Suomen Tie ja koettelemukset itsenäisyyden aikana on monimutkainen juttu. Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 merkitsi alkua uudelle aikakaudelle. Pian sen jälkeen maa kohtasi kaksi sotilaallista konfliktia Neuvostoliiton kanssa, jotka muovasivat Suomen kohtalon ja sen aseman maailmanpolitiikassa. Vuosien 1939–40 Talvisota ja vuosien 1941–44 Jatkosota olivat kaksi merkittävää tapahtumaa, jotka vaikuttivat syvästi suomalaisiin.
Tässä artikkelissa tiivistän sinulle näiden sotien historiallista merkitystä, niiden vaikutuksia maan kohtaloon sekä niiden perintöä, joka elää edelleen Suomen kansan muistissa ja kulttuurissa. Jutun alkuosa perustuu puolueettomuus aikaan. Ennen Nato prosessia, joka käynnistyi 2022.
Suomen Jatkosota oli osa toista maailmansotaa jonka seurauksista sovittiin Pariisin rauhansopimuksessa.
Tämän jälkeen Suomi pyrki pitämään tasapainoista ulkopolitiikkaa, joka mahdollisti yhteistyön läntisten demokratioiden kanssa, samalla kun se alkoi ylläpitämään diplomaattisia suhteita Neuvostoliittoon. Ulkopolitiikassa korostui rauhanomaisuus ja puolueettomuus. Lähialueella Neuvostoliitto kohteli miehitettyjä maita; esimerkkinä Viro, Latvia ja Liettua, hyvin kovakouraisesti. Jälleenrakennuksen aikakautena meillä Suomessa miehityksen uhka ja itsenäisyyden menettäminen huolestuttivat kansalaisia.
Tämän postauksen lopussa – Suomen päätös olla liittymättä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon (NATO) oli monimutkainen ja juontaa juurensa useista tekijöistä – tärkeimpiä syitä olivat, selviää kun luet jutun.
Suomen koettelemukset itsenäisyyden aikana
Talvisota, joka käytiin vuosina 1939–1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä, oli poikkeuksellinen konflikti ja osoitti Suomen sinnikkyyden ja taistelutahdon.
Suomi oli 1939 huonosti varustautunut sodan varalle, mutta silti se onnistui pitämään Neuvostoliiton joukot aisoissa.
Jos Suomi ei olisi kyennyt puolustautumaan, se olisi todennäköisesti joutunut Neuvostoliiton miehittämäksi, ja tilanne olisi voinut kehittyä usealla eri tavalla.
Suomen Tie jos se ei olisi pystynyt puolustautumaan
Miehitys ja hallinnon muutos: Jos Neuvostoliitto olisi onnistunut miehittämään Suomen, se olisi todennäköisesti pyrkinyt asettamaan kommunistisen hallinnon maahan. Tämä olisi merkinnyt merkittäviä muutoksia Suomen poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa rakenteessa.
Kansallinen vastarinta: On mahdollista, että Suomessa olisi noussut vastarintaliike miehitysvallan aikana, samoin kuin muissa miehitetyissä maissa. Tällainen vastarinta olisi kuitenkin ollut vaarallinen ja siitä olisi seurannut ankaria vastatoimia miehittäjien taholta.
Poliittinen vaikutus alueeseen: Suomen mahdollinen miehitys olisi voinut vaikuttaa koko Itämeren alueen poliittiseen dynamiikkaan. Se olisi saattanut aiheuttaa jännitteitä muiden naapurimaiden ja suurvaltojen välillä.
Talous ja yhteiskunta: Miehitys olisi vaikuttanut Suomen talouteen ja yhteiskuntaan syvällisesti. Neuvostoliitto olisi todennäköisesti vaatinut resursseja ja pyrkinyt muuttamaan Suomen talouden suuntaa.
Suomen Tie Talvisodasta Jatkosotaan
On tärkeää muistaa ja korostaa, että talvisota päättyi Suomen itsenäisyyden säilyttämiseen ja Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseen.
Suomi sai sodan aikana kansainvälistä tukea, erityisesti Pohjoismailta, jotka lähettivät sotamateriaalia ja vapaaehtoisia. Suomi sai länsimailta paljon myötätuntoa ja sen lehdistö asettui tukemaan Suomea, lukuun ottamatta kommunistisia lehtiä.
Talvisodan lopputulos oli Suomelle moraalinen voitto ja symboloi maan kykyä puolustaa itsenäisyyttään ja demokraattisia arvojaan vastoin suurta naapuriaan.
Talvisodan rauhanehdot: Suomi luovutti Neuvostoliitolle Karjalan Kannaksen, Kaakkois-Suomen, Laatokan, itäisen Suomenlahden saaret, osan Sallan Kuusamon alueesta ja Petsamossa Kalastajasaarennon länsiosan sekä vuokrasi Hankoniemen lähisaarineen 30 vuodeksi.
Jatkosota
Jatkosota, joka alkoi kesäkuussa 1941 ja päättyi syyskuussa 1944, vaikutti merkittävästi Suomen kohtaloon seuraavina vuosina.
Vaikka Suomi ei Jatkosodan tuloksena onnistunut saamaan takaisin kaikkia Talvisodassa menetettyjä alueitaan, sodan lopputulos vaikutti silti Suomen asemaan ja suhteisiin Neuvostoliiton kanssa seuraavina vuosina seuraavasti:
Rajat ja alueet: Jatkosodan lopputuloksena Suomi menetti Karjalan Kannaksen, Laatokan Karjalan alueet Neuvostoliitolle, mutta säilytti itsenäisyytensä ja suurimman osan muista alueistaan. Tämä vaikutti Suomen geopoliittiseen asemaan ja rajojen määrittelyyn pitkään.
Taloudellinen taakka: Sota oli taloudellisesti raskas Suomelle, ja sen jälkeen maa joutui käsittelemään Monella tasolla sotien aiheuttamia vaurioita ja taloudellista taakkaa. Kansainväliset velvoitteet ja sotakorvaukset vaikuttivat Suomen talouteen.
Suhteet Neuvostoliittoon: Vaikka Suomi ei saanut pitää kaikkia menettämiään alueita, Jatkosodan lopputulos mahdollisti Suomen itsenäisyyden säilymisen.
Suomi joutui kuitenkin käyttämään varovaisuutta suhteissaan Neuvostoliittoon ja ottamaan huomioon naapurinsa turvallisuusintressit.
Rauhanehdot: Välirauhansopimuksessa sovittiin Moskovan rauhan (vuoden 1940) rajojen palauttamiseta voimaan. Petsamon käsivarren luovuttamisesta ja Porkkalan alueen vuokraamisesta Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Lisäksi Suomi sitoutui huomattaviin sotakorvauksiin, saksalaisten karkottamiseen maasta, sotarikollisten tuomitsemiseen sekä armeijan saattamiseen rauhanaikaiselle kannalle 2 1/2 kuukauden kuluessa.
Suomen suuntaaminen – puolueettomuus ja rauhanomainen ulkopolitiikka –
Kylmä sota: Toisen maailmansodan jälkeinen kehitys Itä-Euroopassa johti Kylmän sodan aikakauteen. Suomi pyrki pitämään tasapainoista ulkopolitiikkaa, joka mahdollisti yhteistyön läntisten demokratioiden kanssa, samalla kun se ylläpiti diplomaattisia suhteita Neuvostoliittoon.
Sotakorvaukset ja jälleenrakennus: Sotakorvaukset, jotka Suomi maksoi Neuvostoliitolle, olivat taloudellisesti merkittäviä, mutta maa onnistui myös jälleenrakentamaan sotien aiheuttamat vahingot ja kehittämään talouttaan.
Kaiken kaikkiaan Jatkosodan lopputulos mahdollisti Suomen itsenäisyyden säilymisen ja vakauden alueella, mutta se myös muovasi maan ulkopoliittista ja taloudellista suuntaa seuraavina vuosikymmeninä. Suomi pyrki aktiivisesti säilyttämään puolueettomuuden ja rauhanomaisen ulkopolitiikan, mikä auttoi sitä säilyttämään vakaan asemansa maailmanpolitiikassa.
Pariisin rauhansopimus ja Suomen Tie:
Suomen jatkosota ja toisen maailmansodan seuraukset johtivat Pariisin rauhansopimuksen allekirjoittamiseen vuonna 1947.
Tämä sopimus muokkasi Suomen kohtaloa ja vaikutti asemaamme maailmanpolitiikassa seuraavina vuosikymmeninä.
Pariisin rauhansopimus määritteli uudelleen Suomen rajat ja tunnusti sen itsenäisyyden säilymisen, mutta samalla se vaati Suomelta sotakorvauksia ja muita sitoumuksia Neuvostoliitolle. Vaikka Suomi menetti osan alueistaan Jatkosodan seurauksena, se säilytti itsenäisyytensä ja sai mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuttaan rauhan vallitessa.
Sopimuksen myötä Suomi pyrki pitämään puolueettomuutensa Kylmän sodan aikana ja kehittämään hyviä suhteita sekä läntisiin demokratioihin että Neuvostoliittoon.
Tämä tasapainoilu kansainvälisessä politiikassa vaikutti Suomen ulkopoliittiseen suuntaan pitkään.
Pariisin rauhansopimus oli ratkaiseva asiakirja Suomen historiassa, ja sen vaikutukset näkyvät edelleen maan ulkopoliittisessa linjassa ja suhteissa Venäjään.
Sopimus toimi perustana Suomen rauhanomaiselle kehitykselle ja vakaalle itsenäisyydelle sodan jälkeen.
HUOM: Edellä olevassa tekstissä ei ole huomioitu Suomen liittoutumista Läntiseen puolustusliittoon 2023. S.Kiuru 3.9.2023.
Miten Neuvostoliitto kohteli Baltian maita
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto kohteli Baltian maita (Viro, Latvia ja Liettua) hyvin kovakouraisesti ja pakotti ne liittymään Neuvostoliiton ”kokoamaan” kommunistiseen itäblokkiin. Tämä johti Baltian maiden pitkäaikaiseen miehitykseen ja niiden itsenäisyyden menettämiseen seuraaviksi vuosikymmeniksi.
Baltian maiden kohtelu:
Sotilaallinen miehitys: Neuvostoliitto miehitti Baltian maat vuonna 1944, kun se eteni saksalaisten joukkojen vetäytyessä Baltian maista. Tämä tapahtui käytännössä toisen maailmansodan loppuvaiheissa, ja Neuvostoliitto perusteli miehitystä tarpeella ”vapauttaa” nämä alueet natsien hallinnasta.
Kommunistiset hallinnot: Neuvostoliitto asetti Baltian maihin kommunistisia hallintoja, jotka olivat uskollisia Moskovan johdolle. Nämä hallinnot aloittivat kommunismin toteuttamisen näissä maissa ja tukahduttivat poliittisen opposition.
Kansallisen identiteetin tukahduttaminen: Neuvostoliitto pyrki tukahduttamaan Baltian maiden kansallisen identiteetin ja kulttuurin. Kieliä, kulttuuria ja perinteitä pyrittiin venäläistämään.
Pakkojäsenyys Neuvostoliittoon: Vuonna 1940, välittömästi sodan jälkeen, Neuvostoliitto pakotti Baltian maat liittymään Neuvostoliittoon väkivaltaisen miehityksen kautta. Tämä toimenpide ei ollut kansainvälisesti tunnustettu.
Jatkuva miehitys
Baltian maat pysyivät Neuvostoliiton miehityksessä vuosikymmeniä, kunnes ne lopulta saivat jälleen itsenäisyytensä 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajotessa.
Tämä ajanjakso oli Baltian maille hyvin vaikea, sillä ne menettivät itsenäisyytensä ja joutuivat elämään Neuvostoliiton tiukan hallinnan alla. Baltian maiden itsenäisyysprosessi ja vapautuminen alkoivat vasta 1990-luvulla Neuvostoliiton hajotessa, ja ne palauttivat itsenäisyytensä virallisesti kansainvälisesti tunnustettuna.
Suomen koettelemukset itsenäisyyden aikana
Suomen päätös olla liittymättä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon (NATO) oli monimutkainen ja juontaa juurensa useista tekijöistä.
Tärkeimpiä syitä olivat:
- Pitkäaikainen puolueettomuuspolitiikka: Suomi harjoitti pitkään puolueettomuuspolitiikkaa, joka alkoi jo toisen maailmansodan aikana. Tämä politiikka oli osa maan pyrkimystä säilyttää itsenäisyytensä ja välttää osallistumista konflikteihin suurvaltojen välillä.
- Naapurisuhde Venäjään: Suomi jakaa pitkän rajan Venäjän kanssa, ja historialliset suhteet naapurin kanssa ovat olleet monimutkaiset. Suomi on pyrkinyt ylläpitämään hyviä suhteita Venäjään ja välttämään toimenpiteitä, jotka voisivat aiheuttaa jännitteitä.
- Kansan enemmistön mielipide: Suomen kansan enemmistö ei ole ollut innokas NATO-jäsenyyden kannattaja. Kansan mielipiteen kuunteleminen on ollut tärkeää suomalaisessa politiikassa.
- Itsenäinen puolustuskyky: Suomi on pyrkinyt ylläpitämään omaa uskottavaa puolustuskykyä ja sotilaallista valmiutta. Maa on tehnyt investointeja puolustusvoimiinsa ja pyrkinyt luomaan laajan kansallisen puolustusjärjestelmän.
- Yhteistyö puolustusliitto Naton kanssa: Vaikka Suomi ei ollut NATO:n jäsen, Suomi osallistui aktiivisesti kumppanuusohjelmiin ja sotilasalan yhteistyöhön NATO-maiden kanssa. Suomi on myös jäsen Euroopan unionissa ja osallistuu EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Keskustelu oli jumiutunut ja sitä käytiin ajoittain:
Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys oli vuosikymmenten ajan –aika ajoin– keskustelun aihe. Keskustelu oli riippuvainen geopoliittisista olosuhteista ja kansallisista prioriteeteista.
Ulkopoliittinen ajattelu EU:n aikakaudella:
Virallisen Suomen tarve nostaa asia pöydälle tulisi olemaan seurausta muuttuvasta geopoliittisesta tilanteesta. Suomi ei koskaan ottanut ulkopolitiikassa aloitetta –omiin käsiin– ja hakenut jäseneksi läntiseen puolustukseen.
Suomesta tuli puolustusliitto NATON 31. jäsen 4.4.
Miksi suomalaisten mielipide muuttui?
Ehkä tähän johti se, kun vuosia sinulle oli sanottu OPTIO, jota voimme käyttää ”pahan päivän” tullen.
Yleinen käsitys oli että päätös Nato jäsenyydestä vaatisi huolellisen harkinnan, koska se vaikuttaisi Suomen suhteisiin naapurimaa Venäjän kanssa. Näin ei käynyt vaan ”kansalaismielipide” käynnisti poliittisen keskustelun ja Nato hakuprosessin.
Kansalaisten yleinen asenne oman maan puolustamiseen liittoutumattomana muuttui lyhyessä ajassa Nato puolustusliitolle myönteiseksi. Hartaasti kaivattu myönteinen kansalaismielipide NATO-asiassa antoi tukea maan johdolle sen arvioidessa maan turvallisuustilannetta ja ulkopoliittista linjaa. Presidentti aloitti konkreettiset neuvottelut sotilaallisesta puolustusliitosta Yhdysvaltojen kanssa alkuvuodesta 2022. Suomen liittymisprosessi Natoon Valtioneuvoston sivut:
Venäjän sotatoimet Ukrainassa oli se – paha päivä –
Pahana päivänä Suomi katsoi että riittävää sotilaallista tukea ja apua ulkoisen uhkan torjumiseksi, ei ole saatavissa Euroopassa, vaan siitä oli aktiivisesti neuvoteltava Valkoisessa Talossa, Washingtonissa.
Suomesta tuli, erittäin nopealla aikataululla Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO -jäsenmaa 4.4. 2023.
