Sotatoimet

Punakaartin valloitus- ja hyökkäysvaihe helmi- maaliskuussa 1918 Kuhmoisten suunnalla

Punakaartin hyökkäyskohtia Pohjois-Hämeessä oli useita. Punaisten päätavoite oli edetä rataa pitkin Haapamäen risteysasemalle. Se ei onnistunut, koska Vilppulan kylän valtaaminen ja vesistölinjan ylitys muodostui liian vaikeaksi. Koska hyökkäys ei menestynyt Haapamäelle rataa hyväksi käyttäen yrittivät punaiset läpimurtoa maanteitä pitkin.

Punakaarti hyökkäsi panssarijunalla tähtäimessä Haapamäki

Punaiset hyökkäsivät Ruoveden suunnassa Väärinmajan kylään kaksi kertaa helmi- ja maaliskuun aikana. Näsijärven pohjoispuolella, Kurussa ja Vaskivedellä punaisten partiot hallitsivat Virtain suuntaa. Ne hyökkäsivät maaliskuussa pyrkien Vaskiveden – Virtain kautta Haapamäelle.

Punakaarti eteni Orivesi – Vilppula rataa pitkin panssarijunilla. Idän suunnalla tähtäimessä oli saavuttaa Päijänteen reuna (kartta alla). Kaartit olivat vallanneet tärkeät tieyhteydet Länkipohjassa, Eväjärvellä, Eräjärvellä, Vehkajärvellä, Luopioisissa ja Padasjoella. Helmi–maaliskuussa punaiset yrittivät etelän suunnalta Kuhmoisten kirkonkylän valtausta.

Hämeen ryhmä

Näsijärvestä itään Päijänteeseen rajoittuva alue.

Hämeen ryhmän kartta 1918. Punaisten hyökkäysvaihe helmikuussa.
Punaisten joukkojen valloittamat alueet 10.3.1918 mennessä (tummennettu piirros). Vastassa Wetzerin johtama Hämeen ryhmä. Kuva kirjasta Vapaussodan Historia, J.O. Hannula.

Punaiset yrittivät avata ”Hämeen lukkoa” Poikkijärven kylässä

Tampereen suunnasta Kuhmoisiin johtava tien varrella on Vehkajärven kylä. Sinne oli muodostunut punaisten joukkojen suuri keskittymä, maaliskuussa yli 1000 miestä. Matkaa Kuhmoisten kirkolle on 20 km. Kuhmoisten kirkolle johti tiet Orivedeltä Länkipohjasta ja Vehkajärven kautta Tampereelta. Etelän suunnasta Padasjoelta jatkuen Jämsään.

Kuhmoisten kirkonkylä pysyi talvella valkoisten joukkojen hallussa. Kuhmoinen toimi etelästä matkaavien etappitienä ja levähdyspaikkana. Helmikuussa sinne saatiin vahvistukseksi joukkoja Jämsän suunnalta. Helmikuussa Kuhmoisiin saatiin tieto, että punaiset ovat keräämässä joukkoja Padasjoen, Kuhmalahden ja Vehkajärven kyliin.

Vehkajärven taistelu 26.2.1918

Aamuyöstä 26. helmikuuta valkoisten onnistui täydellisesti yllättää punakaarti Vehkajärvellä. Kappelikirkon mäkeä puolusti noin 500 miehen vahvuinen punakaarti. Pohjois-Hämeen I pataljoona kapteeni Hans Kalmin johtamana teki iskun. Osa punaisista juoksi kaaoksessa metsiä ja jäitä pitkin turvaan.

Punaisia kaatui yli 40, valkoisten haltuun jäi arvokkaat ampuma- ja elintarvikekuormat, joten pataljoonan huolto tuli yhdellä kertaa turvatuksi pitkäksi aikaa. Täydennys oli tarpeen, koska virallinen huolto toimi huonosti. Pataljoona palasi takaisin majoituspaikkaansa Kuhmoisten kirkolle.

Punaiset nimittivät Kalmin poikia tämän jälkeen täydellä syyllä. ”Kuhmoisten piruiksi”!

Pohjois-Hämeen I pataljoona oli perustettu puolustamaan Kuhmoisten seutua. Kapteeni Hans Kalm oli koonnut pataljoonansa rungon jo Tuomarniemellä Ähtärissä. Saavuttuaan miehineen Kuhmoisiin helmikuussa se liitettiin osaksi Pohjois-Hämeen rykmenttiä.

Punaisilla oli helmi- maaliskuussa runsaasti joukkoja Eräjärven–Kuhmalahden–Vehkajärven suunnassa. Vehkajärvelle Kalmin joukot iskivät 26.2. ensimmäisen kerran. Toisen kerran pataljoona ”koukkasi” Vehkajärvelle 10.3 pohjoisesta Orivedentien kautta. Katso kartta Kuhmoisten taistelusta.

Kuhmoisten taistelu 10.3.1918

Maaliskuun 3. päivä julkaistiin Suomen kaikkien sotajoukkojen (punakaartit) ylipäällikön Eero Haapalaisen, hänen apulaisensa eversti M.S. Svetshnikovin ja punaisen esikunnan päällikön August Wesleyn allekirjoittama valmistava käsky venäläisille vapaaehtoisille sotilasosastoille ja Suomen Punaiselle Kaartille uutta yleishyökkäystä varten.

Punaisten sodanjohto oli määritellyt operaation seuraavasti:

”Määrään kaikkia Suomen sotajoukkoja ajalla 3.– 9. maaliskuuta valmistautumaan hyökkäyksiä varten ja 10. maaliskuuta on kaikkien ryhdyttävä ratkaisevaan hyökkäykseen lahtarien tuhoamiseksi maasta ja Vaasa–Sortavalan rautateiden, eritoten Haapamäen–Pieksämäen radan valtaamiseksi.”

Punaiset lähtivät aamulla Lambert Grönroosin johdolla Vehkajärveltä Kuhmoista kohti. Noin 1000 punaista eteni maantietä Sappeen kautta suoraan Kuhmoisten Poikkijärvelle. Samaan aikaan Kalmin pataljoona etenee punaisten selustaan (Vehkajärvelle) pohjoisempaa reittiä. Putkistossa, neljä kilometriä kirkolta punaisia vastassa oli valkoisten Uudenmaan rakuunarykmentin eskadroona ja osa Pohjois-Hämeen III pataljoonasta. Päivän edetessä punaisten selustaan iski Kalmin pataljoona Sappeen suunnasta.

Kuhmoinen 10.3.1918.

Punakaarti eteni Vehkajärveltä Kuhmoisten Poikkijärvelle.

Karttapiirros, Kuhmoisten taistelun kulku 10.3.1918
Piirros 4. Kuhmoisten taistelu 10.3.1918. Kuva kirjasta Suomen Ratsuväen historia I osa, Vilho Niitemaa 1979.

Punaisten tarkoitus oli vallata ensin Kuhmoisten kirkonkylä Päijänteen reunassa ja sen jälkeen edetä Jämsään. Heidän tähtäimessä oli Haapamäen–Jyväskylän–Mäntyharjun -ratayhteyden katkaiseminen valkoisilta.

Puolustuksessa Poikkijärvellä oli ruotsalaisen kapteeni A. Wingen johtama Pohjois-Hämeen III pataljoona. Katso valokuvat seuraavasta linkistä.

10 vapaussodan kohdetta…..

Kuhmoisten taistelu 10.3. kesti useita tunteja. Sitä johti Jämsän ryhmän komentaja eversti Karl Wilkman kirkonkylän apteeksita käsin. Valkoisten joukkojen vahvuus oli noin 800 miestä. Punaisilla oli ylivoima, noin 1500 miestä. Punakaartilaiset olivat pääosin kotoisin Etelä-Hämeestä, Riihimäeltä ja Hyvinkään seuduilta.

”Hämeen lukko” kesti Kuhmoisten edustalla punakaartin hyökkäykset

Punaisten pääsy Kuhmoisten kautta Jämsään oli estetty, ”Hämeen Lukko” piti. Taistelun jälkeen punakaarit vetäytyivät Padasjoelle ja Vehkajärvelle.

Rintaman oikaisemisen yhteydessä 17.3 joutui Kalmin 3. komppania palaamaan Kuhmoisista Vehkajärvelle ja työntämään punaisten joukot pohjoiseen Eräjärven–Oriveden suuntaan. Tämä tukioperaatio kuului osaksi Länkipohjan (Längelmäki) valtausta, jonka suoritti Wilkmanin ryhmä joukkoineen Jämsän suunnasta.

Kartassa tilanne 10. – 15.3.1918.

Karttapiirros, tilanne maaliskuussa 1918 Kuhmoisten suunnalla.
Tilanne ennen Kuhmoisten taistelua 10.3.1918 Päijänteen länsipuolella. Valkoisten tukialue on linjan pohjoispuolella.

Länkipohjassa käytiin seuraava suuri taistelu kun valkoiset siirtyivät hyökkäykseen Tamperetta kohti. Valkoisten hyökkäysvaihe alkoi 15. maaliskuuta Pohjois-Hämeessä. Jämsästä liikkeelle lähtenyt Wilkmanin ryhmä noin 2500 miestä aloitti Länkipohjan valtaamisen. Hyökkäys käynnistyi aamulla kello 5.00 aikaan ja kesti iltaan saakka. Taistelussa valkoiset menettivät kaatuneina ja haavoittuneina 125 miestä.

Punakaarti ja sotatoimet…

Seuraavassa on lyhyesti kuvattu tilannetta ryhmityksistä lännessä. Se ei kuulu Kuhmoisten suunnan operaatioihin.

Pohjanlahdesta Näsijärveen rajoittuva alue. Satakunnassa rintama ei kehittynyt samaan tapaan kuin Pohjois-Hämeessä..

Sotatoimien alussa Mannerheim (valkoisten ylipäällikkö) nimitti ruotsalaisen eversti Ernst Linderin Satakunnan ryhmän komentajaksi.

Punakaartin yleishyökkäykseen helmikuussa liittyi eteneminen Ahlaisten, Pomarkun, ja Lavian kyliin. Ne pyrkivät rannikon suunnassa Merikarvialle.

Pori jäi punakaarteille, sieltä suojeluskunalaiset liittyivät Kankaanpäässä Ulvilan, Kullaan, Nakkilan, Harjavallan, Kokemäen, Lavian, Suodeniemen ja Huittisten pitäjien valkoisiin ryhmiin. Kankaanpään joukon vahvuus nousi helmikuussa noin 500 mieheen. Everstiluutnantti Walter Bergh muodosti joukosta ”Porin pataljoonan” ja erillisen turkulaisista koostuvan ”Turun komppanian”.

Satakunnan ryhmän alue

Kartta, Hämeen rintaman Satakunnan ryhmän alue. Punaisten hyökkäysvaihe helmikuussa 1918.
Punaisten joukkojen valloittamat alueet 10.3.1918 mennessä (tummennettu piirros). Vastassa Linderin johtama Satakunnan ryhmä. Kuva kirjasta Vapaussodan Historia, J.O. Hannula.

J.O. Hannulan Suomen vapaussodan historian mukaan suojeluskuntien suunnitelma oli keskittää joukkoja Noormarkkuun, Euraan, Huittisten Lauttakylään ja Hämeenkyröön. Varsinais-Suomalaisten sujeluskuntalaisten oli tarkoitus liittyä rintamaan. Suunnitelmat eivät toteutuneet halutulla tavalla.

Sodan päivämäärät…

Pataljoonan päällikkö Kalm…

Jaa tämä artikkeli

Tagged , ,