Sota-aika

Vallankumous alkoi ja sota-aika jatkui

Vallankumous ja sen hehku levisi Pietarissa. Mannerheim matkusti maaliskuun 9. 1917 lomalta Helsingistä Pietariin. Tietämättään hän palasi viimeistä kertaa Tsaarin hallitsemalle Venäjälle. Sota-aika Euroopassa jatkui ja sillä oli merkittävä vaikutus myös Suomen tapahtumiin.

Matkareitti vei junalla Helsingistä, Pietarin, Moskovan ja Kiovan kautta rintamalle Romaniaan. Pietarin esikaupungissa väkijoukot ryöstivät elintarvikkeita ja osoittivat mieltään. Aseiden käyttö kaduilla oli yleistynyt ja johtanut veritekoihin.

Ylipäällikkö kertoo muistelmissaan kiväärien kolisseen porraskäytävissä, kun vallankumoukselliset etsivät kenraaleita.

Mannerheimin Pietarissa oleskelun aikana ammuskelu lisääntyi myös kaupungin keskustassa. Kiväärit kolahtelivat porraskäytävissä siviilipukuisten johtajien vaatiessa kenraaleita esiin.

Pietarista hän jatkoi matkaa Moskovaan ja kuuli siellä ollessaan keisarin omasta ja poikansa puolesta luopuneen kruunusta. Valtakunnan johtaminen oli siirtymässä uusiin käsiin alkaneen vallankumouksen johdosta.

Lue ”vapaussota 1918 koskettaa jokaista suomalaista, vaikka sitä ei juh,,, blogikirjoitus tästä

Armeijan hajaannus itärintamalla 1917

Mannerheim aloitti Nikolajevin ratsuväenkoulussa Pietarissa v.1887. Tämä tapahtui Haminan kadettikoulusta erottamisen jälkeen. Suomen kadettikouluun Haminaan Mannerheim oli mennyt viisitoistavuotiaana. Suomalaisten palvelu Venäjän armeijassa ei ollut autonomian aikana mitenkään poikkeuksellista, koska Venäjän ja Suomen suuriruhtinaskunnan suhteet olivat tuohon aikaan hyvät.

Huolimatta Pietarin tapahtumista ja Venäjän sekavasta tilasta, ensimmäinen maailmansota itärintamalla jatkui. Sinne matkatessa vallankumous oli ehtinyt Kiovaan saakka ja valtiomies Stolypinin patsas oli saanut kaulaansa punaisen kaulahuivin.

Vallankumous Venäjällä vahvisti otettaan

Vallankumous oli levinnyt kuin kulovalkea ja varusväen kuri oli luhistumassa. Päiväjärjestykseen kuului sotamiesten omavaltaiset lomat ja karkaamiset palveluksesta. Huhtikuussa 1917 karkurien lukumäärä Venäjällä oli miljoona miestä.

Joukko-osastojen komentajat eivät pystyneet suojelemaan upseereitaan miehistön väkivallalta. Omavaltaiset sotamiehet pidättivät upseereitaan ja raahasivat heitä komissaarien johtamiin vallankumousoikeuksiin.

Kesän aikana Venäjän armeijan sotamenestys heikkeni, saksalaisten edetessä syyskuuhun mennessä Itämeren alueella mm. Riian Latviaan. Ylipäällikkö kenraali L. Kornlikov vaati maan hallitukselta tehokkaampia toimenpiteitä armeijan järjestyksen palauttamiseksi, mutta pääministerinä ollut Kerenski torjui nämä vaatimukset.

Syksyn edetessä Venäjän sekava yleistilanne ajautui Kerenskin johdolla kohti tuomiopäivää.

Venäjän armeijan ylipäällikön epäonnistuessa palauttaa järjestystä, myös Mannerheim halusi jättää paikkansa Venäjän armeijassa. Rintamalla sattunut ratsastustapaturma pelasti hänen tilanteen. Hevosen selästä pudotessa hän sai jalkavamman ja passituksen sairaalaan Odessaan.

Vallankumous vahvisti otettaan. Marraskuun 8. 1917 Kerenskin hallitus kukistui Pietarissa. Parin vuorokauden taistelujen jälkeen ottivat Lenin ja Trotski  bolsevikkihallituksen etunenässä Pietarissa vallan. 

Odessa, Pietari ja Helsinki

Mannerheim päätti matkustaa Odessasta Pietariin ja sitä kautta Suomeen. Lähes viikon junamatkan jälkeen hän saapui Pietarin asemalle, jossa näki suurin joukoin vetelehtiviä ryhdittömiä sotamiehiä.

Kukaan ei saanut poistua pääkaupungista ilman ylimmän bolsevikkineuvoston lupaa. Mannerheim oli jättänyt ilmoituksen esikuntaan omasta paluustaan Suomeen, joka oli 6. joulukuuta julistautunut itsenäiseksi.

Ilman passia, henkilöllisyystodistuksen turvin, hänen onnistui joulukuun puolivälissä 1917 matkustaa junalla Helsinkiin. Kolmikymmenvuotinen palvelu keisarillisessa armeijassa oli päättynyt.

Suomessa Svinhufvud oli Itsenäisyyssenaatin puheenjohtaja.

Suomessa Mannerheim nimitettiin tammikuussa palauttamaan maahan järjestystä. Tehtävässä onnistumista ilman omaa armeijaa epäiltiin ja se vaikutti joidenkin mielestä epävarmalta hankkeelta.  Artikkelissa on tukeuduttu G. Mannerheimin muistelmiin, G. MANNERHEIM MUISTELMAT Ensimmäinen osa Kustannusosakeyhtiö Otava 1953

Paljon ennen niitä kahta sotaa, jotka Suomen kansan oli käytävä suuren maailmanpalon yhteydessä 1939-1945, kehottelivat henkilökohtaiset ystäväni minua kirjoittamaan muistelmani.

MANNERHEIM MUISTELMAT Ensimmäinen osa Kustannusosakeyhtiö Otava 1953

Vallankumous Venäjällä ja marraskuun 1917 lakko Suomessa

Marraskuussa 1917 Suomessa oli yleislakko. Eri puolilla maata työväenliikkeen järjestäytyneet kaartilaiset osoittivat mieltään. Suurlakko oli hengeltään vallankumouksellinen. Lakko riistäytyi kaupungeissa nujakoinniksi, radikaalit punakaartilaiset ja venäläissotilaat julistivat kumousta. 

Punakaarti oli vahvimmillaan Etelä-Suomessa. Sen toiminta-alue oli teollistuneilla paikkakunnilla ja kaupungeissa. Punaisten sotilaalliseksi päälliköksi oli nimitetty vuoden 1917 lopulla Ali Aaltonen. Hänen tilalleen valittiin tammikuun lopussa Eero Haapalainen. Vallankaappauksen alkaessa Haapalainen valittiin Punaisen Kaartin esikunnan ylipäälliköksi.

Punakaartit olivat lähellä sosialisteja, jotka julistivat vallankumouksen ja kapinan nimeen. Suojeluskunnat olivat lähellä porvareita ja asettuivat vastavallankumoukseen vastustamaan punaisten kapinaa.

Kullervo Manner Eduskunnan puhemies 1917 ja tulevan vallankumoushallinnon johtohenkilö

Manner oli eduskunnan puhemies kesällä 1917. Sosiaalidemokraatit halusivat siirtää vallan nopeasti eduskunnan käsiin. Sosialistiopposition johdossa vaikuttivat Kullervo Manner ja E. Valpas-Hänninen. Tokoin senaatti menetti osan tuestaan. Senaatin toiminta vaikeutui. Tokoin hallitus ajoi läpi valtalain. Tämän jälkeen eduskunta hajosi ja määrättiin pidettäväksi uudet vaalit.

Pidetyissä vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät enemmistön eduskunnassa. Oppositioon jääneet sosialistit eivät tyytyneet sivustakatsojan rooliin. Jakautuneessa, sekavassa tilanteessa istuvaa hallitusta vastustavat voimat käyttivät tilannetta hyväkseen. Puoluepolitiikassa erimielisten jako syntyi sosiaalidemokraattien ja sosiaalidemokraatien vasemmistosiiven välillä.

Vaalien jälkeen voimasuhteet kääntyivät oikeiston eduksi. Marraskuun suurlakko jakoi Suomea kahtia. Sosiaalidemokraattien puoluejohdon ote kannattajiin muuttui löyhäksi. Punakaartilaisten ja venäläisten sotilaiden veljeily lisääntyi.

Kansanvaltuuskunta käytti päätösvaltaa tammikuussa 1918

Kansanvaltuuskunta alkoi johtamaan kapinaa. Punakaartilaiset vaativat puolueeltaan jyrkempiä toimia tammikuussa -18. Toimeenpaneva komitea perustettiin 25.1. ja Kansanvaltuuskunnan puheenjohtajaksi tuli Kullervo Manner. Se ryhtyi kapinaan 28.1. Helsingissä ja punakaartit tukivat punaista komentoa. Vallankumoukselliset komiteat organisoivat työväen punakaarteja Etelä-Suomessa. Syrjäytetty Svinhufvudin Itsenäisyyssenaatti matkusti Vaasaan.

Hyödyllistä tietoa

Venäjällä oli 1800 -luvulla useita sotakouluja sotilasuralle lähteneille suomalaismiehille. Viisisataa keisarillista Venäjää  palvelutta suomalaista kenraalia ja amiraalia

Itsenäistyi tapahtumien vyöryssä 1917.

Sotilaspoika somessa

Jaa postausta, se auttaa työtäni, kiitos!

Jaa tämä artikkeli

Tagged , ,