Henkilöhistoria, Sota-aika

Hans Kalm ei suunnitellut nuorena sotilasuraa

Hans Kalm palveli keisarillisessa Venäjän armeijassa 1914 – 1917. Nuori virolainen ei sympatiseerannut Venäjää eikä suunnitellut sotilasuraa. Viro oli 1900 -luvun alussa suoraan Venäjän keisarikuntaan kuuluva alue. Suomeen verrattuna Virolla ei ollut samanlaista autonomista asemaa. Venäläishallinto vaikutti virolaisiin ja suomalaisiin, tosin Suomessa toimintavapaudet olivat piirun verran paremmalla tolalla. 

Opiskellessaan Suomessa ensimmäisen kerran vuosina 1911-1912 Päivölän maamieskoulussa Sääksmäellä, hän tutustui pirkkalalaiseen Arvo Jutilaan. Kouluajan maatalousharjoittelun Kalm teki Vihdin Irjalassa. Ensimmäinen maailmansota oli jo ovella, harjoittelun Suomessa katkaisivat Venäjän sotaharjoitukset kotimaassa Virossa. Päivölän opiskelun jälkeen hän oli harjoittelijana Messukylän Laalahdessa Tampereen lähellä. Oppilastoverit auttoivat vuosia myöhemmin Virosta Suomeen paennutta kapteenia salanimen ja peitetehtävän järjestämisessä.

Maataloudesta kiinnostunut virolainen Hans Kalm opiskeli maatalousalan oppilaitoksissa Suomessa 1911-1913. Hän ei ollut nuorena kiinnostunut sotilasurasta Venäjän armeijassa eikä hakeutunut vapaaehtoisesti  armeijan leipiin. Päättäväisen luonteensa johdosta hän joutui sotilasuransa aikana muutamia kertoja ongelmiin esimiestensä kanssa.

Agronomi Hans Kalm kesällä 1914

Hans Kalm jatkoi työskentelyä Viron maanparannustoimiston tehtävissä kesällä 1913. Maatalousalan opiskelut saivat jatkoa Suomessa. Mustialan maanviljelysopistossa hän suoritti maanviljelysteknikon eli agrologin tutkinnon keväällä 1914. Tämän jälkeen Venäjän maanviljelysdepartementti määräsi agrologi Kalmin maanviljelyskoulun johtajaksi Leiksaareen.

Aliupseerista kapteeniksi

Työ maanviljelyskoulun johdossa jäi lyhytaikaiseksi, kun hän heinäkuussa 1914 muiden virolaisten nuorten miesten mukana joutui Venäjän armeijan palvelukseen. Tästä alkoi Hans Kalmin elämässä sota-aika.

Keisarillisen armeijan käydessä maailmansotaa Euroopan eri rintamilla, Kalmin sotilasura alkoi edetä vauhdilla. Marraskuussa 1914 aliupseeri, vänrikki Oranienbaumin sotakoulusta maaliskuussa 1915, komennukset Kronstadtiin ja Retusaareen, Inkerinmaalle Hatsinan ilmailuasemalle kesäkuussa 1915 ja loppukesästä 108. divisioonan esikuntaaan, komppanianpäällikkö Waldain rykmenttissä nro 432 sekä komendantti ja sotaoikeuden sihteeri.

Ansioristit: Arvostettu St. Gregorius eli Yrjönristi

Venäjän armeijan rintamalla Riianlahden ja Väinäjoen rantapuolustus, Itä-Galitsian rintaman saksalais-itävaltalaisia joukkoja vastaan. Venäjän imperiumi oli maailmansodassa elokuusta 1914 lähtien. Kalmin johtamiskyky vaikutti myönteisesti hänen urakehitykseen komppanian ja pataljoonan komentajana. Kesällä 1915 Kalm siirrettiin rintamalle esikuntatehtäviin ja jatkossa komppanian päälliköksi Waldain rykmenttiin. Ylennykset. Vänrikki 1915 ja syksyllä 1916 kapteeni. 


Hintana useat haavoittumiset. Kyvykäs kapteeni taisteli ja soti henkensä kaupalla imperiumin puolesta, jonka kaksipäisen kotkan kynnet pitivät otteessaan Baltiaa ja Suomea.

Hans Kalm vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri, Heinämäki Jaakko 2007.

Armeijan taistelutahto Venäjän rintamilla katosi vallankumouksen pyörteissä

Keisarivallan kaatumisen jälkeen Venäjän armeijan taistelutahto rintamilla alkoi nopeasti horjua, eikä Kerenskin väliaikaisen hallituksen toimet sitä parantaneet. Elokuun 1917 lopulla vallankumouksen ja kurittomuuksien levitessä rintamalle jätti kapteeni Kalm paikkansa ja karkasi rykmentistään. Monet upseerit tekivät samoin välttääkseen mielivaltaiset vallankumouksellisten järjestämät oikeusistunnot ja säilyttääkseen henkensä. Keisarillisessa armeijassa palveli suomalaisia kenraaleita ja amiraaleja lähes viisisataa 1800 -luvun aikana. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit.

Kapteeni Kalmin palvelusaika rintamalla oli kestänyt lähes kolme vuotta, upseerin ura Venäjällä päättyi maaliskuun 1917 vallankumouksen seurauksena. Venäjän armeijan ylipäällikkö Kornlikovi muodosti erillisen armeijan ja yritti Krymovin joukoilla hajottaa Pietarin kapinalliset ja neuvostot. Kenraalien yritys epäonnistui 10. syyskuuta neuvostojen estäessä rautatiekuljetukset Pietariin sekä joukkojen haluttomuuteen osallistua kaappaukseen. Ylipäällikön tavoitteena oli ollut siirtyminen sotilasdiktatuuriin.

Saksalaisjoukot ylittivät Väinäjoen syyskuussa 1917 Riiassa, nykyisessä Latviassa.

Kalm suuntasi kotiinsa Viroon

Kalm suuntasi takaisin Viroon ja kotiinsa Viljandiin, Taaransaareen. Venäjän armeijan upseeristo joutui varusväen omavaltaisen toiminnan tulilinjalle. Kenraaleita ja upseereita teloitettiin vallankumousoikeuksien päätöksillä. Myös kapteeni Kalm oli pidätettynä ja joutui istumaan Venäläisessä vankilassa. Ollessaan 20 päivää vangittuna onnistui hän pääsemään vapaaksi upseeritoverien avustuksella.

Kalmin suvun kotitalo Kotsaman kylässä joutui tuhopolttajien kohteeksi. Tuhopolttajien tarkoitus oli tuhota Hans ja hänen veljensä samalla kertaa. Veljekset ehtivät poistua talosta ennen tuhoa. Kalm etsi tuhopolttajat ja teki kahdeksan heistä vaarattomaksi, surmaten heidät. Vallankumouksen aikana omavaltaisuus johti raakoihin tekoihin ja oikeuden ottamiseen omiin käsiin.

Levoton Suomi tammikuussa 1918

Hans Kalm matkusti väärillä papereilla Virosta Suomeen jouluna 1917. Suomessa hänellä oli  entisiä opiskelukavereita mm. Mustialan opiskeluajalta. Agronomi Jutilan avulla Kalm sai Jussi Kontio salanimen ja peitetehtävän Lapin ja Pohjois-Suomen asutuskomiteassa. Todellisuudessa hän oli sotilaskouluttaja.

Eteä-Suomi ja rannikon kaupungit olivat venäläisten miehittämiä. Tämä johtui Euroopassa käynnissä olevasta suursodasta. Jutilan assistenttina toimiessaan Kalm pystyi liikkumaan ja salanimen Jussi Kontion turvin organisoimaan sotilaskoulutusta yhdessä Artturi Paimelan, Lauri Pihkalan ja Niilo Sigelin (myöhemmin Hersalo) kanssa. Tukikohtana toimi Tuomarniemen metsänvartijakoulu Ähtärissä.

Peitetoimensa varjolla Kalm asettui Tuomarniemen metsänvartijakouluun Ähtäriin. Oppilaat olivat yhteistyöhön sopeutuneita ja hyvin kurinalaisia. Maataloustöihin tottuneena he olivat hyviä liikkumaan maastossa ja muodostivat helmikuussa 1918 Kalmin pataljoonan rungon. Moni heistä seurasi johtajaansa Viron vapaussotaan. Hans Kalmin johtamat vapaaehtoiset suomalaiset Pohjan Pojat taistelivat seuraavana talvena tammi–maaliskuussa 1919 Viron itsenäisyystaistelussa.

Pohjan Pojat suomalainen vapaajoukko taisteli bolsevikkeja vastaan Virossa 1919

Jaakko Heinämäki kirjoittaa Viron kesästä 1919, Pohjan Poikien retken päätyttyä. Lähde: Hans Kalm vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri, Heinämäki Jaakko 2007.

Viron kevään muuttuessa kesäksi. Pohjan Poikain historian aikakirjoihin jäävä retki oli päättynyt. Maahan jäi vielä joksikin aikaa rykmentin intendentuuri ja esikunta loppuselvityksiä ja tilityksiä varten. Myös pieni osa miehistöä, alipäällystöä ja upseereita jäi käskystä huolimatta palaamatta Suomeen. He liittyivät inkeriläisten vapaustaistelijoiden joukkoon. Jos virallinen Suomi jarrutti ja otti etäisyyttä veljeskansaan, Virossa usko veljeskansojen yhteistoimintaan ei sitä vastoin kuollut”.

”Hyvänä, jopa liikuttavana esimerkkinä tästä on Valkin kaupungin johdon, vaikutusvaltaisten henkilöiden  ja organisaatioiden Kalmille antama vironkielinen kiitosadressi. Siinä kiitettiin eversti Hans Kalmia ja hänen johtamaansa sankarillista, uhrivalmista rykmenttiä, joka kiirehti ratkaisevalla hetkellä heimoveljien avuksi ja Vapautti kaupungin”.

Pohjois-Hämeen I pataljoonan päällikkö 1918 ja Pohjan Poikain pataljoonan johtaja Viron vapaussodassa 1919 eversti Hans Kalm. Simo Kiurun kuvakokoelma. Paul Laane, muotokuvamaalaus sota-ajan valokuvasta 2019.

Adressi päättyi toivomukseen.

Suur-Suomi ja Viro vastedeskin tulevat käsikädessä kulkemaan samaa tietä pysyvää vapautta kohti. Kiitos Teille, Hans Kalm Suomen sillan rakentaja, kiitos Teidän sankareillenne, joista monikin tätä siltaa omalla verellään on vahvistanut – Kiitos Teille – Näkemiin.

Lähteet: Hans Kalm vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri, Heinämäki Jaakko 2007. Kalmin pataljoona Suomen vapaussodassa, Hans Kalm, Helsinki 1919

>>>Henkilöhistoria Hans Kalm<<<

>>>Vapaussota koskettaa jokaista suomalaista, vaikka sitä ei juhlita 6.12<<<

>>>Sodan päivämäärät ja tapahtuma<<<

Jaa tämä artikkeli

Tagged , ,