Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, sen ovat osoittaneet sotiemme veteraanit, meidän vanhempamme ja isovanhempamme. Julkisuudessa, juhlapäivinä virallinen Suomi korostaa Talvi- ja Jatkosotaa. Ne käytiin 1939 ja 1941–44. Onkin totta, että silloin suomalaiset ”yksin”, yhdessä ponnistivat voimansa. Ulkopuolinen uhka torjuttiin ja nuori itsenäinen valtio säilyi. 

Nato-lähteet kertovat 25.12.2024 Venäjän hyökkäyssuunnitelmista Suomeen

Iltalehden politiikka-analyysissä ”VENÄJÄ HARJOITTELI HYÖKKÄYSTÄ SUOMEEN JA VIROON – NÄIN VAKAVA ON NATON UHKA-ARVIO” käsitellään Naton uhka-arviota, jonka mukaan Venäjä on harjoitellut hyökkäyksiä Viroon, Suomeen ja Pohjois-Norjaan sekä Baltiaan. Puolustusselonteon muutokset ja valtioneuvoston lausunnot korostavat Baltian tilanteen vakavuutta. On mahdollista, että Venäjä hyökkäisi Suomeen, Pohjois-Norjaan ja Baltiaan. Ukrainassa käydyt sotatoimet ovat osoittaneet Venäjän valmiuden merkittäviin riskeihin, huolimatta mahdollisista tappioista. Suomen hallitus varoittaa, että Venäjä on harjoitellut hyökkäyksiä Natoon liittyviin maihin.

Venäjän hyökkäysvalmistelut herättävät huolta 12/2024

Iltalehden politiikka-analyysissä ”VENÄJÄ HARJOITTELI HYÖKKÄYSTÄ SUOMEEN JA VIROON – NÄIN VAKAVA ON NATON UHKA-ARVIO” käsitellään Naton uhka-arviota, jonka mukaan Venäjä on harjoitellut hyökkäyksiä Viroon, Suomeen ja Pohjois-Norjaan sekä Baltiaan. Puolustusselonteon muutokset ja valtioneuvoston lausunnot korostavat Baltian tilanteen vakavuutta. On mahdollista, että Venäjä hyökkäisi Suomeen, Pohjois-Norjaan ja Baltiaan. Ukrainassa käydyt sotatoimet ovat osoittaneet Venäjän valmiuden merkittäviin riskeihin, huolimatta mahdollisista tappioista. Suomen hallitus varoittaa, että Venäjä on harjoitellut hyökkäyksiä Natoon liittyviin maihin.

Valtioneuvoston puolustusselonteko pdf-tiedosto

Nato-lähteet kertovat Iltalehdelle, millaista hyökkäystä Venäjä on harjoitellut Suomeen, Baltiaan ja Norjaan. Tilanteen vakavuus käy ilmi puolustusselonteon kirjauksista, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa analyysissaan.

Valtioneuvoston puolustusselonteossa pidetään mahdollisena, että Venäjä hyökkäisi Suomeen, Pohjois-Norjaan ja Baltiaan.

– Sota Ukrainassa on osoittanut, että Venäjällä on valmius merkittävään riskinottoon tappioista välittämättä, Suomen valtionjohto varoittaa.

Nato-lähteet kertovat Iltalehdelle, että Venäjä on harjoitellut hyökkäystä Suomeen ja muihin Naton itäisen sivustan maihin. Tässä analyysissa kerrotaan, millainen on Naton arvio Venäjän uhasta.

Viime maaliskuussa puolustusliitto Nato harjoitteli 20 000 sotilaan siirtämistä Pohjois-Norjaan ja Suomen Lappiin.

Nordic Response -harjoitusta johti amerikkalainen vara-amiraali Douglas Perry, Norfolkissa sijaitsevan Naton pohjoisen päämajan komentaja.

– Joukkojen, laivojen ja ilma-aluksien määrällä ja olemalla täällä osoitamme pystyvämme laajoihin operaatioihin, jotka tarpeen vaatiessa toteuttaisimme karkottaaksemme venäläiset hyökkääjät, Perry painotti Iltalehdelle.

Komentaja nimesi venäläiset suoraksi uhaksi. Vielä muutamia vuosia sitten monet olisivat ihmetelleet, miksi Nato-komentaja haluaa varoittaa Venäjän hyökkäyksestä Suomeen ja Norjaan.

Vuoden 2024 alkupuolella korkean tason varoituksia kuultiin useita.

Haastattelin viime tammikuussa Sälenissä Ruotsin puolustusvoimien komentajaa Micael Bydéniä.

Kenraali kertoi, että Ruotsin puolustusvoimat ja hallitus pitävät mahdollisena, että Venäjä hyökkää lähivuosina Itämeren alueen maihin. LÄHDE: ILTALEHTI keskiviikko 25.12.2024 klo 20:08

ANALYYSI – ILTALEHDEN ARTIKKELI

Analyysi: Venäjä harjoitteli hyökkäystä Suomeen ja Viroon – Näin vakava on Naton uhka-arvio

Nato-lähteet kertovat Iltalehdelle, millaista hyökkäystä Venäjä on harjoitellut Suomeen, Baltiaan ja Norjaan. Tilanteen vakavuus käy ilmi puolustusselonteon kirjauksista, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi kirjoittaa analyysissaan.

keskiviikko 25.12.2024 klo 20:08

KUVA: Suomalaiset rannikkojääkärit harjoittelivat Jäämerellä maihinnousua Norjan rannikolle Naton Nordic Response -harjoituksessa maaliskuussa 2024. JANI KORPELA

Valtioneuvoston puolustusselonteossa pidetään mahdollisena, että Venäjä hyökkäisi Suomeen, Pohjois-Norjaan ja Baltiaan.

– Sota Ukrainassa on osoittanut, että Venäjällä on valmius merkittävään riskinottoon tappioista välittämättä, Suomen valtionjohto varoittaa.

Nato-lähteet kertovat Iltalehdelle, että Venäjä on harjoitellut hyökkäystä Suomeen ja muihin Naton itäisen sivustan maihin. Tässä analyysissa kerrotaan, millainen on Naton arvio Venäjän uhasta.

Viime maaliskuussa puolustusliitto Nato harjoitteli 20 000 sotilaan siirtämistä Pohjois-Norjaan ja Suomen Lappiin.

Nordic Response -harjoitusta johti amerikkalainen vara-amiraali Douglas Perry, Norfolkissa sijaitsevan Naton pohjoisen päämajan komentaja.

– Joukkojen, laivojen ja ilma-aluksien määrällä ja olemalla täällä osoitamme pystyvämme laajoihin operaatioihin, jotka tarpeen vaatiessa toteuttaisimme karkottaaksemme venäläiset hyökkääjät, Perry painotti Iltalehdelle.

Komentaja nimesi venäläiset suoraksi uhaksi. Vielä muutamia vuosia sitten monet olisivat ihmetelleet, miksi Nato-komentaja haluaa varoittaa Venäjän hyökkäyksestä Suomeen ja Norjaan.

Vuoden 2024 alkupuolella korkean tason varoituksia kuultiin useita.

Haastattelin viime tammikuussa Sälenissä Ruotsin puolustusvoimien komentajaa Micael Bydéniä.

Kenraali kertoi, että Ruotsin puolustusvoimat ja hallitus pitävät mahdollisena, että Venäjä hyökkää lähivuosina Itämeren alueen maihin.

Muotoilin kysymykseni Bydénille seuraavasti:

Olette puhuneet paljon sodasta. Onko mahdollista, että Venäjä hyökkää Baltiaan, Suomeen tai Ruotsiin?

– Kyllä.

– Vastaus on kyllä. Tiedustelupalvelumme ovat tulleet siihen tulokseen ja perustavat arvionsa siihen, mitä olemme nähneet. Tapahtumat kehittyivät negatiivisesti koko viime vuoden ajan. Seikkoja on riviksi asti, Bydén sanoi.

Bydén oli absoluuttisen vakavissaan ja perusteli vastaustaan tiedustelutiedoilla. Samat tiedustelutiedot olivat epäilemättä Nato-komentaja Perryn lausunnon taustalla.

Lausunnoissa ei ollut enää kyse siitä, että kenraalit halusivat patistella poliitikkoja kasvattamaan puolustusmenoja – niissä oli kyse sen kertomisesta ihmisille, että niin suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten kuin virolaisten olisi syytä valmistautua henkisesti sodan mahdollisuuteen.

Ja koska hyökkääjä olisi Venäjä, sota tarkoittaisi ohjushyökkäyksiä siviiliväestöä vastaan.

Selonteossa korostetaan, että ”laajamittainen, pitkäkestoinen ja korkean intensiteetin sodankäynti on palannut Eurooppaan”.

– Venäjä on osoittanut Ukrainassa olevansa valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa myös yhteiskunnan elintärkeisiin kohteisiin sekä siviiliväestöön poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi, Suomen johto arvioi.

Iltalehti seurasi joulukuun puolivälissä Virossa JEF-huippukokousta.

Sen yhteydessä Nato-lähteet kertoivat ja esittelivät IL:lle, millaista hyökkäystä Venäjä on harjoitellut Suomeen, Baltiaan ja Norjaan.

Hyökkäyksessä olisi kyse Venäjän useiden eri armeijakuntien yhtäaikaisesta hyökkäyksestä.

Pohjoisessa 14. armeijakunta hyökkäisi Murmanskin suunnasta Norjan rannikolle mereltä, maalta ja ilmasta.

Suomen Lappiin venäläiset lähettäisivät maahanlaskujoukkojaan. Suomeen hyökkäisivät myös Kuolan niemimaalle sijoitetut Venäjän ohjusjoukot.

Hyökkäykseen osallistuisi kymmeniätuhansia venäläissotilaita.

Lapissa venäläiset yrittäisivät esimerkiksi Ivalon lentokentän nopeaa valtausta.

KUVA: Ivalon lentokenttä on strategisesti tärkeä kohde Pohjois-Lapissa. LAURI NURMI

Venäjä yrittäisi luoda Pohjois-Lappiin ja Norjan Finnmarkiin puskurivyöhykkeen, joka siirtäisi taistelut Nato-maiden alueelle. Samalla venäläiset sitoisivat liittoutuneiden joukkoja.

Etelämpänä Venäjän ohjusjoukot kohdistaisivat hyökkäyksensä Suomen etelärannikolle ja Kaakkois-Suomeen. Venäjän 44. armeijakunta vastaisi hyökkäyksestä.

Tavoitteena ei välttämättä olisi läpimurto Suomen sisämaahan, vaan Suomenlahden pohjoisrannikon ja Kaakkois-Suomen valtaaminen. Näin venäläiset sitoisivat Suomen Puolustusvoimien pääjoukot ja vaikeuttaisivat Viron puolustuksen tukemista Suomen suunnasta.

Lähteet arvioivat, että Venäjä tavoittelisi Turun rauhan rajoja vuodelta 1743. Siinä tapauksessa Venäläiset hyökkäysjoukot pyrkisivät Kymijoelle asti. Pohjoisempana hyökkäyksen tavoitteena olisi Puumalansalmi.

Selonteossa arvioidaan, että Venäjä haluaisi itselleen puskurivyöhykkeen:

– Venäjän turvallisuusajattelussa näkyy strategisen syvyyden tavoittelu ja pyrkimys yhtenäisen puskurivyöhykkeen luomiseen Euroopassa, aina arktiselta alueelta Itämeren ja Mustanmeren kautta Välimerelle.

Nato-lähteiden esittelemät konkreettiset uhka-arviot auttavat ymmärtämään, miksi Suomen julkaiseman selonteon johtopäätökset ovat näin vakavia.

Naton uhka-arvion mukaan Venäjän ohjushyökkäykset kohdistuisivat myös Helsinkiin.

Venäläisten päähyökkäyssuunta olisi Baltiassa.

Vladimir Putin sanoi 19. joulukuuta vuotuisessa propagandaesiintymisessään, että Venäjällä on ”riittävästi voimia ja keinoja palauttaa kaikki historialliset alueensa”.

Aiemmin Putin on kertonut ihanteekseen 1700-luvun venäläisen keisarikunnan. Lähteet sanovat, että Putinin puheisiin on syytä suhtautua kirjaimellisesti.

Vaarassa olisivat Viro, Latvia ja Liettua, mutta myös Kaakkois-Suomi.

KUVA: Virolaiset ja britit harjoittelivat helmikuussa 2022 venäläisen panssarikolonnan tuhoamista Itä-Viron metsissä. HENRI KÄRKKÄINEN

Nato-lähteiden mukaan Venäjän 6. armeija yrittäisi massiivisella panssari-, tykistö- ja ohjushyökkäyksellä läpimurtoa Virossa ja Latviassa. Hyökkäyksen tavoitteena olisi pääkaupunkien Tallinnan ja Riian valtaus.

Liettuaan venäläiset hyökkäisivät Valko-Venäjän kautta. Tavoitteena olisi maayhteyden saaminen Venäjälle kuuluvan Kaliningradin ja Valko-Venäjän välille eli niin sanotun Suwalkin käytävän valtaus. Jos operaatio onnistuisi, Baltiassa taistelevat Nato-joukot olisivat vaarassa jäädä maantieteellisesti mottiin.

Niiden asemaa Venäjä yrittäisi vaikeuttaa hyökkäämällä Suomen etelärannikolle.

Kaliningradiin sijoitetut ohjusjoukot ja Venäjän Itämeren laivasto hyökkäisivät Gotlantiin, jotta Naton Baltiassa taistelevien maajoukkojen huoltaminen olisi vaikeaa Ruotsin suunnasta.

– Venäjä harjoitteli vuonna 2017 Zapad-harjoituksessaan hyökkäystä Norjaan, Suomeen ja Baltiaan. Venäläiset eivät ole luopuneet hyökkäyssuunnitelmastaan vaan haluavat toteuttaa sen Ukrainan-sodan jälkeen. Suunnitelma on tietojemme mukaan edelleen olemassa, eivätkä venäläiset ole luopuneet halustaan toteuttaa se, lähde kertoo.

Tieto Venäjän hyökkäyssuunnitelman olemassaolosta ja sen laajuudesta tekee loogiseksi sen, miksi Nato-maat järjestivät Norjan rannikolla ja Suomen ja Norjan tunturiylängöllä kymmenientuhansien sotilaiden ja satojen panssariajoneuvojen harjoituksen.

Taivaalla Nordic Response –harjoitukseen osallistui 60 hävittäjää ja 40 helikopteria.

– Yhteinen toimintakykymme Nato-liittolaisina demonstroi kykyämme torjua Venäjän hyökkäys. Pyrimme estämään sen, että he voisivat ikinä edes kuvitella onnistuvansa hyökkäyksessä Norjaan, vara-amiraali Perry tähdensi.

Ongelma syntyy Nato-lähteiden mukaan siitä, että Venäjä ei välitä tappioistaan. Venäjän sodanjohto saattaa ryhtyä uhkayritykseen, vaikka se johtaisi satojentuhansien venäläisten sotilaiden kuolemaan. Sama johtopäätös löytyy Suomen selonteosta.

– Ihmishengellä ei ole heille arvoa, eräs Nato-lähde painottaa.

Nato-maat pitävät Venäjän hyökkäystä mahdollisena. Se näkyy lausunnoista ja ennen kaikkea harjoitustoiminnasta.

– Kyse ei ole siitä, jos Venäjä hyökkää, vaan siitä, milloin he yrittävät hyökkäystä. On varmaa, että he yrittävät yllättää meidät. Yllättäminen on osa Venäjän strategista kulttuuria, eräs lähde sanoo.

Lähteiden sanoissa ei ole liioittelun sävyä eikä pelottelua, vaan kerrotut asiat perustuvat tiedustelutietoon Venäjän tavoitteista ja maan armeijan rakenteesta.

Venäjän maavoimien pääosat ovat tällä hetkellä kiinni hyökkäyksessä Ukrainaan, mutta lähteet kertovat, että Venäjällä on kyky rakentaa vähintään 600 000 sotilaan hyökkäysvoima Baltian ja Suomen rajoille.

– Esimerkiksi Suomen ja Viron lähellä olevat prikaatin suuruiset venäläisjoukot nostetaan divisioonan vahvuisiksi. Venäjällä on tästä suunnitelmat, Nato-lähde kertoo.

Suomen selonteosta löytyy kirjaus, joka on linjassa Nato-lähteiden tietojen kanssa: ”Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan ja toimintaansa luoteisella suunnallaan kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä niin nopeasti kuin se on mahdollista.”

Olen vieraillut Naton eri sotaharjoituksissa, joissa on harjoiteltu edellä kerrotun Venäjän massahyökkäyksen torjumista.

Nordic Response -harjoitusta seurasin maaliskuussa 2024.

Helmikuussa 2022 kahlasin hangessa Itä-Viron metsissä, missä brittiläiset ja virolaiset panssarijoukot harjoittelivat sekä raskaiden panssarivaunujen vastahyökkäystä että venäläisen panssarikolonnan tuhoamista jalkaväen sivustaiskuilla.

KUVA: Yhdysvaltain merijalkaväki harjoitteli kesäkuussa 2023 maihinnousua Latviaan. Tarkoituksena oli harjoitella Nato-vahvistusten tuomista Baltiaan. HENRI KÄRKKÄINEN

Kesäkuussa 2023 seurasin merellä ja hiekkarannoilla, miten Yhdysvaltain merijalkaväen ja Britannian kuninkaallisen merijalkaväen joukot harjoittelivat maihinnousua Latviaan.

Näissä harjoituksissa esiteltiin operatiivista taistelutoimintaa, joka vahvistaa sen, että Nato on valmistautunut torjumaan sen kaltaisen Venäjän hyökkäyksen, jonka mahdollisuudesta Nato-lähteet kertoivat JEF-huippukokouksen yhteydessä.

Suomessa maavoimat on harjoitellut esimerkiksi Kaakkois-Suomen siltojen räjäyttämistä, jotta venäläispanssareiden eteneminen vesistöjen ylitse olisi mahdollista estää.

Viron kaitsevägi rakentaa parhaillaan 40 000 sotilaan vahvuista ja panssaroitua Viron Nato-divisioonaa, johon kuuluu myös brittejä ja ranskalaisia. Pelkästään tämän Nato-divisioonan lyöminen vaatisi Venäjältä useiden divisioonien massahyökkäystä.

Ikävä kyllä harjoitukset eivät poista hyökkäyksen uhkaa.

– Venäjä ei pystyisi enää valtaamaan Nato-maiden alueita siten kuin he harjoittelivat vuonna 2017. Todennäköisesti he sen sijaan kokeilevat Naton 5. artiklan toimivuutta sotilasoperaatiolla jossakin paikassa rajoillamme. Sitä emme tiedä, missä ja milloin tämä tapahtuu, Nato-lähde kertoo tiedusteluanalyysien lopputuloksesta.

Vaaraa kasvattaa Venäjän riskinottovalmius.

– Vaikka lyömme venäläiset hajalle, Putin selittää voittaneensa haastettuaan Naton, lähde sanoo.

Naton alueelliset puolustussuunnitelmat on uusittu siten, että niissä on luovuttu niin sanotusta ansalanka-ajattelusta.

Enää venäläisiä ei päästettäisi etenemään neliömetriäkään, vaan hyökkäyksen pysäyttämisessä iskettäisiin Venäjän puolelle.

Aiemmin puolustusliitto Nato luotti vastahyökkäysvoimaansa.

– Sodasta Ukrainassa on opittu se, että venäläisiä ei saa päästää valtaamaan maa-alueita eikä linnoittamaan niitä. Heidän karkottamisensa on erittäin vaikeaa, lähde kertoo Naton muuttuneesta puolustussuunnittelusta.

Suomenkin selonteossa painotetaan kykyä iskeä Venäjän hyökkäysmuodostelmiin syvällä venäläisten selustassa.

– Kyky vaikuttaa nopeasti kaukana oleviin kohteisiin on keskeinen osa pelotetta ja puolustusta. Kaukovaikuttamiskyvyn korkea valmius ja laaja ulottuvuus auttavat ennaltaehkäisemään ja rajoittamaan hyökkääjän mahdollisuuksia toimeenpanna, johtaa ja ylläpitää operaatioita, valtionjohto korostaa.

Konkreettisten uhka-arvioiden kertominen ja julkisuuteen tuominen on osa Naton ja Nato-maiden strategista viestintää. Kremlille halutaan viestiä, että Venäjän hyökkäys johtaisi venäläisten tappioon.

Sodasta tulisi kuitenkin vaikea, koska Venäjä voisi jatkaa hyökkäyksiään Naton alueelle pitkään. Kremlissä tiedettäisiin, että Nato-maat eivät yrittäisi miehittää Venäjää lopettaakseen hyökkäyssodan.

Tämä asetelma ja Kiinan Venäjälle antama jatkuva tuki tekevät tulevaisuudesta vaarallisen ja vaikeasti ennakoitavan.

– Liittokunnan on kyettävä laajamittaiseen korkean intensiteetin sodankäyntiin kaikissa operatiivissa toimintaympäristöissä sotilaallisesti vahvaa ydinasevaltiota vastaan, selonteossa arvioidaan. LÄHDE: ILTALEHTI 25.12.2024.

---

Veteraani symbolisoi itsenäisyyttä kansalaisille – Lue lisää

Pienten asema suurvaltojen välisessä pelissä

Päivitykset: Havaintoja jotka liittyvät Ukrainan selviämiseen.

Sota- ja lähihistoria on minulle läheinen aihe. Edustan itsenäisyyden ajan viidettä sukupolvea. Vanhempani kokivat Suomen Talvi- ja jatkosodan tapahtumat. Sodista muodostui maamme itsenäisyyden todelliset todisteet. Suomen Itsenäisyyspäivän aikaan olemme saaneet ja tulemme jatkossakin saamaan ”medioista” piristysruiskeen toisen maailmansodan tapahtumista.

---

Itsenäisyys ei ole ikuinen nautintaoikeus vaan se on joka päivä ansaittava uudestaan ja uudestaan

Venäjän hyökättyä sotilaallisesti Ukrainaan helmikuussa 2022 ryhdyttiin meilläkin miettimään Suomen tulevaa asemaa turvallisuus mielessä.

On hyvä palauttaa mieliin että itsenäisyys ei ole ikuinen nautintaoikeus vaan se on joka päivä ansaittava arkisissa töissä. Nyt se ei tosin tapahdu rauhallisissa oloissa. Suomi on joutunut valtiona täsmentämään asennettaan Venäjää kohtaan, kansainväliset suhteet ovat menneet ns. ”uusiksi”.

Minä uskon ukrainalaisten tahtoon puolustaa itsenäisyyttä sitkeästi. Helppoa se ei tule olemaan, Venäjä on materiaalisesti niskan päällä. Ukrainalaiset puolustavat tänään ja seuraavat viikot yksin omaa maataan. 3/2022

Nato-lähteet kertovat 25.12.2024 Venäjän hyökkäyssuunnitelmista Suomeen

Itsenäisyyspäivä 2024 ja perinteet romukoppaan

Kotimainen iltapäivälehti kirjoittaa 1.11.24 kuinka ”mielissään sotaveteraanit ovat järjestelyistä”,  JÄRJESTELYSTÄ, jolla presidentti-instituutio muuttaa 6.12. itsenäisyyspäivän vastaanoton perinnettä. 

Voin pahoin, että tähän juttuun haetaan tukea etujärjestöstä, tukeutumalla lakkautettuun liittoon. Se saa minut huonovointiseksi. 
Tällä järjestelyllä siivotaan tehokkaasti kansallinen symboli pois kuvasta. Se sopii nykyiseen linjaan, ja valtamedian valtavirtaan, häivyttää kansalliset symbolit sivuun, pois näkyvistä, pois kuvasta, pois ruudusta. 

Ei kai kukaan ansioitunut kansalainen omassa järjestössä ryhdy kritisoimaan kunniakirjan allekirjoittajaa tässä asiassa. Tämä on läpinäkyvä kanslian ” järjestely” ja arvovalinta.

HUOM: Olen täysin tietoinen tilastoista ja kunniakansalaisten korkeasta iästä. Tässä ”järjestelyssä” ei ole kysymys yksilöiden (ikäihmiset) toimintakyvystä, kun kuitenkin itsenäisyyspäivän sijaan vaihdettiin päivää.

Mielestäni on keskeistä millaisen viestin presidentti antaa juhlavastaanotollaan itsenäisyydestä. Tilaisuuden kuva ilman kunniakansalaisia, menneitä sukupolvia ja heidän jälkeläisiään nyt tulevina itsenäisyyspäivinä. 

Ahdistava vuosi 2022

Sota on jatkunut 24.12. mennessä 10 kuukautta. Edellä esitettyyn arvioon sodan kehityksestä Ukrainassa näyttää tänään 5.12. että ukrainalaisten taistelu olemassa olostaan jatkuu pitkään. Vihamielinen naapurimaa Venäjä raunioittaa Eurooppalaista valtiota ja kansaa. Toivottavasti Ukraina pääsee rauhan aikaan ulkomaisen avun ja rintaman turvin mahdollisimman pian. Kulunut vuosi on ollut ”ahdistava”.

Tänään 4.12.23 Venäjän aloittama sota Ukrainassa jatkuu.

Vaikka me kovasti aluksi toivoimme, että Venäjä ei menestyisi haluamallaan tavalla, niin on nyt kuitenkin käymässä. Rintama on jämähtänyt. Lännen käytännössä USA:n aseellinen tuki Ukrainaan ei ole ollut sillä tasolla, että yhteinen vihollinen olisi pystytty lyömään takaisin. Puhumattakaan Krimin takaisin valtaamisesta.

On ollut merkkejä jonkin aikaa, että Bidenin hallinnon rahahana alkaa jumittaa. Meillä, joku iltapäivälehti: kin on havahtunut sen näkemään. Laajasti tätä ei meillä halua kertoa eikä uutisoida? ? (4.12.2023)

Sodat käyvät yli kun suuret niin päättää

Valitettavasti Bidenin hallinto ja Saksa ovat nyt pakittamassa tästä Ukrainan sodasta ja jättämässä Euroopan todella vaarallisille vesille. Sopimus ja aselepo Ukrainassa alkaa häämöttämään. Silloin kun ”länsi” painostaa Ukrainan sopimukseen Venäjän kanssa, se tulee tarkoittamaan Suomelle ”kusisia” aikoja. (4.12.2023)

Ei tietenkään välittömästi, mutta jatkossa varmuudella. Venäjän sotateollisuus ja talous pyörii eikä sieltä tavara ja armeijat ole mihinkään loppumassa. Eu:ssa ei ole ryhdytty vielä konkreettisesti puolustuksen vahvistamiseen, asia junnaa, hääritään kokouksissa kauhistelemassa Yhdysvaltalaisten ehtyvää rahavirtaa Eurooppaan? (12/2023)

En ole tietäjä enkä asiantuntija, mutta tältä se nyt näyttää. Seurasin sodan 2/2022– alussa julkisuuden suomalaisia ”sota-asiantuntijoita”, kaiken karvaisia kommentaattoreita, mielestäni he oli yksipuolisia. Lähinnä Venäjän vähättelyä ja alun epäonnea sotatoimissa naureskeltiin. Lopetin seuraamisen aika pian.

Venäjä aloitti sodan, rikkoi rauhan ja valehteli joka suuntaan. Mutta tästä huolimatta on mielestäni typerää esiintyä asiantuntijana julkisuudessa vähättelemällä Venäjän kykyä sodassa. Molliminen näyttää ulospäin sen, kuinka lyhytnäköisiä olemme.

Niin, ja kyllä tämä ”Tsaari” etukäteen kertoi julkisuuteen omista aikeistaan Itä-Ukrainassa. Krimin kohdalla ”lännen johtajat” , mm. Obama hyväksyivät tapahtuneen miehityksen ja kun Tsaari uhkaa ydinaseella 2022, ei niin sanotusta lännestä löydy JOHTAJAA sanomaan muuta kuin – en pidä tuollaisesta puheesta –, kuten Biden !

Pienten asema suurvaltojen välisessä pelissä

Suomen puolustajien – varsinkin julkisuudessa esiintyvien – olisi ollut hyvä pitää mielessä pari asiaa: Tulee se päivä kun ”joku” päättää sopia ukrainalaisten puolesta Venäjän irtautumisesta sotatoimista.

Siinä kohdassa Venäjä ei anna tuumaakaan periksi. Toiseksi, tässä sodassa olemme osapuoli tukemalla Ukrainaa sodassaan ja tuskin Venäjä jättää tätä huomioimatta, olemme valinneet ihan oikean puolen tukemalla Ukrainaa alusta alkaen. Tämä on meidän, pienen valtion valinta isossa pelissä. (4.12.2023)

Meillä on aina kannettavana lopullinen vastuu itsenäisyydestämme, suurvallan rajanaapurina. Se on realiteetti, on ollut historiassa ja tullee olemaan tästä eteen päin. (9.2.2024)

Uusi aikakausi NATON -jäsenmaana 2023

Suomesta tuli 4.4. puolustusliitto Naton 31. jäsen. Sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi historiassamme on päättynyt. Nato-jäsenyyttä juhlistettiin lipunnostoseremonialla Naton päämajalla Brysselissä liittymiskirjan talletuksen jälkeen.

Miksi suhtautuminen NATOON muuttui – vai muuttuiko

Asenne NATOON ja oman maan puolustamiseen liittoutumattomana muuttui lyhyessä ajassa. Monien hartaasti kaivattu laaja, myönteinen kansalaismielipide NATO-asiassa antoi tukea maan johdolle, sen arvioidessa turvallisuustilannetta ja puolustuspolitiikan tulevaa linjausta. Presidentti aloitti konkreettiset neuvottelut sotilaallisesta puolustusliitosta alkuvuodesta 2022.

Kansainvälinen tilanne johti puolueettomuuspolitiikan uudelleen arviointiin. Riittävää sotilaallista tukea ei ole saatavissa Euroopasta, vaan siitä oli aktiivisesti neuvoteltava Valkoisessa Talossa, Washingtonissa. Suomesta tuli, erittäin nopealla aikataululla Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATON -jäsenmaa 4.4. 2023.

Miksi suomalaisten mielipide muuttui?

Ehkä tähän johti se, kun sinulle oli pitkään sanottu OPTIO, jota voimme käyttää ”pahan päivän” tullen. 

Tässä asiassa ”kansalaismielipide” vaikutti selvästi. Itse olin toivonut, että demokraattinen järjestelmämme hoitaisi tämän tasoiset ulkovaltojen välisiin suhteisiin vaikuttavat asiat ”rauhan” aikana kuntoon. Mutta ei, tulimme yllätetyksi housut kintuissa. Aihe ei koskaan ollut meillä esim. hallituskysymys.

(Päivitetty 6.4.23).

Moni ajattelee ja sanoo nyt ”en olisi uskonut näkeväni sotaa Euroopassa omana elinaikanani”.

-Laajalla Euroopan Unionin tasolla pehmeä suhtautuminen Kremliin, Venäjän vallatessa Krimin 2014, on johtanut Euroopan ja meidät lopulta tähän pisteeseen. (27.2.2022)

-Aika näyttää mihin Eurooppa on ajautumassa turvallisuuden ja yhteisen näkemyksensä kanssa. 2/2022

-Viimeiset parikymmentä vuotta EU:n ja Suomenkin ulkopolitiikka on ollut ties missä. 2/2022

Ulkopoliittinen käännös Suomen turvallisuuspolitiikassa tapahtui keväällä 2022 kun poliittinen johtomme teki päätöksen ja Suomi on hakenut kesällä puolustusliitto NATON jäsenyyttä. 12/2022

---

Perinteinen itsenäisyyspäivä

Perinteinen Itsenäisyyspäivän vietto luo kuvaa Talvisodasta 1939–40 ja Jatkosodasta 1941–44. Silloin nuori valtio joutui puolustamaan omaa aluettaan asein säilyttääkseen itsenäisyytensä. Suomalaiset sotilaat ja kotirintama yhdistivät voimansa. Hinta oli kova. Maa säilytti itsenäisyytensä. Vuosittain 6.12. puolustusvoimamme juhlistavat perinteisiin kuuluvalla tavalla järjestäen valtakunnallisen paraatin.

Kuva: Veteraani ja kansalaisjärjestöjen lippulinna järjestäytyneenä seppeleenlaskutilaisuuteen ja kunnianosoitukseen Asikkalassa 6.12.2018. 

Veteraani – Ilman puolustustahtoista kansaa ja veteraaniemme panosta Suomi tuskin olisi itsenäinen valtio

Itsenäisyyttä on puolustettu kolmessa sodassa

Talvisota syttyi marraskuun lopussa kun Neuvostoarmeija tunkeutui rajan yli maahamme. Sodan syttymistä muistetaan 30.11. Samalla viikolla 6.12. vietetään myös Suomen Itsenäisyyspäivää. Neuvostoarmeijan hyökätessä maahan 1939 Suomi oli ollut itsenäinen valtio yli kaksikymmentä vuotta. Itsenäisyys tai oikeammin sen julistaminen 1917 ei ollut kuitenkaan pelkkä ilmoitusasia. Suomihan oli ollut edelliset sata vuotta osana Venäjää. 

Tarton, Moskovan ja Pariisin rauhansopimus

Ennen edellä mainittuja kahta sotaa Suomi oli solminut Tarton rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa 1920. Suomi ja Neuvosto-Venäjä olivat olleet sodassa keskenään 1918. Tarton rauhassa Suomi sopi alueista, itärajasta ja suhteistaan Neuvosto-Venäjään. Talvisodan rauha tehtiin 1940 Moskovassa ja Jatkosodan rauhansopimus solmittiin 1947 Pariisissa.

Virallisesti meillä jätetään aina kertomatta kuinka irtaantuminen Venäjästä suvereeniksi valtioksi sujui:

• On kiusallista ottaa puheeksi itsenäisyystaistelu 1918
• Kenen kanssa Suomi oli sodassa 1918
• On helpompi ohittaa yli kaksikymmentä vuotta historiaa, kun pysähtyä pohtimaan sitä miksi Suomi itsenäistyi
• Virallisen Suomen olisi avoimesti kerrottava kansakunnan vapaustaistelusta itsenäiseksi valtioksi
• On mielenkiintoista seurata mediaa ja yleistä käsitystä siitä, mihin se itsenäisyyden liittää tänään.

Sodan perintö seuraa sukupolvelta toiselle

Itsenäisyyspäivänä maanpuolustus- ja kansalaisjärjestöjen yhteiset lippulinnat tekevät kunniaa käymällä hautausmailla sotiemme muistomerkeillä. Monilla paikkakunnilla käynnit tehdään myös sodan 1918 molempien osapuolten muistomerkillä. Osapuolina tarkoitan punaisia ja valkoisia. Näin kansakuntana kunnioitamme ja arvostamme omaa menneisyyttämme. 

Itsenäisyys ei ole ikuinen nautintaoikeus vaan se on joka päivä ansaittava uudestaan ja uudestaan

Itsenäisyyspäivänä emme mielellään puhu varsinaisesta murros- ja itsenäistymisvaiheesta 1917-18. Sen muisteleminen on eriytynyt ihan muihin päivämääriin. On kuitenkin hyvä muistaa tässä yhteydessä, että itsenäisyysjulistuksen aikoihin 1917–18 kansakunta jakautui kahtia. Kansakuntana ymmärsimme vapauden vaatimukset eri tavoin. Tämän seurauksena Suomessa käytiin talvella 1918 vapaussotaa ja sisällissotaa.

Kuva: Vapaussodan hautamuistomerkki Asikkalassa.

Traumaattinen sota 1918 on huomattavasti vaikeammin käsitettävä, kuin  Talvisota 1939–40. Talvisodassa oli selkeä vastustaja ja raja josta tapeltiin Neuvostoliiton kanssa. Sodassa 1918 ei ollut yhtä selkeää vihollista eikä rintamaa rajoineen. Sisällissodissa vastustajaksi voi valikoitua kuka tahansa.

Jälkeenpäin voittajapuoli alkoi nimittämään sotaa vapaussodaksi. Se ei ole mitenkään virheellinen nimi.

Selvitykset sotien kenttäoikeuksista ja jälkitapahtumista ovat tutkineet sotaa 1918 sisällissotana. Siinäkään ei ole mitään väärää. On vain huomioitava, että nykyhetki on aina läsnä nimitettäköön sota-aikaa 1918 millä nimellä hyvänsä.

Näillä ajatuksilla toivotan Sinulle hyviä lukuhetkiä. Onnea 105-vuotiaalle Suomelle!

Ilman puolustustahtoista kansaa ja veteraaniemme panosta Suomi tuskin olisi itsenäinen valtio

Kaikki mahdolliset voimavarat otettiin käyttöön ja mobilisoitiin taisteluun ylivoimaista vihollista vastaan. Lue talvisodan henki, kaikkien sisukas, sitkeä ja kestävä, Talvisota 1939 oli totaalinen, siinä kaikki suomalaiset olivat uhan alla.

Kiitos Sinulle, että luit tämän blogikirjoituksen.

Tagged itsenäisyyspäivä, Sodan perintö, talvisota