Svinhufvud oli itsenäisyyden kannattaja ja hän vastusti venäläistämistä.

Syntymäpaikka: Luumäki

Koulutus: Filosofian maisteri (1882)
Työ: Varatuomari (1888), puoluetaustaltaan nuorsuomalainen, 1918 kokoomuslainen.

• Oli itsenäistymisen kannattaja ja vastusti venäläistämistä.
• Vahva ja radikaali itsenäisyyden kannattaja ennen sotia 1914 ja 1918.
• Oli karkotettu Venäjälle ja palasi 1917 takaisin Suomeen.
• Halusi vahvistaa Suomen itsenäisyyttä, suhtautui Saksaan myönteisesti ja kannatti myös kuningasta Suomeen.
• Saksan tappio maailmansodassa ja tasavaltalaisten voitto päättivät valtionhoitaja kauden.
• Politiikassa myöhemmin presidenttinä ja laillisuusmiehenä.
• Suhtautui jyrkästi äärioikeistoon.
• Senaatin puheenjohtaja vaalien jälkeen lokakuussa 1917.
• Itsenäisyyssenaatti 1917 ja Vaasan senaatti 1918.

Senaatin toimet ja vastavallankumous

Suojeluskuntajoukot (valkoiset) valtasivat tukialueita itselleen helmikuussa Etelä-Suomen jäädessä kapinallisten hallintaan. Sen jälkeen oli mahdollista luoda ja kouluttaa hallituksen joukkoja. Armeijan muodostaminen värväyksellä ei tuottanut toivottua tulosta. Senaatti julisti 18. helmikuuta annetulla asetuksella vuoden 1878 asevelvollisuuslain voimaan. Saksasta saatiin aselähetys perustettavalle armeijalle, 40 000 miehelle.

Tammikuussa 1918 Svinhufvud johti itsenäisyyssenaattia silloin kun kapinalliset (kansanvaltuuskunta) miehittivät Helsingin. Matkusti helmikuussa Viron ja Saksan kautta johtamaan maaliskuussa Vaasan senaattia. Kapinan alkuvaiheessa Helsingissä venäläiset johtomiehet painostivat 24.-25.1.1918 Svihufvudia ja senaattia. Valkoisten aseet piti luovuttaa Venäjän valtiolle, jota edustaisi punakaartin esikunta. Suomen senaatti vastusti kumouksellista suunnitelmaa tarmokkaasti. Suojeluskuntien ilmoitettiin olevan hallituksen joukkoja. Vastren ilmoitti asiasta Viipuriin.

Helmi-maaliskuu 1918 oli punaisten hyökkäysvaihe, ne hyökkäilivät valkoisten tukialuetta vastaan useilla suunnilla. Helmikuun alussa hallituksen (Svinhufvudin) ensimmäinen tehtävä oli muodostaa armeija, joka turvaa hallussa olevien alueiden järjestyksen ja turvallisuuden. Helmikuussa hallituksen joukkojen (valkoisten) tukialue oli kansannousun ydinalueiden ulkopuolelle jäänyt alue. Suojeluskuntiin voitiin nyt hankkia julkisesti miehiä.

Suomi itsenäistyi tapahtumien vyöryssä

KATSO presidentti Svinhufvudin puhe videolta ja yksityiskohtaisempi esittely TÄSTÄ.