Sodan perintö, Sota-aika

Talvisota itsenäisyyden todiste

Talvisota 1939, talvisodan henki, suomalaisten sisukas, sitkeä ja kestävä puolustustahto joka lumosi ulkomaan kirjeenvaihtajat. Suomen talvisota syttyi 30.11.1939.

Veteraanimme pysäyttivät vihollisen

Suomen Talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.-39. Suomi luotti maiden välille solmittuun hyökkäämättömyyssopimukseen. Jouduimme yksin, heikosti aseistautuneina ja varustautuneina taisteluun ylivoimista vihollista vastaan. Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty talvisota ei ollut toivoton tehtävä. Se on valtiollisen itsenäisyyden todiste. Sota kesti 105 päivää, maaliskuulle 1940.

Suomalaiset törmäsivät 1939–40 Suomen TALVISODAN aikana samaan ongelmaan kuin Ukraina 2022. Sodan syttyessä vahvemmat valtiot neuvottelevat ja harkitsevat kuolemaan saakka. 

Ilman puolustustahtoista kansaa ja veteraaniemme panosta Suomi tuskin olisi itsenäinen valtio.

Ulkomaan kirjeenvaihtajat eivät esittäneet ennustuksia Suomen asemasta. Suomen ja Neuvostoliiton väliseen aseelliseen konfliktiin ei uskottu eikä sellaisesta vaihtoehdosta kirjoitettu. Rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa ja taistelut lopetettiin 13.3.1940

Neuvostoliiton Puna-armeijan sodan aikaiset ilmapommitukset kohdistuivat laajasti sisämaan kaupunkeihin.

Taisteluun liittyi poliittinen propagandaelementti mm. Kuusisen kansanvaltuuskunnan perustaminen, varjohallitus Terijoelle. Suomalaiset kestivät ja selvisivät lopulta 105 päivää kestäneestä sodasta. Tämänkin jälkeen Neuvostoliitto painosti Suomea monin tavoin uhkailemalla.

Talvisota – sellaista sotaa pidettiin epärealistisena

He pitivät mahdottomana, kuten Richard Busvine jälkikäteen sanoo, että ”pohjoisen jäänpurijat” voisivat asettua vastustamaan mahtavaa Neuvostoliiton sotilaallisia toimenpiteitä. Tietysti ennusteiden puuttuminen oli juuri kommentti Suomen mahdollisuuksien vähyydestä. Suomalaiset tosin pyrkivät osoittamaan Suomen maaston suotuisuuden pienille joukko-osastoille. Wolf H. Halstin teoksesta ”Suomen puolustaminen”, joka pyrki vakuuttamaan suomalaisille, että puolustaminen ei ole toivoton tehtävä, käännettiin osia ranskaksi ja englanniksi.

TALVISODAN KUVA, Ulkomaisten sotakirjeenvaihtajien kuvaukset Suomesta 1939–40, Matti Julkunen Weilin + Göös Helsinki.

Busvine oli brittiläinen Reutersin sotakirjeenvaihtaja. Talvisota oli totaalinen, siinä kaikki suomalaiset olivat uhan alla. Kaikki mahdolliset voimavarat otettiin käyttöön ja mobilisoitiin taisteluun ylivoimaista vihollista vastaan.

Itsenäisyyttä on puolustettava joka päivä

Talvisota syttyi marraskuun lopussa kun Neuvostoarmeija tunkeutui rajan yli maahamme. Sodan syttymistä muistetaan 30.11. Samalla viikolla 6.12. vietetään myös Suomen Itsenäisyyspäivää. Neuvostoarmeijan hyökätessä rajan yli maahan 1939 Suomi oli ollut itsenäinen valtio yli kaksikymmentä vuotta. Itsenäisyys tai oikeammin sen julistaminen 1917 ei ollut kuitenkaan pelkkä ilmoitusasia. Suomihan oli ollut edelliset sata vuotta osana Venäjää. 

Vapaussodassa 1918 Suomi oli saavuttanut tavoitteensa – itsenäisyyden ja irtaantunut lopullisesti Venäjästä

Itsenäisen Suomen ”tarina” alkaa 1917-18. Venäjällä tapahtuneen vallankaappauksen hehku levisi myös Suomessa. Vallankumouksellisten ja kaappareiden kapina käynnistyi Etelä-Suomessa. Kapinaa vastustavat hakeutuivat aktiivisesti Etelä-Pohjanmaalle muodostamaan tukialueita.

ISENÄISTYVÄ SUOMI halusi vapautua Venäjän imperiumista

Itsenäisyysjulistus realisoitui vasta Suomen ja Venäjän bolsevikkien välillä tehtyyn rauhansopimukseen 14.10.1920, siis lähes kolme vuotta julistuksen ja vapaussodan alkamisen jälkeen. Neuvottelut rauhasta Neuvosto-Venäjän ja Suomen valtiovallan edustajien välillä käytiin Tartossa. Suomi oli ollut ennen itsenäistymisjulistusta 6.12.1917 autonomia ja osa Venäjän keisarikuntaa ja imperiumia.

Veteraanimme pysäyttivät vihollisen toisessa maailmansodassa

Veteraanimme pysäyttivät vihollisen Karjalan kannaksella, Itä-Karjalassa, Sallassa, Suomussalmella jne. Isäni sota alkoi Karjalan kannaksella joulukuussa, osana suojajoukkoja aivan rajan pinnassa, ratsuväen taistelulähettinä. Ratsuväkiprikaatin joukot osallistuivat helmikuussa puna-armeijan pysäyttämiseen Itä-Lemetin mottitaisteluissa. Ennen aselepoa maaliskuussa, sodan lopussa, rykmentti oli käsketty Säkkijärven Vilajoelle torjumaan puna-armeijan maihinnousua Viipurinlahden suunnasta.

Kuva M. Jauhon puheesta: Me veteraanit tulimme kaikista Suomen maakun…

Juhlapuheessa 27.4.1987 Lahdessa akateemikko Matti Kuusi puhui vahvasti ja huumorilla niin kuin sodan käyneille jermuille pitää puhua.

Kun mikään ei ole varmaa, on kaikki mahdollista!

Monumentti on talvisodan uusin muistomerkki (vihitty 13.3.2003) ja se sijaitsee RAATTEEN PORTIN yhteydessä. Monumentti koostuu kivikentästä  ja keskusmuistomerkistä. Kivikentän pinta-ala on n. 3 ha ja siinä on n. 17 000 kiveä muistuttamassa sodan uhreista ja kärsimyksistä.
Keskusmuistomerkki “Avara syli” muodostuu neljästä puukaaresta ja niiden päällä soi tuulessa 105 vaskikelloa, yksi kutakin talvisodan päivää kohden. Muistomerkin on suunnitellut suomussalmelainen Erkki Pullinen. Kuvateksti: Suomussalmen kunnan Internet-sivu 3/2023.

Kiitos Sinulle, että luit tämän blogikirjoituksen.

Tagged ,