
Mannerheim Carl Gustaf Emil 1867–1951, syntymäpaikka Askainen, Louhisaaren kartano.
Suomen marsalkka, valtionhoitaja 1918–1919, puolustusvoimain ylipäällikkö talvi- ja jatkosodassa ja tasavallan presidentti 1944–1946.
Ratsuväen upseeri – vapaussodan ylipäällikkö – valtionhoitaja – Suomen marsalkka – presidentti
Koulutus ja ura Venäjän armeijassa
Mannerheim aloitti Haminan kadettikoulussa, josta hänet erotettiin 1886. Hän jatkoi Pietarissa Nikolain ratsuväkikoulussa 1887–1889 ja palveli sen jälkeen lähes kolme vuosikymmentä Venäjän keisarillisessa armeijassa, muun muassa Chevalier-kaartissa.
- Venäjän–Japanin sota 1904–1905
- Aasian-ratsastus 1906–1908 – tiedusteluretki Keski-Aasian halki Pekingiin
- Ensimmäinen maailmansota – ratsuväen komentajana, kenraaliluutnantti 1917
Keisarivallan kaaduttua ja bolševikkien kaapattua vallan Mannerheim palasi Suomeen joulukuussa 1917.
Sotavuosi 1918
Senaatti nimitti Mannerheimin 16.1.1918 hallituksen joukkojen ylipäälliköksi. Sotatoimet alkoivat 28.1.1918 venäläisten varuskuntien riisunnalla Pohjanmaalla. Hänen johdollaan valkoiset valtasivat Tampereen 6.4.1918, ja sota päättyi voitonparaatiin Helsingissä 16.5.1918.
Mannerheim erosi ylipäällikön tehtävästä keväällä 1918, kun Suomi suuntautui Saksaan. Hän palasi valtionhoitajaksi joulukuussa 1918 ja toimi tehtävässä kesään 1919, jolloin ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K. J. Ståhlberg.
Puolustusneuvostosta ylipäälliköksi
Puolustusneuvoston puheenjohtajana 1931–1939 Mannerheim vaati puolustuksen vahvistamista. Sotamarsalkaksi hänet nimitettiin 1933. Talvisodan sytyttyä 30.11.1939 hänestä tuli puolustusvoimain ylipäällikkö, ja tehtävä jatkui jatkosodan loppuun.
Mannerheim nimitettiin Suomen marsalkaksi 75-vuotispäivänään 4.6.1942. Kesäkuun neljäs on edelleen Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Hänen nimeään kantaa myös korkein sotilaallinen kunniamerkki, Mannerheim-risti.
Presidenttinä sodasta rauhaan
Eduskunta valitsi Mannerheimin tasavallan presidentiksi elokuussa 1944. Hän johti Suomen irti sodasta: välirauha Neuvostoliiton kanssa solmittiin syyskuussa 1944, ja Lapin sota päättyi 27.4.1945. Mannerheim erosi presidentin virasta maaliskuussa 1946.
Mannerheim kuoli Lausannessa Sveitsissä 27.1.1951, ja hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Lue lisää aiheesta
- Sotatoimet ilman omaa armeijaa – Svinhufvud, Mannerheim ja Ignatius 1918
- Sodan 1918 päivämäärät ja tärkeimmät taistelut 28.1.–16.5.1918
- Mannerheim-ristin ritarit Päijät-Hämeessä
- Henkilöhakemisto A–Ö
Lisää sotahistoriaa suoraan sähköpostiisi
Tilaa Sotilaspojan maksuton uutiskirje ja saat lukijalahjaksi Sota 1918 -oppaan ”Miksi kukaan ei ole kertonut?” (10 sivua, luettavissa puhelimella). Uutiskirje ilmestyy muutaman kerran kuukaudessa, ja tilauksen voi perua milloin tahansa.