Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, sen ovat osoittaneet sotiemme veteraanit, meidän vanhempamme ja isovanhempamme. Julkisuudessa, juhlapäivinä virallinen Suomi korostaa Talvi- ja Jatkosotaa. Ne käytiin 1939 ja 1941–44. Onkin totta, että silloin suomalaiset…
Blogi
Sotahistoriaa ja sodan seurauksia Suomessa
Kutsun Sinut tutkimusmatkalle menneisyyteen, jossa sodan arki ja sen jälkeen syntynyt jälkipolvi nivoutuvat yhteen tarinaksi Suomesta, joka on selviytynyt vaikeista ajoista ja noussut vahvaksi itsenäiseksi valtioksi.
ILOMANTSIN MOTTITAISTELU 1944
Ilomantsi on ainoa paikkakunta Suomessa, jossa on käyty laajoja, divisioonatason taisteluita talvi- ja jatkosodan aikana. Ilomantsin maaperällä taistelleiden joukkojen kokonaismäärän arvioidaan nousseen lähes 50000 sotilaaseen.
Suomen Vapaussota 1918 ja Hans Kalm
Komppanianpäällikkö kapteeni Hans Kalm Venäjän rintamalla Riianlahden ja Väinäjoen Itä-Galittsian ja Karpaattien rintamilla.
Suomen Rommel
Panssarikenraali Mannerheim-ristin ritari Ruben Lagus
Nuori Isänmaan ystävä
Kenraali Niilo Hersalo (1895 – 1979).
Lujatahtoinen jääkärikenraali
Jääkärikenraali Paavo Talvela (1897–1973).
Katso VIDEO sotien 1918, 1939, 1941 taustat
Videolla Suomessa käytyjen sotien taustat. KESTO n. 1 min.
MINKÄ SODAN TARTON RAUHA PÄÄTTI
Suomen Vapaussodan 1918 päätavoite toteutui Tarton rauhassa 1920. Suomi pyrki rauhansopimuksella vakauttamaan tilanteen pyrkimällä Venäjän kanssa rauhaan.
Suomen ja Venäjän suhde – autonomian ajasta itsenäiseksi valtioksi
Yhteisöllisyys, lapset ja aikuiset muodostivat 50-60 -luvulla yhteisen voimavaran – Oletko sinä samalla aaltopituudella –.
Kirja Sodan Jäljet 1918 sisältää vuoden kahdeksantoista sotatapahtumia Hämeen pohjoisilla paikkakunnilla ja Lahdesta.
Katso tarkempi kuvaus esitteestä.
