Henkilöhistoria

Kalm Hans

Syntymäpaikka: Viljandi, Viro.

Koulutus: Venäjällä Oranienbaumin sotakoulu. Lääketieteen tohtorin arvo Yhdysvalloissa. Opinnot Päivölässä Suomessa ja Mustialan maanviljelysopistossa ennen I maailmansotaa 1911-14.

Ammattiura: Eversti, agronomi ja luontaisparannustieteiden tohtori, opiskeli lääketiedettä Yhdysvalloissa ja Meksikossa.

Sotilasura: Hans Kalm oli virolaissyntyinen vapaus- ja heimosoturi. Hänet kutsuttiin nuorena Venäjän armeijaan. Aliupseeri 1914, vänrikki 1915. Toimi esikunta tehtävissä, komendanttina ja sotaoikeuden sihteerinä. Komppanianpäällikkö, kapteeni Waldain rykmentissä 1915. Venäjän rintamalla Riianlahden ja Väinäjoen, Itä-Galittsian ja Karpaattien rintamilla, nykyisen Ukrainan, Puolan alueella. Sai useita Venäjän armeijan kunniamerkkejä, arvostetuin St. Gregorius, Yrjönristi.

Venäjä 1917: Venäjän armeijan taistelutahto horjui Itärintamalla ja upseeristo joutui miehistön mielivaltaisuuksien kohteeksi. Kapteeni Kalm jätti paikkansa rykmentissä. Joutui pidätetyksi ja oli venäläisvankilassa 20 vuorokautta. Onnistui palaamaan kotimaahansa Viroon syksyllä 1917. Oli muodostamassa Viron isänmaan ystävien kanssa armeijaa 1917. Toimi lyhyen aikaa pataljoonan komentajana.

Matkusti Suomeen Virosta vuoden 1917 lopussa. Suomalaisten ystävien, entisten opiskelutoverien kanssa ja avustuksella alkoi vapaaehtoisten metsänvartija opiskelijoiden sotilaskoulutuksen Ähtärissä tammikuussa 1918. Toimi aluksi salanimellä Jussi Kontio. Sotatoimien alussa ilmoittautui valkoisten joukkoihin Haapamäellä ja Vilppulassa.

Suomen vapaussodassa 1918 yleni majuriksi maaliskuussa ja sai everstiluutnantin arvo saman vuoden elokuussa. Kunnniamerkit: Sodassa 1918 ylipäällikkö Mannerheimin ojentama vapaudenristi. Kenraalimajuri Rydiger von Golzin ojentama, keisari Wilhelm II:n myöntämä toisen luokan rautaristi.

Helmikuun 1918 alussa osallistui sotatoimiin valkoisten tukialueella ja Vilppulan puolustamiseen. Muodosti helmikuussa sotilasryhmän Tuomarniemellä Ähtärissä. Siirtyi Hämeen rintamalle Jämsään, missä sotilasyhtymää kokosi eversti Karl Wilkman. Pohjois-Hämeen rykmenttiä johti everstiluutnantti Leonard Bergström. Sen ensimmäisen pataljoonan johtajaksi nimettiin helmikuussa kapteeni Hans Kalm.

Sotatoimet: Pohjois-Hämeen I pataljoonan taistelupaikkoja on Kuhmoisissa, Vehka- ja Eräjärvellä. Samoin Padasjoki, Asikkala. Lahden seudulla Vierumäki ja Länsi-Hollola olivat ns. ”Kalmin pataljoonan” Pohjois-Hämeen I pataljoonan toiminta-aluetta. Saksalaisen prikaatin saarrostus tehtävässä Pohjois-Hämeen I pataljoona määrättiin eversti von Brandensteinin päällikkyyden alaiseksi 25.4.1918.

Suomen hallituksen joukkojen korkein johto suhtautui sodan aikana virolaiseen vapaussoturiin lähes vihamielisesti. Sodan ratkettua huhti–toukokussa Kalmin johtaman pataljoonan ansiot jäivät vähemmälle huomiolle. Päähuomio oli tuolloin saksalaisten joukko-osastojen huomioimisessa.

Aikalaiset juhlivat Kalmin pataljoonaa Padasjoella, Asikkalassa ja Hämeenlinnassa. Hän oli miehistön keskuudessa pidetty ja rohkea esimies. Kalm ei totellut ruotsalaisia upseereita, eikä ottanut komentoja vastaan kaikilta Venäjän armeijassa palvelleilta suomalaisilta esimiehiltään.

Viron vapaussota 1919: Eversti Hans Kalmin johti Pohjain Poikain pataljoonaa Viron vapaussodassa 1919.

>>>Hans Kalm ei suunnitellut nuorena sotilasuraa<<<

Jaa tämä artikkeli

Tagged