteraanivastuu ry.

Sotainvalidien määrä vuoden 2022 alussa oli 370. Lähde: Valtion talousarvioesitys 2023.

Veteraanien määrä 2023

Veteraaneja on vuoden 2023 alussa joukossamme lähes 3000, heistä sotainvalideja on noin viisisataa. Keski-ikä on yli 97 vuotta ja useita kymmeniä on saavuttanut jo yli sadan vuoden iän. Veteraanien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä on noin 9000.

Lähde: Veteraanit. fi-sivusto Internet. 4/2023.

Seuraavassa listassa on lukuja Suomen Talvi- ja Jatkosodan sekä Lapin sodan seurauksista. Joukossamme on vielä tänään sotaveteraaneja. He tarvitsevat myös rahallista tukea, jotta arki omassa kodissa voisi jatkua. Tämän sivun lopussa on linkki veteraani. fi-sivustoon ja verkkokauppaan. (Tämä ei ole sponsoroitu mainos)

Tutustu hyödyllisiin tilastoihin ja graafeihin.

Kuva; veteraani-sivusto 6/2023

Numerot kertovat sodista – Veteraanilehti 2017

337 000 sotilasta oli Suomen vahvuus talvisodan alussa. Enimmillään talvisodassa oli 346 500 sotilasta maaliskuun 1940 alussa. Ulkomaalaisia vapaaehtoisia osallistui sotaan noin 12 000.

25 904 suomalaissotilasta kaatui tai katosi talvisodassa. 43 557 haavoittui, noin 1000 vangittiin.

123 on lahtelaisten talvisodassa kaatuneiden sotilaiden määrä.

21 kertaa Lahtea pommitettiin talvisodassa. On arvioitu, että noin 500 rakennusta tuhoutui.

Jatkosodan aikana Lahtea pommitettiin vain kerran.

71 190 lottaa hoiti lottatehtäviä talvisodan aikana.

957 suomalaista siviiliä kuoli talvisodassa.

530 000 oli Suomen sotilasvahvuus jatkosodassa.Saksalaisia sotilaita oli Suomessa 220 000.

Lisäksi jatkosotaan osallistui Suomen puolella noin 7 000 ulkomaalaista vapaaehtoista.

34 282 naista oli puolustusvoimien palveluksessa heinäkuussa 1944. Enemmistö näistä palveli kotirintamalla.

90 000 – 95 000 lottaa oli komennuksella jatkosodan aikana.

63 204 suomalaissotilasta kaatui tai katosi jatkosodassa. 158 000 haavoittui. 2 377 – 3 500 vangittiin. Noin 1 000 vangitusta kuoli aliravitsemukseen ja tauteihin.

1 129 suomalaista siviiliä kuoli jatkosodassa.

380 000 kaatunutta ja 655 000 haavoittunutta on tämän hetken arvio puna-armeijan menetyksistä talvi- ja jatkosodassa.

64 000 venäläistä jäi suomalaisten vangiksi jatkosodassa. Noin kolmasosa heistä kuoli.

97 prosenttia sodan vuoksi kuolleista suomalaisista oli sotilaita ja alle 3 prosenttia siviilejä.

Esimerkiksi Puolassa suhde oli päinvastainen.

80 000 lasta lähetettiin Suomesta toista maailmansotaa pakoon muihin Pohjoismaihin, lähinnä Ruotsiin. Noin 15 500 heistä jäi palaamatta Suomeen.

30 000 naista jäi sotaleskiksi  talvi- ja jatkosodan seurauksena. Noin 55 000 lasta jäi sotaorvoksi.

18 000 suomalaista joutui sodan aikana psykiatriseen hoitoon.

422 600 suomalaista menetti kotinsa sotien seurauksena.

Sotiemme veteraanit vuonna 2017,

17 000 sotiemme veteraania oli elossa vuoden 2017 alussa. Sotainvalideja oli 2 514.

Nuorimmat veteraanit vuonna 2017,

90 on nuorimpien elossa olevien veteraanien ikä.

Täällä kokoontuivat sotiemme 1939-1945 veteraanit ensimmäiseen kansalliseen veteraanipäiväänsä 27.4.1987.
Muistomerkki ”Eläköön Suomi” sijaitsee urheilukeskuksessa Lahden suurhallin edessä.

Veteraanit tarvitsevat tukea – veteraanit. fi-sivu

Sotiemme veteraaneista puolet saa hyvin pientä eläkettä.

Veteraanin pienin tulo on pienimmillään 1 344,85 € /kk.  Veteraanien lisäksi keräyksemme edunsaajina ovat puolisot ja veteraanien lesket. Veteraanin puolison pienin kuukausitulo on takuueläkkeen suuruinen 885,63 € /kk.  Yksin asuvat veteraanit ja etenkin lesket ovat tiukimmilla, mutta pariskunnatkin tarvitsevat tukea. Pienimpiä eläkkeitä saavan veteraanin ja hänen puolisonsa yhteiset bruttotulot ovat 2230,48 €/kuukaudessa. Esitetyt luvut ovat tammikuulta 2023.

Lähde: Veteraanit. fi-sivusto Internet. 22.4.2023.

Veteraanit tarvitsevat tukea – Lahjoita – vielä ehdit

Tagged