Hans Kalm ei suunnitellut nuorena sotilasuraa eikä hän hakeutunut vapaaehtoisesti armeijan leipiin. Kutsu siviilitöistä Venäjän armeijan palvelukseen tavoitti hänet myöhemmin. Hans Kalm palveli keisarillisessa Venäjän armeijassa 1914 – 1917. Nuori virolainen ei sympatiseerannut Venäjää eikä suunnitellut sotilasuraa. Kalm ei myöskään ole jääkäri, mutta hän luotti heihin.
Viro oli 1900 -luvun alussa suoraan Venäjän keisarikuntaan kuuluva alue. Suomeen verrattuna Virolla ei ollut samanlaista autonomista asemaa. Venäläis-hallinto vaikutti virolaisiin ja suomalaisiin, tosin Suomessa toimintavapaudet olivat piirun verran paremmalla tolalla.
Hans Kalm – Pohjois-Hämeen I pataljoonan päällikkö 1918 – Pohjan Poikain pataljoonan johtaja Viron vapaussodassa 1919 – eversti –
Agronomi Hans Kalm kesällä 1914
Opiskellessaan Suomessa ensimmäisen kerran vuosina 1911-1912 Päivölän maamieskoulussa Sääksmäellä, hän tutustui pirkkalalaiseen Arvo Jutilaan. Kouluajan maatalousharjoittelun Kalm teki Vihdin Irjalassa. Ensimmäinen maailmansota oli jo ovella, harjoittelun Suomessa katkaisivat Venäjän sotaharjoitukset kotimaassa Virossa. Päivölän opiskelun jälkeen hän oli harjoittelijana Messukylän Laalahdessa Tampereen lähellä. Oppilastoverit auttoivat vuosia myöhemmin 1917 Virosta Suomeen paennutta kapteenia salanimen ja peitetehtävän järjestämisessä.
Maataloudesta kiinnostunut virolainen Hans Kalm opiskeli maatalousalan oppilaitoksissa Suomessa 1911-1913. Hän ei ollut nuorena kiinnostunut sotilasurasta Venäjän armeijassa eikä hakeutunut vapaaehtoisesti armeijan leipiin. Päättäväisen luonteensa johdosta hän joutui sotilasuransa aikana muutamia kertoja ongelmiin esimiestensä kanssa.
Hans Kalm jatkoi työskentelyä Viron maanparannustoimiston tehtävissä kesällä 1913. Maatalousalan opiskelu sai jatkoa Suomessa. Mustialan maanviljelysopistossa hän suoritti maanviljelysteknikon eli agrologin tutkinnon keväällä 1914. Tämän jälkeen Venäjän maanviljelysdepartementti määräsi agrologi Kalmin maanviljelyskoulun johtajaksi Leiksaareen.
Aliupseerista kapteeniksi
Työ maanviljelyskoulun johdossa jäi lyhytaikaiseksi, kun hän heinäkuussa 1914 muiden virolaisten nuorten miesten mukana joutui Venäjän armeijan palvelukseen. Tästä alkoi Hans Kalmin elämässä sota-aika.
Keisarillisen armeijan käydessä maailmansotaa Euroopan eri rintamilla, Kalmin sotilasura alkoi edetä vauhdilla. Marraskuussa 1914 aliupseeri, vänrikki Oranienbaumin sotakoulusta maaliskuussa 1915, komennukset Kronstadtiin ja Retusaareen, Inkerinmaalle Hatsinan ilmailuasemalle kesäkuussa 1915 ja loppukesästä 108. divisioonan esikuntaaan, komppanianpäällikkö Waldain rykmenttissä nro 432 sekä komendantti ja sotaoikeuden sihteeri.
Ansioristit: Arvostettu St. Gregorius eli Yrjönristi
Venäjän armeijan rintamalla Riianlahden ja Väinäjoen rantapuolustus, Itä-Galitsian rintaman saksalais-itävaltalaisia joukkoja vastaan. Venäjän imperiumi oli maailmansodassa elokuusta 1914 lähtien. Kalmin johtamiskyky vaikutti myönteisesti hänen urakehitykseen komppanian ja pataljoonan komentajana. Kesällä 1915 Kalm siirrettiin rintamalle esikuntatehtäviin ja jatkossa komppanian päälliköksi Waldain rykmenttiin. Ylennykset. Vänrikki 1915 ja syksyllä 1916 kapteeni.
Hans Kalm vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri, Heinämäki Jaakko 2007.
Hintana useat haavoittumiset. Kyvykäs kapteeni taisteli ja soti henkensä kaupalla imperiumin puolesta, jonka kaksipäisen kotkan kynnet pitivät otteessaan Baltiaa ja Suomea.
Armeijan taistelutahto Venäjän rintamilla katosi vallankumouksen pyörteissä
Keisarivallan kaatumisen jälkeen Venäjän armeijan taistelutahto rintamilla alkoi nopeasti horjua, eikä Kerenskin väliaikaisen hallituksen toimet sitä parantaneet. Elokuun 1917 lopulla vallankumouksen ja kurittomuuksien levitessä rintamalle jätti kapteeni Kalm paikkansa ja karkasi rykmentistään. Monet upseerit tekivät samoin välttääkseen mielivaltaiset vallankumouksellisten järjestämät oikeusistunnot ja säilyttääkseen henkensä. Keisarillisessa armeijassa palveli suomalaisia kenraaleita ja amiraaleja lähes viisisataa 1800 -luvun aikana. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit.
Hans Kalm ei suunnitellut nuorena sotilasuraa
Hans Kalm oli joutunut muiden virolaisten nuorten miesten mukana sotaan Euroopan rintamalle. Palvelus Venäjän armeijassa alkoi heinäkuussa 1914. Kapteeni Kalmin palvelusaika rintamalla oli kestänyt lähes kolme vuotta. Upseerin urakehitys Venäjällä päättyi 1917 vallankumouksen seurauksena.
Venäjän armeijan yritys ei onnistunut Pietarissa
Venäjän armeijan ylipäällikkö Kornlikovi muodosti erillisen armeijan ja yritti Krymovin joukoilla hajottaa Pietarin kapinalliset ja neuvostot. Kenraalien yritys epäonnistui 10. syyskuuta neuvostojen estäessä rautatiekuljetukset Pietariin sekä joukkojen haluttomuuteen osallistua kaappaukseen. Ylipäällikön tavoitteena oli ollut siirtyminen sotilasdiktatuuriin.
Saksalaisjoukot ylittivät Väinäjoen syyskuussa 1917 Riiassa, nykyisessä Latviassa.
Kalm suuntasi kotiinsa Viroon
Kalm suuntasi takaisin Viroon ja kotiinsa Viljandiin, Taaransaareen. Venäjän armeijan upseeristo joutui varusväen omavaltaisen toiminnan tulilinjalle. Kenraaleita ja upseereita teloitettiin vallankumousoikeuksien päätöksillä. Myös kapteeni Kalm oli pidätettynä ja joutui istumaan Venäläisessä vankilassa. Ollessaan 20 päivää vangittuna onnistui hän pääsemään vapaaksi upseeritoverien avustuksella.
Kalmin suvun kotitalo Kotsaman kylässä joutui tuhopolttajien kohteeksi. Tuhopolttajien tarkoitus oli tuhota Hans ja hänen veljensä samalla kertaa. Veljekset ehtivät poistua talosta ennen tuhoa. Kalm etsi tuhopolttajat ja teki kahdeksan heistä vaarattomaksi, surmaten heidät. Vallankumouksen aikana omavaltaisuus johti raakoihin tekoihin ja oikeuden ottamiseen omiin käsiin.
Levoton Suomi tammikuussa 1918
Hans Kalm matkusti väärillä papereilla Virosta Suomeen jouluna 1917. Suomessa hänellä oli entisiä opiskelukavereita mm. Mustialan opiskeluajalta. Agronomi Jutilan avulla Kalm sai Jussi Kontio salanimen ja peitetehtävän Lapin ja Pohjois-Suomen asutuskomiteassa. Todellisuudessa hän oli sotilaskouluttaja.
Etelä-Suomi ja rannikon kaupungit olivat venäläisten miehittämiä. Tämä johtui Euroopassa käynnissä olevasta suursodasta. Jutilan assistenttina toimiessaan Kalm pystyi liikkumaan ja salanimen Jussi Kontion turvin organisoimaan sotilaskoulutusta yhdessä Artturi Paimelan, Lauri Pihkalan ja Niilo Sigelin (myöhemmin Hersalo) kanssa. Tukikohtana toimi Tuomarniemen metsänvartijakoulu Ähtärissä.
Peitetoimensa varjolla Kalm asettui Tuomarniemen metsänvartijakouluun Ähtäriin. Oppilaat olivat yhteistyöhön sopeutuneita ja hyvin kurinalaisia. Maataloustöihin tottuneena he olivat hyviä liikkumaan maastossa ja muodostivat helmikuussa 1918 Kalmin pataljoonan rungon.
Saksasta Suomeen palanneet jääkäri -pfadfinderkurssilla koulutusta saaneet toimivat komppanian päällikköinä Kalmin paataljoonassa. Hän luotti jääkäreihin. Moni heistä seurasi johtajaansa Viron vapaussotaan. Hans Kalmin johtamat vapaaehtoiset suomalaiset Pohjan Pojat taistelivat seuraavana talvena tammi–maaliskuussa 1919 Viron itsenäisyystaistelussa. Tarkennus; Kalm ei itse ollut jääkäri.
Pohjan Pojat suomalainen vapaajoukko taisteli bolsevikkeja vastaan Virossa 1919
Jaakko Heinämäki kirjoittaa Viron kesästä 1919, Pohjan Poikien retken päätyttyä. Lähde: Hans Kalm vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri, Heinämäki Jaakko 2007.
”Viron kevään muuttuessa kesäksi. Pohjan Poikain historian aikakirjoihin jäävä retki oli päättynyt. Maahan jäi vielä joksikin aikaa rykmentin intendentuuri ja esikunta loppuselvityksiä ja tilityksiä varten. Myös pieni osa miehistöä, alipäällystöä ja upseereita jäi käskystä huolimatta palaamatta Suomeen. He liittyivät inkeriläisten vapaustaistelijoiden joukkoon. Jos virallinen Suomi jarrutti ja otti etäisyyttä veljeskansaan, Virossa usko veljeskansojen yhteistoimintaan ei sitä vastoin kuollut”.
”Hyvänä, jopa liikuttavana esimerkkinä tästä on Valkin kaupungin johdon, vaikutusvaltaisten henkilöiden ja organisaatioiden Kalmille antama vironkielinen kiitosadressi. Siinä kiitettiin eversti Hans Kalmia ja hänen johtamaansa sankarillista, uhrivalmista rykmenttiä, joka kiirehti ratkaisevalla hetkellä heimoveljien avuksi ja Vapautti kaupungin”.
Adressi päättyi toivomukseen.
Suur-Suomi ja Viro vastedeskin tulevat käsikädessä kulkemaan samaa tietä pysyvää vapautta kohti. Kiitos Teille, Hans Kalm Suomen sillan rakentaja, kiitos Teidän sankareillenne, joista monikin tätä siltaa omalla verellään on vahvistanut – Kiitos Teille – Näkemiin.
Lähteet: Hans Kalm vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri, Heinämäki Jaakko 2007. Kalmin pataljoona Suomen vapaussodassa, Hans Kalm, Helsinki 1919
>>>Henkilöhistoria Hans Kalm<<<
>>>Vapaussota koskettaa jokaista suomalaista, vaikka sitä ei juhlita 6.12<<<
