Sota-ajan politiikka

Omituista kommentointia valtion poliittisessa johdossa

Omituista kommentointia valtion poliittisessa johdossa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.22. Vaikka asiat ovat nyt päin helvettiä Ukrainassa piiloutuu tasavallan entinen presidentti Halonen oman sukupolvensa varjoihin. Entinen naispresidentti ei näytä ensimmäisenä huolestuneen ukrainalaisnaisten kohtaloista, vaikka on vahvasti aiemmin profiloitunut edistämään tasa-arvoa ja naisten asemaa kaikkialla. S.K. 3/2022.

Miksi kiinnitän tähän huomion. No, koska Halonen on edelleen poliitikko, entinen presidentti ja pystyy käyttämään julkista asemaansa. Hän saa viestinsä läpi. Tällä kertaa se on tämä. Tavoilleen uskollisena hän suhtautuu kielteisesti Ukrainaan mikä ei ole yllätys. Hän suhtautui valtakaudellaan läntiseen puolustusliitto negatiivisesti, selityksenä suomalaisten vähäinen kannatus puolustusliittoa kohtaan.

Miksi lähihistoriaa on hyödyllistä kerrata. No, kuten Pekka Virkki kirjoittaa blogissa – Emme halua suomalaisten repivän toisiaan kappaleiksi, vaan päättää lopullisesti kansallisen turvallisuuden kannalta riskialttiin poliittisen pelin, jonka ässinä ja jokereina on pitkään käytetty epädemokraattisen naapurimaamme ja sen liittolaisten tiedusteluorgaaneja. Siksi kutsumme osallisia ja asioista jotain tietäviä ennen kaikkea puhumaan – suomensotilas.fi.


Entisenä naispresidenttinä ja politikkona esiintyköön Halonen miten haluaa. Kansalaisena koen vastuuta yhteisöstäni, arvioin hänen persoonaa ja samalla mietin, edustaako se uudistushalua, sallivuutta, positiivisuutta – vai kenties hiljaisuutta tai pelkoa?


Sofi Oksanen kirjoitti äskettäin (apu.fi): Putinin myötäilijät ja kannattajat ovat osaltaan vastuussa Ukrainan kärsimyksistä – Nyt on aika alkaa kutsua heitä vain ja ainoastaan putinisteiksi.

Alla olevassa videossa YLE:n toimittaja kysyy naispresidenttimme mielipidettä Putinista Venäjän aloitettua sodan Ukrainaa vastaan.


”mä en pidä aiheellisena kommentoida sitä, ei entisen presidentin kannata analysoida, , , ,



Neuvostovenäjän aikakaudella peritty YYA aikainen pitkä häntä heiluu ja voi oikein hyvin Suomessa.


Omituista kommentointia valtion poliittisessa johdossa

Piileskelystä kirjoitti kommentti Ulla Appelsin – Kun nyt Halonen, Venäjän hyökkäystä seuranneen viikkokausien hiljaiselon jälkeen, tulee julkisuuteen ja latistaa saamansa kritiikin naisvihaksi, se ei ole rehellistä. Se on piileskelyä oman sukupolven takana. Ja sitä ei olisi odottanut Suomen ensimmäiseltä naispresidentiltä – Ilta-Sanomissa 3.4.2022.

YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 6. huhtikuuta 1948.

YYA-sopimusta oli Neuvostoliitossa suunniteltu jo ennen toista maailmansotaa ja siitä keskusteltiin Suomen edustajien kanssa vuonna 1939 ennen talvisodan syttymistä. Sota kuitenkin keskeytti YYA-prosessin, eikä siihen palattu talvisodan päättäneen Moskovan rauhan neuvotteluissa 1940 (YYA-sopimus Wikipedia 4/2022).

STASI-LISTA

Entinen suurlähettiläs, historioitsija Alpo Rusi tuo kirjassaaan Kremlin kortti – KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982-1991 (Docendo 2022) esiin listan suomalaishenkilöistä, joita koskevista tiedoista pyydettiin vuonna 1999 lisäinformaatiota Saksan Stasi-aineistoja valvovalta viranomaiselta (BSTU). Kutsumme listaa jäljemmässä Stasi-listaksi. Tästä pääset lukemaan listaa…

Berliinillä on aikaa – Kiovalla ei

Suomalaiset törmäsivät 1939–40 Suomen TALVISODAN aikana samaan ongelmaan kuin Ukraina 2022. Sodan syttyessä vahvemmat valtiot neuvottelevat ja harkitsevat kuolemaan saakka.