Maanpuolustus kiinnostaa nyt

Maanpuolustus tarkoittaa velvollisuutta ja tahtoa puolustaa omaa maataan. Suomalaisten asenteet oman maan puolustamiseen jos Suomeen hyökättäisiin on ollut korkeaa tasoa. Maanpuolustustahtoa on perinteisesti mitattu kysymällä kansalaisten mielipidettä maan aseellisesta puolustamisesta.

Suomen puolustajien, sotaveteraanien ja lottien avulla oli selvitty sodasta ja selvisimme sotien jälkeisestä haastavasta ajasta. Sotiin oli ottanut osaa 600 000 miestä ja naista. Nuorimmat 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotaan osallistunut menehtyi. Sodasta palasi vammautuneita, joka neljäs oli pysyvästi invalidi. Sodan jäljiltä maassa oli 30 000 sotaleskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.

Veteraanipäivä – valtakunnallisen veteraanipäivän viettäminen nr. 36 / 2023

Veteraanipäivän viettämisen "isä" ei ole yksiselitteisesti tiedossa. Todennäköisesti tuo henkilö kuitenkin oli sotiemme veteraani, toteaa Antti Juutilainen Tammenlehvän kansa -teoksessa. Lähde: VETERAANILEHTI torstaina 27.4.2017.

Tuolloin 2017 Lahdessa, veteraanipäivä palasi juurilleen. Kansallista veteraanipäivää oli vietetty ensimmäistä kertaa Lahdessa vuonna 1987. Se oli silloin keskeinen osa Suome itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta ja Lahden Suurhallissa pidetyssä pääjuhlassa oli läsnä 10 000 henkeä. Ensimmäisenä juhlapäivänä 1987 sotaveteraaneja oli elossa 320 000. Heidän keski-ikä oli silloin 70 vuotta. Suurhallin kattoon oli ripustettu 70 Suomen lippua.

Lottien ja Sotaveteraanien yhteinen juhla – me emme unohda

Silloin kun valtakunnallista veteraanipäivän 30-vuotisjuhlaa vietettiin Lahdessa 2017, oli veteraaneja elossa 17 000. Heistä Sotainvalideja 2 500 ja veteraanien keski-ikä oli noussut 92 vuoteen.

Kuva: Veteraanilehti 2017, veteraanipäivän kulkue Lahden Urheilukeskuksessa 1987.

Juhlapuheessa 27.4.1987 Lahdessa akateemikko Matti Kuusi puhui vahvasti ja huumorilla niin kuin sodan käyneille jermuille pitää puhua.
Henkilöt ja hyödyllistä

Svinhufvud Pehr Evind

Svinhufvud oli itsenäisyyden kannattaja ja hän vastusti venäläistämistä. Syntymäpaikka: Sääksmäki Koulutus: Filosofian maisteri (1882)Työ: Varatuomari (1888), puoluetaustaltaan nuorsuomalainen, 1918 kokoomuslainen. Oli itsenäistymisen kannattaja ja vastusti venäläistämistä. Vahva ja radikaali itsenäisyyden…

Jatka lukemista

Henkilöt ja hyödyllistä, Sota-aika

Tokoi Oskari

Tokoi oli poliitikko ja ensimmäinen senaatin sosialistinen pääministeri. Syntymäpaikka on Kannus (1873-1963). Puoluetausta: Sosiaalidemokraattinen poliitikko Muutti siirtolaisena Amerikkaan 1891, työskenteli kaivoksessa. Palasi Suomeen perheen kanssa 1900. Suomen Eduskunnan puhemies 1913.…

Jatka lukemista

Sotatoimet 1918 –1944

Taistelupaikat ja sotatoimet helmikuussa 1918 – Helsingin herruus punaisille – hallitus Vaasaan ja sodan johto Seinäjoelle 

Taistelupaikat sijaitsivat tärkeimpien ratayhteyksien varsilla. Haapamäki–Pieksämäki rata ja Vilppula olivat heti sodan alussa ratkaisevassa asemassa. Paikalliset aktiivit ja suojeluskuntalaiset asettuivat puolustamaan rautatietä. Pohjoisempana valkoisten tukialueella Oulun ja Kuopion varuskunnat riisuttiin…

Jatka lukemista